|
|
|
Hankekoodi: S22819
Hankkeen nimi: Työharjoitteluohjaamisen kehittämishanke (HoksHarkka)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: PL 207
Puhelinnumero: 020 7438100
Postinumero: 40200
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: https://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuustie Mervi Maria
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija, Terveysala
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mervi.kuustie(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 5218598
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sosiaali- ja terveysala kärsii niin valtakunnallisesti kuin Keski-Suomen hyvinvointialueella työvoimapulasta lähes kaikissa ammateissa. Alan veto- ja pitovoima on laskenut niin työelämän kuin opintojenkin osalta. Sote-alan työkulttuurissa on teemoja, joihin vaikuttamalla voidaan osaltaan edistää hyvinvoivia työyhteisöjä ja sitä kautta edelleen alan veto- ja pitovoimaa. Keski-Suomessa on sosiaali- ja terveysalan kentällä ja oppilaitoksissa havaittu erityinen tarve opiskelijoiden työharjoitteluiden ohjaamisen kehittämiseen. Nyt tarvitaan nopeaa reagointia.
Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa sote-alan veto- ja pitovoimatekijöitä mahdollisimman vaikuttavalla tavalla tässä hetkessä. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden työharjoitteluiden ohjaamista Keski-Suomen alueella siihen suuntaan, että mielenkiinto alalle säilyy ja työkulttuuri muuttuu opiskelijaharjoittelijoita kannustavaan ja osallistavaan suuntaan. Hankkeessa herätellään tiedostamaan työharjoitteluohjaamisen kehittämistarve ja käymään keskustelua siitä. Hanke käynnistää innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja työpaikkojen välisen vuorovaikutuksen ja työpaikkaharjoittelujen ohjaamisen kehittämisen.
Hankkeessa toteutetaan työharjoitteluista olemassa olevien kokemusten pohjalta käsikirjoitettuja, teatterin esittämiä videoita. Nämä huumorilla höystetyt videot tehdään työharjoitteluohjaamisen sisällöistä ja niissä käsitellään kehittämistä kaipaavia teemoja ja aiheita. Videoiden avulla pyritään siihen, että vuoropuhelu aiheesta lisääntyisi ja sitä myötä harjoittelut tuottaisivat positiivisia ja osallistavia kokemuksia opiskelijoille ja kiinnittäisivät opiskelijat alalle ja työyhteisöihin paremmin. Niiden kautta tuodaan näkyväksi työkulttuurin merkitys alan kiinnostavuuden ja alalle kiinnittymisen näkökulmasta. Niiden avulla osaajien on mahdollista huomata kohtaamis- ja tunnetaitojen merkitys sekä reflektoida omaa toimintaansa ja ammattitaitoaan.
Työyhteisöt voivat harjoitteluohjaamisen kehittämisessä hyödyntää näitä videoita. Samoin oppilaitokset voivat hyödyntää videoita toiminnassaan. Niitä voivat katsoa myös muut aiheesta kiinnostuneet. Videoiden kautta tuodaan kokemuksellisesti näkyväksi työkulttuurin merkitys alan kiinnostavuudelle ja alalle kiinnittymiselle. Covid 19-pandemian aikana on suuri tarve verkosta helposti löytyvälle materiaalille. Tämä hanke vastaa myös kyseiseen tarpeeseen.
