Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22816

Hankkeen nimi: KoKiVa - Nuorten koulutusalakiinnostus: valintojen tukeminen työelämävierailuilla sukupuolisensitiivisesti

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: 0504499447

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: https://www.oulu.fi/fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Muukkonen-van der Meer Hanni

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanni.muukkonen(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504499447

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen koulutusalat ja työmarkkinat ovat muihin EU-maihin verrattuna poikkeavan voimakkaasti eriytyneet sukupuolen mukaan (Kupiainen ym., 2018; OECD 2019; THL 2021). Nuoren tekemiin oppiaine-, koulutusala- ja uravalintoihin vaikuttaa osaltaan mm. kiinnostus ja minäpystyvyysuskomukset, mutta Oulun seudulla käynnissä olevat koulutusalavalintaan ja urakiinnostukseen suuntautuvat tutkimuksemme osoittavat, että lukiolaisen ainevalintoihin ja yliopiston koulutusalakiinnostukseen vaikuttaa yhä edelleen keskeisesti sukupuoli (Kaleva ym. 2019; 2022). Suomessa työ- ja koulutusalat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan jo pitkään, ja naiset sijoittuvat useammin kunnalliselle sektorille naisenemmistöisiin työpaikkoihin, kun taas miehet sijoittuvat useammin yksityiselle sektorille ja miesenemmistöisiin työpaikkoihin (THL 2021). Segregoitumista vähentäviä uusia, eri oppilaitosten käytänteisiin linkittyviä toimintamalleja ja niiden vaikuttavuuden seurantaa tarvitaankin lisää.

Työelämän muuttuessa nopeasti uusia aloja ja ammatteja syntyy kiihtyvään tahtiin, ja koulutusjärjestelmillä on iso haaste pysyä työelämän muutoksissa mukana. Työelämässä vallitsee yhä kasvava osaajapula, jota ratkaisemaan on olennaista tarjota lukiolaisille monipuolisia ja vähemmän sukupuolistereotyyppisiä näkymiä tuleviin koulutuspolkuihin ja työuriin.

Tässä hankkeessa 1) kehitetään lukiolasten lähi- ja etätyöelämävierailumalleja ja luodaan uusi sähköinen alusta työelämävierailujen toteutukseen. Alusta mahdollistaa entistä joustavammat ja laajemmin skaalautuvat työelämävierailut eri oppitunneille ja tukee eri oppiaineiden kytkemistä työelämään. 2) Alusta rakennetaan nykyisten vierailurakenteiden kehittämisen tueksi niin, että opiskelijaryhmät voivat vierailla työpaikoilla, ja työelämän edustajat oppitunnilla nykyistä koordinoidummin, alustan keskitettyä varausjärjestelmää hyödyntäen. 3) Hankkeessa tarjotaan koulutusta opetushenkilöstölle (ml. opinto-ohjaajat, opettajat) ja työelämäedustajille vierailujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 4) Hankkeessa valikoidaan pilottikohderyhmät, joiden kanssa kehitetään työelämävierailumallia eteenpäin. Keskeistä on kehittää itse työelämävierailuja laadullisesti, arvioida niiden toiminnallisuutta ja luoda opetushenkilöstölle ja työelämäedustajille suunnattuja koulutuksia vaikuttavien työelämävierailujen toteutukseen.

Työelämävierailuja rakennetaan lähtökohtaisesti työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaista eriytymistä kaventavaksi. Opetushenkilöstölle ja työelämäedustajille tarjotaan koulutusta alojen sukupuolittuneisuudesta ja sen seurauksista. Hankkeessa toteutettaviin pilotteihin valitaan edustajat a) miesvaltaiselta teknologia-alalta ja b) naisvaltaiselta opetus- ja kasvatusalalta, joissa myös työvoimapulaa alueella on. Tavoitteena on luoda mittareita, joilla voidaan seurata ja kehittää vierailujen vaikuttavuutta: onko vierailun toteutus pedagogisesti valmisteltu nuoren tietotaso huomioiden ja voidaanko erilaisilla vierailuilla tarjota monipuolisempia näköaloja ja vähentää sukupuolittuneita käsityksiä alojen tarjoamista vaihtoehdoista. Koulutusten tarkoituksena on ohjata opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia huomioimaan sukupuolisensitiivisiä ohjausmenetelmiä, joilla voidaan rohkaista nuoria hakeutumaan aloille heidän vahvuuksiensa ja kiinnostuksensa, ei niinkään sukupuolen johdattamina. Lisäksi tarkastellaan, miten työelämävierailuilla voidaan vaikuttaa pystyvyysuskomuksiin tai opiskelumotivaatioon, ja arvioidaan tuoko työelämävierailu merkityksellisyyttä opiskeltaviin oppiaineisiin.

