Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22809

Hankkeen nimi: LOGWELL -Muutoksesta uusia mahdollisuuksia logistiikka-alalle

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heid Järvi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heidi.jarvi(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 439 2163

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Logistiikka-alalla on vahva jalansija Kymenlaaksossa johtuen muun muassa keskeisestä sijainnista, jossa on HaminaKotka satama, Suomen suurin rautateiden risteysasema ja rakentumassa oleva uusi rautatie- ja maantieterminaali (Kouvola RRT). Kuljetus ja varastointi työllistävät Kymenlaaksossa noin 4700 henkilöä. Alan toimipaikkojen määrä maakunnassa on noin 810. COVID-19 -pandemia on muuttunut toimintaympäristöä koska ihmisten tarpeet, liikkuminen ja ostoskäyttäytyminen muuttuivat. Tilanne on vaikuttanut tavaroiden valmistukseen ja materiaalivirtojen liikkumiseen koko maailmassa. Pandemia on vaikuttanut yrittäjiin sekä henkilöstöön myös henkisesti lisäämällä epävarmuutta, stressiä ja kasvattamalla taloudellisia paineita. Yrityksiä, yrittäjiä sekä henkilöstöä tarvitsee kouluttaa ja tukea sekä tarjota työkaluja oman muutoksen johtamiseen, innovointiin sekä uusien mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja kehittämiseksi osaksi liiketoimintaa.

Syksyllä 2020 tehdyn Kymenlaakso Ennakoi toimialakartoituksen mukaan teollisuuden ja muiden toimeksiantajien toiminta ja tulevaisuus heijastuvat suoraan logistiikka- ja kuljetusalaan. Se, mihin suuntaan vientiteollisuus ja kotimaantuotanto kehittyvät, ratkaisevat alan tulevaisuuden. Toimintojen hajauttaminen olisikin logistiikka-alan yritykselle tärkeää, kun jokin tilaus vähenee, on tarjolla myös muuta tulonlähdettä. (Kymenlaakso Ennakoi, 2021)
Tämän hankkeen tavoitteena on lisätä logistiikka-alan mikro- ja pk-yritysten sekä heidän työntekijöidensä muuttuneen ja edelleen muuttuvan toimintaympäristön ja asiakastarpeen ymmärrystä ja tulkintataitoja sekä lisätä ennakointiosaamista. Muutoksen ja siihen liittyvien mahdollisuuksien kautta voidaan luoda uutta liiketoimintaa tai parantaa tuottavuutta. Hankkeessa tarjotaan työkaluja ketterään kehittämiseen ja nopeaan innovointiin myös tulevaisuuden muutostilanteita varten. Tavoitteiden avulla pyritään myös löytämään keinoja, joilla edistetään Kymenlaakson logistiikan hiilineutraaliutta ja vihreää siirtymää sekä vauhditetaan älykkyyttä ja digitalisaatiota. Lisäksi hankkeessa keskitytään yritysten henkilöstöön. Liiketoiminnan merkityksellisin tekijä on sen henkilöstö, jonka kautta tarkastelemme tuottavuutta ensisijaisesti. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ja motivoitunut ihminen on tuottavin työntekijä ja yrittäjä.

Hankkeessa on kolme työpakettia, jossa korostuu koulutus ja vertaismentorointi. Koulutusten ja työpajojen teemoja ovat: toimintaympäristön tulkinta ja ennakointi, asiakastarpeen ymmärtäminen ja hyödyntäminen kehittämistyössä; ketterä kehittäminen ja innovointi sekä kartoitukset työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Hankkeen tuloksena osallistuneiden yritysten ja niiden henkilöstön osaaminen ja muutoskyvykkyys on kasvanut toteutettujen toimenpiteiden ansiosta organisaation kaikilla tasoilla. Osallistuneiden yritysten työntekijät ovat motivoituneempia ketterän kehityksen ja innovoinnin saralla ja näitä asioita ei nähdä mörköinä ja pakollisena pahana vaan luonnollisena osana jokapäiväistä toimintaa. Yritysten reagointikyky äkillisiin muutoksiin on kasvanut, sekä ne osaavat paremmin havainnoida toimintaympäristössä hitaammin eteneviä muutoksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä ovat kymenlaaksolaiset mikro- ja pk-yritykset sekä yrittäjät logistiikka-alalla sekä heidän työntekijänsä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupungit, myös ne hyötyvät alueen logistiikka-alan yritysten kilpailukyvyn kasvamisesta ja mahdollisista uusista työpaikoista. Myös HaminaKotka satama ja Kouvolan Teholan logistiikka-alue sekä uusi RRT-alue ovat välillisiä kohderyhmiä. Uudet innovaatiot voivat myös hyödyttää muiden alojen yrityksiä esimerkiksi erilaisten yhteistöiden tai hankintojen kautta ja tarjota näin lisää liiketoimintaa myös heille. Myös alan oppilaitokset, opiskelijat, alalle pyrkivät henkilöt tai logistiikka-alalle vaihtamista suunnittelevat henkilöt ovat välillisesti myös hankkeen kohderyhmää.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 68 560

