Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22815

Hankkeen nimi: DORA - Digitaalinen osaaminen rakennusalalla

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saarinen Eeli Johannes

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeli.saarinen(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400817333

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitaalinen osaaminen rakennusalalla -kehityshankkeessa parannetaan rakennusteollisuuden työntekijöiden digitaitoja. Rakennusalalla digiloikka on vasta aluillaan ja digitaalisten työvälineiden hyödyntämisessä on alalla suurta vaihtelua. Koronapandemia ei ole aiheuttanut samanlaista digitaalista uudistumista kuin monilla muilla aloilla, mutta pandemia on entisestään pahentanut alaa vaivaavaa työvoimapulaa. Digitaalisella transformaatiolla on mahdollisuuksia vaikuttaa moneen rakennusalaa vaivaamaan haasteeseen tiedonkulkua parantamalla, millä on vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Digitaalinen uudistuminen kehittääkin merkittävällä tavalla rakennusalaa, mutta uudistuminen vaatii osaamista.

Hankkeessa kehitetään 1) yrityksen digikyvykkyyden tilan mittari, jossa selvitetään työntekijöiden digiosaamista, heidän valmiuksiaan ja asenteitaan teknologiaa ja teknologisia välineitä kohtaan ja työnantajaorganisaatiolta saatavaa tukea. Lisäksi hankkeessa kehitetään 2) digitaalisten taitojen koulutusmalli, jossa konkretisoidaan digitaalisten teknologioiden hyöty työorganisaatiossa ja laajemminkin rakennusalan työssä. Mittariston ja koulutusmallin rakentamisessa hyödynnetään yhteistyössä osallistujayritysten kanssa syntyvää tietoa mutta myös aiemmin kehitettyjä malleja ja alan uusinta tutkimuskirjallisuutta.

Hankkeen seurauksena osallistuvien yritysten työntekijöiden digitaidot vahvistuvat, mikä kohentaa heidän työmotivaatiotaan ja tuottavuuttaan. Tämä puolestaan parantaa heidän asemansa työntekijöinä alati muuttuvilla ja modernisoituvilla työmarkkinoilla. Hankkeessa tapahtuva työntekijöiden digitaalisten taitojen parantuminen vahvistaa myös digitaalisessa kehityksessä toistaiseksi jäljessä olevien rakennusalan pk-yritysten kilpailukykyä. Hanke edistää siten paitsi henkilöstön todellisia digitaitoja myös osaltaan muovaa alan yrityksiä ja rakennusalaa digimyönteisemmiksi.

Hankkeen toteuttaja on Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, joka on yksi Turun yliopiston seitsemästä tiedekunnasta. Hankkeen kehittämistoimenpiteisiin osallistuu noin kymmenen rakennusalan pk-yritystä Varsinais-Suomen alueelta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat rakennusalalla toimivissa Pk-yrityksissä työskentelevät henkilöt. Tarkemmin yksilöitynä kohderyhmänä on ainakin hankkeeseen osallistuvien yritysten työnjohtajat sekä ns. "nokkamiehet/työmaakympit" eli pienempien työmaatiimien vetovastuulliset henkilöt. Näiden lisäksi mukaan kohderyhmäksi pyritään saamaan mahdollisimman kattavasti mukaan myös suorittavan portaan tekijöitä eli heitä, joiden kosketuspinta yritysten käytössä oleviin digitaalisiin järjestelmiin on tällä kaikkein ohuin. On vahvat perusteet olettaa, että digitaalisten järjestelmien käyttö tulee kasvamaan huomattavasti myös suorittavan portaan osalta. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden toimenkuvat voivat hieman vaihdella osallistuvien yritysten välillä, johtuen esimerkiksi erilaisesta organisaatiorakenteesta tai toimintamallista (joillain yrityksillä esimerkiksi ei omia suorittavaa työtä tekeviä henkilöitä suoraan työntekijöinä).

Hankekauden aikana vaikutetaan suoraan kohderyhmiin, mutta hankkeessa kehitettävät menetelmät ja koulutusmalli tulevat jo hankkeen aikana avoimeen käyttöön, mikä mahdollistaa tulosten hyödyntämisen myös varsinaisten kohderyhmien ulkopuolella.