Alustan suunnittelun lähtökohtana on, että se mahdollistaa koulun näkökulmasta koulun arkeen sopivat, oppituntien puitteissa nopeasti ja kustannustehokkaasti toteutettavat työelämävierailut. Alusta verkottaa paikalliset koulut ja yritykset yhä tiiviimpään yhteistyöhön jatkaen ennen Covid19-pandemiaa alkanutta laajamittaista koulu-yritysyhteistyötä. Alustan rakentaminen toteutetaan yhteistyössä Oulussa toimivan Työn taitajat -verkoston kanssa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda nuorille laajamittaisesti mahdollisuuksia tutustua tulevaisuuden työelämään innostavasti ja osaamistarpeet tunnistaen. Hankkeella tavoitellaan alueellista tasa-arvoa, sillä alusta mahdollistaa työelämävierailut paikasta riippumatta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen aikana varsinaiset kohderyhmät ovat Oulun lukioiden opetushenkilöstö ja alueen yritykset, työelämän edustajat ICT- ja opetusalalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Oulun lukiolaiset, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, muut työelämän toimialat, joissa työvoimapulaa nähtävissä tai sukupuolen mukaan jakautuminen vahvaa, peruskoulun ja ammattikoulun henkilöstö sekä korkeakoulujen opiskelijavalintatoimijat myöhemmässä vaiheessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 199 582

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 149 554

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 249 475

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 186 942

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Kempele, Hailuoto, Oulu, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on tässä hankkeessa läpileikkaavana teemana ja se on otettu huomioon hanketta valmisteltaessa. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet kohdentuvat lähtökohtaisesti molemmille sukupuolille. Hankkeen ytimessä on se, että Suomessa työ - ja koulutusalat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan jo pitkään, ja naiset sijoittuvat useammin kunnalliselle sektorille naisenemmistöisiin työpaikkoihin, kun taas miehet sijoittuvat useammin yksityiselle sektorille ja miesenemmistöisiin työpaikkoihin. Segregoitumista vähentäviä uusia ja eri oppilaitosten käytänteisiin linkittyviä toimintamalleja ja niiden vaikuttavuuden tarkastelua tarvitaankin lisää. Tämä hanke on vaikuttamassa juuri tähän tematiikkaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistaminen näkyy kaikissa hankkeen toteutusvaiheissa, suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Osallistuja- ja ohjausryhmässä ovat edustettuina molemmat sukupuolet tasapuolisesti. Hanke edistää aktiivisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Myös projektihenkilöstö ohjeistetaan tarkastelemaan asioita naisnäkökulmasta, miesnäkökulmasta ja sukupuolten tasa-arvon kannalta. Sukupuolinäkökulman toteutumista seurataan projektissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen toimenpiteet edistävät suoraan sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 6
Hanke tukee suoraan aineettomien palveluiden kehittämistä (alusta) ja kuluttaa siten luonnonvaroja vähemmän kuin aineellinen toiminta. Hankkeessa käytetään sähköisiä materiaaleja. Hanke pyrkii vähentämään matkustamista ja liikkumista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Digitaalisten palveluiden käyttäminen vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (mm. autoilun vähenemisen myötä). Etäyhteyksiä käytetään kaikissa toiminnoissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu suoranaisesti kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Digitaalisten palveluiden kehittäminen vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (mm. autoilun vähenemisen myötä).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Hankkeessa pyritään vaikuttamaan vähentävästi jätteiden määrään käyttämällä uusia teknologisia ja digitaalisia sovelluksia. Hanke tarjoaa korkeakoulukentälle malleja sähköisistä palveluista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Toteuttajat ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Yritysten ja oppilaitosten ja korkeakoulun välinen yhteistyö lisääntyy.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 0
Digitaalisen alustan kehittäminen on tämän hankkeen ytimessä.
Liikkuminen ja logistiikka 10 4
Hankkeessa hyödynnetään uusinta digitaalista teknologiaa, mikä vähentää liikkumisen tarvetta alueella (vierailut). Hankkeessa käytetään sähköisiä aineistoja ja yhteydenpidossa ja neuvotteluissa hyödynnetään etäsovelluksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hanke lisää valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen toimenpiteet edistävät suoraan tasa-arvon edistymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanke tukee monipuolisia ja joustavia vaihtoehtoja tutustua ICT- ja kasvatusaloihin sijainnista ja kultttuuritausta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomalaisnuorten koulutus- ja uravalinnat ovat poikkeavan voimakkaasti jakautuneet sukupuolen mukaan verrattuna muihin EU-maihin. Tämä näkyy muun muassa naisenemmistöisellä opetus- ja kasvatusalalla sekä miesenemmistöisellä teknologia- ja ICT-alalla. Työelämä muuttuu kiihtyvään tahtiin ja koulujärjestelmällä on haaste pysyä ajan tasalla uusista aloista ja tehtävistä samanaikaisesti, kun perinteisiä aloja ja tehtäviä jää vähemmälle. Nuorten koulutukseen ja työelämään liittyvät valinnat ovat monisyisiä ja niihin vaikuttavat useat tekijät. Kouluissa toteutettava työelämäyhteistyö, jossa eri alojen työelämäedustajat kertovat koulutus- ja urapolustaan, työpaikastaan ja -tehtävästään on yksi keino tuoda opiskelijoille ja opetushenkilöstölle (aineenopettajat ja opinto-ohjaajat) ajankohtaista tietoa työelämästä. Tällaisilla työelämävierailuilla on mahdollista herättää nuorten kiinnostus ja motivoida perehtymään lisää entuudestaan tuntemattomiin aloihin ja tehtäviin.

