Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22822

Hankkeen nimi: #MATKAAN - Nuorten työllistymisen edistäminen koronapandemiasta kärsivällä matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: 044-7103821

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sinikka Kyngäs

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektiassistentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sinikka.kyngas(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7103421

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työvoimavaltaiset palvelualat kuten matkailu-, majoitus- ja ravintola-ala ovat yksi suurimmista nuorten työllistäjistä. Alan korostuneen sosiaalisen roolin vuoksi koronapandemia onkin vaikuttanut merkittävästi nuorten työllisyyteen. Alan koulutuksen omaavat ja vastavalmistuvat nuoret ovat alttiina korkeammalle työttömyysriskille, ja he kohtaavat voimakasta epävarmuutta alan työmarkkinoille pääsyssä ja integraatiossa. Alan työllisyyden haasteet ovat kuitenkin moninaiset, sillä pandemian vuoksi monet alan työntekijät ovat myös vaihtaneet alaa. Alan elpyessä sitä vaivaa työntekijäkadon vuoksi merkittävä työvoimapula, joka haittaa alan uudelleen kasvamista.

#MATKAAN -hankkeen päätavoitteena on tukea nuorten työllistymistä koronapandemiasta kärsivällä matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla. Hanke on ns. kohdennettu täsmäisku alan työpaikan löytämiseksi ja nuorten työnhakijoiden nopeaksi työllistymiseksi alalle. Tätä tuetaan hankkeessa kehittämällä nuorille suunnattuja innovatiivisia keinoja osana nuorisotakuun toteutumista, edistämällä nuorten työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoa sekä käynnistämällä eri toimijoiden välinen yhteistyö teeman parissa.

Käytännössä hankkeessa kehitetään valittujen nuorten työnhakijoiden tietoisuutta alan ura- ja työllistymismahdollisuuksista, työelämävalmiuksia, itsensä johtamis- ja urasuunnittelu- sekä työnhakutaitoja. Tämä toteutetaan henkilökohtaisen ohjauksen ja kaikille nuorille yhteisen valmennussarjan avulla yhdessä matkailuyritysten ja muiden sidosryhmien kanssa huomioiden sisällöissä alalle tyypilliset piirteet. Hankkeessa vauhditetaan nuorten työnhakijoiden rekrytointeja etsimällä nuorille avoimia alan työpaikkoja ja yritysten sekä muiden alan toimijoiden täsmätarpeisiin soveltuvia nuoria työntekijöitä. Hankkeessa rakennetaan myös alueellinen yhteistyöverkosto nuorten työllistymisen tukemiseksi alalle.

Hankkeen tuloksena nuorten valmiudet työllistyä alalle lisääntyvät, he löytävät nopeita työllistymispolkuja ja työnantajat saavat hankittua nopeammin ja kätevämmin tarvitsemaansa osaamista ja työvoimaa. Samalla alakohtaisten työvoima- ja yrityspalvelujen laatu ja tarjonta paranee. Hanke varmistaa myös sujuvamman siirtymisen alan koulutuksesta työhön, auttaa nuoren ensimmäisen työpaikan ja työkokemuksen saamisessa. Hankkeen kautta toimijoiden kuten oppilaitosten, yritysten ja TE-toimiston yhteistyö tiivistyy, millä on monia positiivisia vaikutuksia myös pitkällä tähtäimellä nuorten työllisyyteen alalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat kansallisen nuorisotakuun piirissä olevat nuoret: 1) alle 25-vuotiaat matkailu-, majoitus- tai ravintola-alan tai vastaavan tutkinnon ammattioppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa suorittaneet tai vastavalmistuvat nuoret, 2) alalta vastavalmistuneet alle 30-vuotiaat. Nämä nuoret ovat työttöminä ja/tai työttömyysuhan alla. Lisäksi hankkeen piirissä ovat nuoret, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa tai jo keskeyttäneet. Hankkeen valikoituihin toimenpiteisiin voivat osallistua myös nuoret, jotka ovat kiinnostuneita hakeutumaan alalle, mutteivät vielä ole varmoja valinnastaan. Hanke voi myös kohdistua nuoriin, jotka ovat valmistuneet toimialalle mutta ovat olleet pidempään työttömänä.

Kohderyhmän tavoittamiseksi hankkeesssa hyödynnetään monia väyliä. TE-toimisto auttaa työttömien nuorten tavoittamisessa hankkeen piiriin omien kanaviensa kautta. Vastavalmistuvia ja lähiaikoina valmistuneita nuoria tavoitetaan hankkeeseen toisen ja korkea-asteen oppilaitosten kautta. Oppilaitoksilla on myös alumnirekistereitä viime vuosina valmistuneista nuorista, mitä voidaan hyödyntää hankkeessa. Lisäksi alan opiskelijoilla on opiskelijaliittoja mm. SURE (Suomen Restonomit), jonka kanssa on keskusteltu yhteistyöstä hankkeen totettamiseksi. Heidän roolinsa on mm. levittää tietoa hankkeesta ja toimia yhteistyökumppanina valmennuksissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillistä kohderyhmää ovat työhallinnon viranomaiset, joita konsultoidaan ja joiden kanssa tehdään yhteistyötä hankkeen palveluiden kehittämisessä, kohderyhmän tunnistamisessa ja rekrytoimisessa hankkeeseen. Hankkeessa huomioidaan myös Ohjaamo-toiminta.