Hakemuksen jättämisen hetkellä neuvottelemme useiden rakennusalan pk-yritysten kanssa hankkeeseen osallistumisesta ja osallistumisilmoitukset on saatu neljältä yritykseltä (hakemuksen liitteinä).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hanke hyödyttää pk-yritysten johtoa koko organisaation digitaalisen kyvykkyyden kehittämisessä. Yksilöiden osaaminen on keskeinen tekijä organisaation digitaaliselle kyvykkyydelle. Sen ohella hanke parantaa osallistuvien yritysten johdon käsitystä keinoista, joilla koko yritys voi kehittyä.

Hanke edistää digitaalisen arvoketjun kehittymistä koko rakennusalalla ja sillä on huomattavia vaikutuksia mm. tuottavuuteen ja materiaalivirtojen tehokkaampaan hallintaan. Voidaan perustellusti olettaa, että tehokkaammasta yhteistyöstä arvoketjun eri osien välillä hyötyvät kaikki osalliset yritykset ja muut sidosryhmät.

Hankkeen kautta voi välillisesti syntyä koulutusinnovaatioita työntekijöiden digitaalista osaamista tuottavien tahojen käyttöön. Tuotettavan koulutusmallin laaja-alaisesta hyödyntämisestä ja levittämisestä neuvotellaan valittujen yhteistyötahojen kanssa (ks. hakemuksen kohta 6.3)

Välillisesti hanke voi myös vaikuttaa digitaalisia järjestelmiä kehittäviin tahoihin, jotka voivat hankkeen saavutusten perusteella löytää uusia kehityssuuntia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 150 004

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 115 110

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 187 506

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 143 888

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Turun, Salon

Kunnat: Turku, Koski Tl, Pyhäranta, Lieto, Nousiainen, Sauvo, Salo, Vehmaa, Kustavi, Masku, Oripää, Mynämäki, Taivassalo, Paimio, Naantali, Somero, Pöytyä, Kemiönsaari, Aura, Rusko, Loimaa, Uusikaupunki, Marttila, Parainen, Laitila, Kaarina, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on huomioitu rakennusalan voimakas sukupuolittuneisuus. Alan työntekijöistä alle 10% on naisia (lähde: Rakennusteollisuus ry).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuminen on mahdollista sukupuolesta riippumatta. Hankkeen toiminnassa ja viestinnässä huolehditaan kaikkien sukupuolien inklusiivisuudesta. Hankkeen sukupuolivaikutuksia tarkastellaan kriittisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta hankkeen tuotosten voidaan nähdä edistävän alan houkuttelevuutta, koska ne modernisoivat alan kulttuuria ja toimintatapoja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Digitaaliset toimintatavat sujuvoittavat työskentelyä ja kommunikaatiota eri toimijoiden välillä siten parantaen rakentamisen prosesseja ja vähentäen hukkaa. Digitaalisten kykyjen parantaminen edistää myös työntekijöiden valmiuksia ottaa käyttöön ekologiseen rakentamiseen tarkoitettuja digitaalityökaluja ja -teknologioita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Yritysten työntekijöiden parantuneet digitaidot edesauttavat rakennustyöstä syntyvän hukkamateriaalin välttämistä vähentäen täten myös ilmastoa kuormittavien materiaalien tuhlausta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Tehokkaampi materiaalien käyttö ja paranevat rakentamisen prosessit vaikuttavat välillisesti myös pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. Myös suorittavaa työtä tekevien henkilöiden paraneva työmotivaatio edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista, koska motivoituneet työntekijät toimivat todennäköisimmin yrityksen ympäristöohjeiden mukaisesti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Hanke edistää materiaalien hukan vähentämistä, jätteiden minimointia ja välttämättömän jätteen asianmukaista käsittelyä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Ei suoranaisia vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Osallistuvien yritysten työntekijöiden taitojen kohentuminen edistää myös paikallisen elinkeinon kestävää kehittymistä tukemalla paikallisia organisaatioita digitaalisessa murroksessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeessa tuotetaan koulutusmalli yritysten käyttöön. Hankeen tuotokset tuottavat myös tietoa, josta on hyötyä uusien digitaalisten työkalujen kehitykselle.
Liikkuminen ja logistiikka 1 4
Hankkeen tavoitteet tukevat materiaalivirtojen tehostamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Hankkeella tuetaan työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia. Hyvä digitaalinen kyvykkyys lisää kokemusta osaamisesta ja työssä pärjäämisestä, mikä vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin. Hyvinvointia lisäävä vaikutus on myös työntekijöiden osallistamisella
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hankkeessa kehitetään työntekijöitä osallistavia toimintamalleja. Osallistamisella voidaan edistää työntekijöiden välistä tasa-arvoa. Lisäksi hankkeen tuotokset tulevat avoimesti saataville ja näin ollen kaikki yritykset ovat tasa-arvoisessa asemassa niiden saavutettavuuden suhteen. Suurilla yrityksillä on enemmän resursseja digitalisaatioon. Hanke tasavertaistaa pk-yritysten työntekijöiden asemaa suhteessa suurten yritysten henkilöstöön.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Rakennusalan ammattilaiset ovat muihin palkansaajiin nähden jäljessä tietotekniikan käytössä työssä (Sutela, Pärnänen & Keyriläinen 2019). Hanke edistää digitalisaatioprosessissa jälkeen jääneen rakennusalan työntekijöiden digitaitoja edistäen näin työntekijöiden yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja vähentäen digitalisaation aiheuttaman työvoiman polarisaation vaikutuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