Hankevalmistelussa tunnistettiin tarve kehittää työelämävierailujen toteutusta varten verkkosivusto kohderyhmille, jotta lukiolaiset saisivat kaipaamaansa työelämätietoutta monipuolisesti ja joustavasti opintopolkunsa eri vaiheissa pedagoginen laatu huomioiden. Oli myös tunnistettu, että lukion opetushenkilöstö tarvitsi tukea ja työkaluja toteuttaa työelämäyhteistyötä. Työelämälähtöisyys läpileikkaa kaikkea lukio-opetusta uudistetun opetussuunnitelman laaja-alaisten osaamistavoitteiden kautta, mutta kiireiseen ja työn täyteiseen lukioarkeen tarvitaan joustavia ja arkeen sopivia työkaluja. Sukupuolinäkökulman huomioimista oli tarpeen systemaattisesti kehittää ja toiminnan vaikuttavuutta arvioida.

KoKiVa-hankkeessa Oulun yliopisto ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut kehittivät lukiolaisten työelämävierailuja sukupuolisensitiivisesti ja pedagogisesti kahden alan osalta: työelämävierailut toteutettiin opetus- ja kasvatusalan sekä ICT-alan työelämäedustajien kanssa. Hankkeen tavoitteena oli 1) määritellä työelämävierailumalli, 2) rakentaa verkkosivusto koulun ja työelämän vuorovaikutuksen tueksi, 3) kouluttaa kohderyhmiä sukupuolisensitiivisten ja pedagogisten työelämävierailujen toteuttamisessa, 4) testata ja pilotoida malli, verkkosivusto ja tukimateriaali sekä 5) selvittää mallin, nettisivuston ja tukimateriaalin jatkokäyttö.

Hanke koostui neljästä työpaketista ja toiminta kohdistui Oulun alueelle:
Työpaketti 1: Vierailualustan suunnittelu, tekninen toteutus ja testaus
Työpaketti 2: Työelämävierailumallin suunnittelu
Työpaketti 3: Koulutus ja ohjaus vierailumallien toteutukseen
Työpaketti 4: Työelämävierailumallin pilotointi ja arviointi

Hanke on kehittänyt lukiolaisten työelämävierailumallia systemaattisesti. Duuniskooppi-nettisivuja ja sukupuolisensitiivisyyttä, vuorovaikutusta sekä pedagogisia toimintamalleja korostavia tukimateriaaleja on rakennettu kohderyhmiltä saadun palautteen sekä aikaisemmista tutkimuksista saatujen tietojen pohjalta. Palautteiden perusteella tukimateriaalia ja sivuston käytettävyyttä on parannettu. Yhteiskehittämisenprosessi on edennyt rakentamisen kautta testauksiin, viimeistelyyn, pilotointeihin ja näistä saatujen palautteiden perusteella jatkokehittämiseen.

Hankkeen tulokset:
-Duuniskooppi-verkkosivusto (www.duuniskooppi.fi)
-Työelämävierailumalli, jossa korostuu opetushenkilöstön ja työelämäedustajan toimenpiteet ennen, aikana ja jälkeen lukiolaisten työelämävierailun
-Työelämävierailumallin prosessikaaviot
-Opetushenkilöstölle ja työelämäedustajille suunnatut tukimateriaalit työelämävierailuihin valmistautumiseksi ja toteuttamiseksi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
-Asiantuntija-haastatteluvideo, nuorten haastatteluvideot, animaatiovideo segregaatiosta,
-Blogikirjoituksia, joissa käsitellään hankkeen teemoja, toimivat lisämateriaalina tukimateriaalien tueksi
-Koulutuspaketit tasa-arvosta ja sukupuolisensitiivisistä työelämävierailuista
-Uutiskirjoituksia hankkeen toiminnasta