Tämä on EI-henkilöhanke. Kuitenkin yhteistyötä tullaan tekemään hankkeessa. Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen työpaikkaohjaajat, esihenkilöt ja johtajat sekä oppilaitosten työharjoitteluita ohjaavat opettajat, opiskelijat
Sosiaali- ja terveysalan asiakkaat sekä päättäjät
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 75 908
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 75 908
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 94 885
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 94 885
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Joutsan, Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun, Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken
Kunnat: Pihtipudas, Karstula, Petäjävesi, Hankasalmi, Keuruu, Joutsa, Uurainen, Kinnula, Jyväskylä, Äänekoski, Kyyjärvi, Kannonkoski, Viitasaari, Saarijärvi, Laukaa, Multia, Jämsä, Kivijärvi, Luhanka, Toivakka, Muurame, Konnevesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Jamk on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin toiminnassaan. Hankkeen tuloksena videoita, millä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön. Videot säästävät materiaaleja ja resursseja. Ne säästävät luonnonvaroja paikasta riippumattomuutensa vuoksi. Videoiden sisällöissä kiinnitetään huomiota ja ohjataan ekologisiin toimintatapoihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa tuotetaan videoita, jotka ovat katsottavissa verkossa, joten niillä on matala hiilijalanjälki. Videoiden sisällöissä huomioidaan ekologisuus. Jamk on toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Myös hankekumppanimme sekä yhteistyökumppanit noudattavt näitä periaatteita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Verkossa olevat videot edistävät kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta, koska ne vähentävät matkustamisen tarvetta ja siten pienentävät päästöjä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Verkossa olevat videot edistävät kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta, koska ne vähentävät matkustamisen tarvetta ja siten pienentävät päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 10 | 10 |
| Tämä hanke ei aiheuta harmia Natura 2000 - ohjelman kohteille. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Videoiden tuotanto on energia- ja materiaalitehokasta, samoin verkossa oleva palvelu, josta videot löytyvät. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 8 |
| Videoiden katsojat voivat katsoa videoita verkossa käyttäen uusiutuvia energianlähteitä laitteidensa energian lähteenä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa teatteri tekee videoiden sisällön ja videofirma tuottaa videot. Molemmilta toimijoilta palveluiden ostaminen on paikallisen elinkeinorakenteen kestävän ja monipuolistavan kehityksen mukaista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke toteutetaan Keski-Suomen alueen sote-toimijoiden keskuudessa. Näin hanke lisää ja vahvistaa välittömästi ja välillisesti aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen mahdollisuutta osaltaan. Lisäksi videoiden sisältö luo pohjaa aineettomien tuotteiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hankkeessa tuotetaan ajasta ja paikasta riippumattomia videoita. Hanketta toteutetaan paljon verkossa ja hankkeen tulos vähentää ihmisten ja tavaroiden liikkumisen tarvetta. Jamkin välimatkaliikenteessä on mahdollista käyttää sähköavusteisia pyöriä. Talosta löytyy myös sähköauto. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Videot ovat verkossa katsottavissa, joten ne lisäävät esteettömyyttä, osallisuutta, tiedon saatavuutta sekä terveyttä ja hyvinvointia osaltaan. Erityisesti videot edistävät hyvinvointia sitä kautta, että työntekijät reflektoivat omaa tekemistään ja huomaavat ne seikat, jotka voisivat lisätä työhyvinvointia työpahoinvoinnin sijaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Videoilla tuodaan tarvittaessa esille työkulttuurin tasa-arvoisuuden teemoja (talous, sosiaalinen, perinteisen sukupuolikäsityksen purkaminen) huomioiden erilaiset vaikutukset videoiden sisällöissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Videoilla tuodaan esille työelämän moninaisuus ja siihen liittyvä yhdenvertaisuus sekä erilaisuuden hyväksyminen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 9 |
| Hankkeessa pyritään vaikuttamaan sote-alan kulttuuriin eli henkiseen ympäristöön edistävin keinoin. Hankkeessa myös huomioidaan sote-alaa ympäröivä ympäristö. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Hankkeen videoiden sisällöissä huomioidaan ympäristöosaamisen tietoisuuden teema. | ||
Sosiaali- ja terveysala kärsii työvoimapulasta lähes kaikissa ammateissa. Alan veto- ja pitovoima on laskenut niin työelämän kuin opintojenkin osalta. Sote-alan työkulttuurissa on asioita, joihin vaikuttamalla voidaan osaltaan edistää hyvinvoivien työyhteisöjen kehittymistä ja sitä kautta edelleen alan veto- ja pitovoimaa. Tähän liittyen Keski-Suomessa sote-alan kentällä ja oppilaitoksissa havaittiin erityinen tarve opiskelijoiden työharjoitteluiden ohjaamisen kehittämiseen. Tähän lähdettiin HoksHarkka-hankkeen avulla vastaamaan. Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa sote-alan veto- ja pitovoimatekijöitä mahdollisimman vaikuttavalla tavalla tässä hetkessä. Tavoitteena oli herätellä Keski-Suomen hyvinvointialueen toimijoita huomaamaan ja keskustelemaan sote-alan työharjoitteluohjaamisen kehittämistä kaipaavista asioista.