Jatkuva strateginen digitaalisen osaamisen kehittäminen organisaatiossa ja yksilötasolla on välttämätöntä, jotta käytössä olevasta teknologiasta saadaan tavoiteltuja hyötyjä irti. DORA-hankkeessa keskityttiin parantamaan työntekijöiden digitaitoja ja sen myötä koko yrityksen digikyvykkyyttä rakennusalalla. Digiosaamisen kehittämisen pohjaksi tarvitaan osaamisen lähtötason arviointia, sillä se auttaa tunnistamaan kehityskohteita ja niiden tärkeysjärjestystä. Lisäksi lähtötilanteen arviointi mahdollistaa edistymisen seurannan.



Hankkeeseen osallistui kuusi Varsinais-Suomessa toimivaa rakennusalan pk-yritystä. Jokaisessa yrityksessä kehittäminen aloitettiin arvioimalla yrityksen digikyvykkyyden tila hankkeessa kehitetyllä mittarilla. Digimittari tarkastelee neljää osa-aluetta, jotka ovat 1. Yksilöiden yleiset digitaaliset taidot, 2. Käyttäjien ja yrityksen valmiudet, 3. Käyttäjien asenteet ja 4. Organisaation tuki. Mittauksen tulosten perusteella jokainen osallistujayritys valitsi itselleen sopivimmat koulutussisällöt kehittääkseen organisaationsa digikyvykyyttä.



Koulutussisällöt ja koulutuksen toteutus kohdistettiin jokaisen yrityksen tarpeisiin soveltamalla hankkeessa kehitettyä kolmevaiheista osaamisen kehittämisen mallia. Osallistujayritykset toimivat siis hankkeen ajan pilottiyrityksinä digimittarin käyttäjinä sekä osaamisen kehittämisen mallin soveltajina omissa koulutussisällöissään. Koulutusmalli käynnistyy ajankohtaisen osaamispuutteen tunnistamisesta ja siihen perustuvasta koulutustilaisuuden pohjustuksesta ja osallistujien orientoinnista. Tätä seuraa itse koulutustilaisuus, joka toteutetaan osallistujien kokemuksiin ja vuorovaikutukseen perustuen siten, että lopuksi päätetään yhdessä toteutettavat toimenpiteet. Koulutusmallin viimeinen vaihe on sovittujen toimenpiteiden käyttöönotto ja seuranta. Malli on syklinen ja käyttönotton seuranta tuottaa parhaimillaan uusia havaintoja, jolloin ajankohtaisia osaamistarpeita tunnistettaan ja sykli toistuu. Tavoitteena on, että hankkeessa kehitetyistä tuotoksista, tarkemmin ottaen digimittarista ja koulutusmallista voisi tulla hankkeen jälkeen jatkuva väline erilaisten digiosaamistarpeiden tunnistamiseen ja niihin liittyvien koulutustarpeiden kehittämiseen.