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 66 474

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 85 700

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 83 092

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Hamina, Kouvola, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 33

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Työmarkkinat Suomessa ovat eriytyneet mies- ja naisaloihin eli segregoituneet sukupuolen mukaan. Samankin toimialan sisällä naisten ja miesten työtehtävät ovat eriytyneet. Työnjako heijastuu naisten ja miesten palkkoihin, työsuhteen luonteeseen, työaikoihin, työn sisältöön ja vaikutusmahdollisuuksiin(Opetushallitus). Sukupuolen mukainen jako on ongelmallinen kummankin sukupuolen kannalta. Tasa-arvoisesta kehityksestä huolimatta esim.logistiikka- ja kuljetusala ovat toistaiseksi miesvoittoisia aloja. Hankkeen kohderyhmänä ovat yrityksen ja heidän olemassa olevat työntekijänsä. Hankkeen toimenpiteiden toivotaan saavan yrityksissä työskentelevät naiset osallistumaan (aiheet kiinnostavat heitä) ja näin kehittävän osaamistaan, mikä voi edistää heidän asemaansa yrityksessä tai työmarkkinoilla. Hankkeen toimenpiteillä halutaan lisätä naisten kiinnostusta logistiikka-alaa kohtaan ja mahdollistaa uudenlaisien työtehtävien syntymisen, joka voi johtaa myös siihen, että yrityksiin rekrytoidaan lisää naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tukee sukupuolten tasa-arvoa. Logistiikka-ala ja etenkin kuljetuspuoli on edelleen hyvin miesvaltaista johtuen ehkä miesten suuremmasta kiinnostuksesta ajoneuvoja ja tekniikkaa kohtaan. Toimistoissa, huolinnassa ja asiakaspalvelussa sekä enenevissä määrin korkeakoulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä toimii naisia. Hankeen toimenpiteillä halutaan edistää naisten hakeutumista logistiikka-alalle sekä alan vetovoimaisuuden lisäämistä. Esimerkiksi työolot, työmenetelmät ja työhyvinvointi voivat lisätä naisten pysymistä alalla tai hakeutumista alalle. Korkeakoulutetuista yli puolet on naisia, joten tulevaisuudessa naisia tullaan näkemään johtavissa asemissa enemmän.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Kuitenkin hankkeella ja sen toimenpiteillä voidaan mahdollistaa ja edistää toimintaympäristön muutoksesta syntyvien uusien innovaatioiden kautta uutta liiketoimintaa joka voi taas luoda mm uusia työpaikkoja esimerkiksi naisille tai lisätä naisten kiinnostusta hakeutua töihin logistiikka-alalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hanke kohdistuu logistiikka-alaan, jossa rahdin kuljettaminen aiheuttaa runsaasti co2 päästöjä. Ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna pitkien matkojen rahdinkujetusta tulisi siirtää maanteiltä rautateille mahdollisuuksien mukaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Liikenteen päästöjen alentamisella vaikutetaan vähentävästi ilmastomuutoksen riskeihin. Raskas liikenne aiheutti 29 % kaikista tieliikenteen päästöistä Kymenlaaksossa vuonna 2017. Ras- kaassa liikenteessä keskeisessä roolissa ovat rekkojen energiatehokkuuden parantamisen lisäksi toimitusketjut, logistiikka ja reittien valinnat (Hiilineutraali Kymenlaakso 2040, 2019). Hankkeen toimenpiteillä pyritään tehostamaan mm yritysten prosesseja, tukemaan kiertotaloutta ja näistä syntyvää arvontuottoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Pakkausten vähentäminen ja jätelogistiikan toimivuus ovat keskeisessä asemassa taloudellisessa kestävyydessä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Kuljetusmuodon, käyttövoiman, kuljetusyksikön