Hankkeessa nostettiin esiin sote-alan työharjoitteluohjaamiskokemuksista kehittämistä kaipaavia teemoja. Harjoitteluihin liittyvä pelko ja epävarmuus, hierarkkisuus sekä ohjaamisen vaikeus nousivat yleisiksi geneerisiksi teemoiksi sote-alalla. Työharjoittelukokemusten taustalla vaikuttaa hierarkkinen sote-alan kulttuuri, jota on vaikea uudistaa ja muuttaa. Hankkeessa huomattiin, että työpaikkaohjaajilla on tarve opetella hyvää ohjausta, mutta myös aivan yleisiä vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaitojen tunnistettiin olevan työharjoitteluohjaamisen laadun ytimessä. Ohjaamisen tarve vaativissa sote-alan tehtävien harjoitteluissa nousi esiin. Esille nousivat myös sote-alan työhyvinvoinnin kysymykset ja erityisesti kiire. Hankkeessa tuotiin esiin lisäksi sukupuolten tasa-arvon, monimuotoisuuden, digitaalisuuden sekä ekologisuuden teemoja sote-alan arkeen ja työharjoitteluohjaamiseen vaikuttamassa.
Kehittämistä kaipaavien teemojen pohjalta HoksHarkassa toteutettiin videotuotannon ja yhteistyökumppaneiden kanssa käsikirjoitettuja, hankkeen tavoitteiden näköisiä videoita. Huumoria hyödyntävät videot tehtiin työharjoitteluohjaamisen sisällöistä ja tilanteista. Niiden avulla sote-alan osaajien on mahdollista huomata varsinkin kohtaamis- ja tunnetaitojen merkitys työharjoitteluohjaamisessa sekä reflektoida omaa toimintaansa ja ammattitaitoaan.
Hankkeen päätöstapahtumassa katsottiin HoksHarkassa tuotetut videot sekä käytiin yleisöä osallistava paneelikeskustelu työharjoitteluohjaamisen kehittämishaasteista. Sote-alan työharjoitteluohjaamisen kehittämisestä kiinnostunut yleisö keskusteli aktiivisesti videoiden herättämistä tunteista ja ajatuksista. Videoita pidettiin puhuttelevina ja hyödyllisinä ja keskustelussa tunnistettiin tuotettujen videoiden teemoja. Videot löytyvät käyttövinkkeineen HoksHarkka-hankkeen sivuilta. Niiden sijainnista ja hyödyntämisestä viestittiin laajalle Keski-Suomen hyvinvointialueen sote-alan toimijoiden joukolle.
Videoita voidaan hyödyntää työpaikkaohjaajien koulutuksessa. Niitä voidaan katsoa ja reflektoida myös työharjoitteluohjaamisen opiskelijavastaavien keskuudessa. Oppilaitoksissa opettajat voivat hyödyntää videoita yleisesti omassa työssä sekä näyttää niitä opiskelijoille työharjoitteluiden yhteydessä. Videoiden katsomisen yhteydessä voidaan keskustella esimerkiksi yleisesti syntyneistä ajatuksista ja tunteista. Nämä videot muistuttavat siitä, että huumoria voi käyttää hyödykseen monissa tilanteissa. Voidaan reflektoida tuntemuksia ja ajatuksia epävarmuudesta sen suhteen, mitä työharjoittelussa tulee vastaan. Myös eri ammattikuntien kohtaamisesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä voidaan keskustella.
Päätoteuttajana hankkeessa toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulu, osatoteuttaja oli Gradia. Yhteistyökumppaneina mukana toimivat Keski-Suomen Sairaala Nova, Jyväskylän Hoivapalvelut, Sauma Lastensuojelu, Jyväskylän yliopisto, Poke sekä KEHO. Hankkeen videotuotannon toteutti Rotia PRKL. Hankkeessa tehty herättely ja avoin tuloksekas keskustelu mahdollistavat jatkossa hyvät lähtökohdat oppilaitosten, työpaikkojen sekä muiden sote-alan toimijoiden väliselle työharjoitteluohjaamisen kehittämiselle ja yhteistyölle. Jatkossa tässä hankkeessa tehdyn herättelyn ja keskustelun ja edelleen kehittämistoimien myötä harjoittelujen on mahdollista tuottaa positiivisia ja osallistavia kokemuksia opiskelijoille sekä kiinnittää opiskelijat alalle ja työyhteisöihin paremmin.