ja pakkausten valinnalla sekä kierrätyksellä voidaan vähentää kuormitusta ympäristölle ja päästä tavoitteissa kohti hiilineutraalisuutta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Hankkeen toimenpiteillä luodaan parempia toimintaedellytyksiä alueella jo toimiville yrityksille, pyritään löytämään lisää liiketoimintaa sekä parantamaan yrittäjien ja henkilöstön jaksamista muutostilanteissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Älykkäillä ratkaisuilla luodaan lisäarvoa logistiikkaketjussa mukana oleville toimijoille. Esimerkiksi digitaitoiset yritykset voivat jatkokehittää logistiikan lisäarvopalveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 6 4
Hanke keskittyy liikkumiseen ja logistiikkaan ja tukee alan kehittymistä Kymenlaaksossa. Hanke tukee kaupunkien strategioita ja elinkeinoelämää.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Hankkeen yksi keskeinen tavoite on työssäjaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen muutostilanteissa. Hankkeessa tarjotaan koulutusta ja tukea muutostilanteiden hallintaan ja johtamiseen. Muutokset voivat olla myös uuden oppimisen alkua ja uuden liiketoiminnan motivaattorina.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Hankkeella ja sen toimenpiteillä voidaan mahdollistaa ja edistää toimintaympäristön muutoksesta syntyvien uusien innovaatioiden kautta uutta liiketoimintaa, joka voi taas luoda mm uusia työpaikkoja esimerkiksi naisille tai lisätä naisten kiinnostusta hakeutua töihin logistiikka-alalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 6
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta edistämällä yrittäjyyttä sekä kehittämällä alan yritysten liiketoimintaa
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 3
Ympäristöosaaminen kuuluu kaikille aloille ja yrityksiin riippumatta toimialasta. Hanke toteutetaan ympäristönäkökulmat huomioiden ja toimenpiteiden avulla parannetaan yritysten ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa logistiikka-alan yritykset oppivat, miten muuttuneessa toimintaympäristössä voi tuottaa uutta liiketoimintaa ennakointimenetelmiä hyödyntämällä, toimintaympäristöä tutkimalla ja asiakastarpeita kartoittamalla. Valmennuskokonaisuuksiin osallistuvat hyödynsivät ennakoinnin, liiketoiminnan ja muotoilun työkaluja tavoitteisiin päästääkseen. Valmennuskokonaisuuksia täydensivät aamukahvitilaisuudet, joista saatiin inspiraatiota ja pohjaa valmennuksille. Osallistujat tunnistivat hankkeen aikana erityisesti uusia palvelutuotteita omalta alalta, jotka mahdollista viedä osaksi perinteistä toimintaa ilman suuria investointeja. Innovaatioprosessia opeteltiin kolmessa työpajassa, ja näissä opittiin nopean innovoinnin tekniikoita ja heräteltiin näkemään toimintaympäristön mahdollisuudet. Innovaatiotyöpajoissa teemat koskivat erityisesti vihreää siirtymää, ja keinoja niihin.

Hankkeessa liiketoimintakehittämisen rinnalla kulki työhyvinvointiteema. Työhyvinvointia kartoitettiin kyselyllä, jonka pohjalta tuotettiin videomateriaalia, unesta, ravinnosta, stressin hallinnasta ja palautumisesta. Tavoitteena oli, että osallistujat saavat itselleen sopivia keinoja oman työhyvinvoinnin lisäämiseen.
Hankkeeseen osallistuneiden taidot muuttuvan toimintaympäristön hallintaan lisääntyi niin liiketoiminta kuin työhyvinvointi näkökulmasta. Logistiikka-alalla on ollut paljon kustannuspainetta viime vuosina maailman tilanteen vuoksi, oli tärkeää tuottaa alalle keinoja, millä vastata muuttuviin tilanteisiin.