Hankkeen kohderyhmään kuuluu satakuntalaiset matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan yritykset. Yritykset ovat kooltaan eri kokoisia ja toimivat erilaisilla matkailuun kytkeytyvillä toimialoilla. Yrittäjäjärjestöt kuten Satakunnan matkailuyrittäjät ry ovat myös kohderyhmää. Heidän kauttaan tiedotetaan alan yrityksiä hankkeesta ja sen tuloksista sekä rekrytoidaan yrittäjiä mukaan hankkeeseen. Hankkeessa huomioidaan erityisesti pienten matkailuyritysten tarpeet, jolloin pystytään tukemaan myös heidän kannattavuuttaan ja kasvumahdollisuuksiaan.

Lisäksi alan työpaikkoja voivat tarjota julkiset toimijat kuten kunnat, joten nämä ovat myös hankkeen välillistä kohderyhmää.

Alan kouluttajat ja opinto-ohjaajat ammatillisen toisen ja korkea-asteen oppilaitoksissa kuuluvat välilliseen kohderyhmään ja heidän kanssaan tehdään yhteistyötä erityisesti kohderyhmän tunnistamisessa ja rekrytoimisessa hankkeeseen sekä hankkeen tulosten integroinnissa opinto-ohjaukseen.

Yksityiset vuokratyöfirmat ovat myös hankkeen kohderyhmää ja heitä pyydetään yhteistyöhön hankkeen kanssa mahdollisimman laajasti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 126 865

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 115 718

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 158 582

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 144 648

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Merikarvia, Pomarkku, Huittinen, Nakkila, Harjavalta, Säkylä, Eura, Pori, Ulvila, Kankaanpää, Kokemäki, Rauma, Siikainen, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi on tehty valmisteluvaiheessa. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet ja toteutus huomioiden. Toimintaympäristöä on tarkasteltu toimialaraporttien ja toimialakohtaisten tilastojen kautta. Tässä on käytetty mm. Matkailun toimialaraporttia, tilastokeskuksen tilastoja ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä PAMin tilastoja. Matkailu, -majoitus- ja ravintola-ala työllistää erityisesti naisia. Alalla on töissä huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä: majoitus- ja ravitsemisala on Suomen naisvaltaisimpia aloja. Vuonna 2020 majoitus- ja ravitsemisalan palkansaajissa oli 47 400 naista ja 19 600 miestä (PAM, 2021).Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan majoitus-ja ravitsemistoiminta ala oli yksi Suomen naisenemmistöisimmimmistä toimialoista vuonna 2019 - naisia oli 68 % työllisistä. Alan palkansaajat ovat myös keskimääräistä palkansaajaa nuorempia: heistä 33% on alle 25-vuotiaita, yleensä nuoria naisia. Yrittäjätutkimusten mukaan alalla on myös runsaasti naisyrittäjiä. Suomen yrittäjänaisten mukaan valtaosa naisten yrityksistä toimii palvelualoilla ja naisten yrityksistä yksiyrityksiä on lähes kolme neljäsosaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tuetaan ja autetaan nuoria heidän sukupuolestaan riippumatta yhdenvertaisesti eli hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole sukupuolisidonnaista. Hankkeen toiminta suunnitellaan siten, että myös sukupolinen tasa-arvo tulee huomioiduksi hankkeen toimenpiteissä, joiden sisältö sekä toteutustapa innostaa ja motivoi yhtä lailla molempien sukupuolien edustajia, tekemättä kuitenkaan pelkästään sukupuoleen sidottuja ennakko-oletuksia. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuolia huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa huomioidaan molempia sukupuolia kiinnostavien sisältöjen toteuttaminen siten, että sukupuoli ei aseta rajoitteita tai erityisiä toimia sukupuoli huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeessa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankkeessa mm. hyödynnetään sähköisiä välineitä ja -materiaaleja, virtuaalisia neuvotteluja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei relevantti
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Markkinointi ja viestintä hoidetaan pääsääntöisesti sähköisesti, eli materiaalitehokkaasti ja luonnonvaroja säästäen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei relevantti
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Paikallisen työvoiman löytäminen yrityksiin tukee pitkäjänteisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. Yrittäjät saavat tarvittavaa työvoimaa, jolloin yritysten toimintaedellytykset parantuvat. Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Hankkeessa kehitetään palveluja, joilla toivotaan olevan pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten työllisyyskehitykseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään hankkeessa ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeen toimenpiteinä olevia palveluja, tilaisuuksia ja tapahtumia paikkoihin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Työllistyminen luo yksilötasolla hyvinvointia ja parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Hanke edistää suoraan ja välillisesti hyvinvointia pienentämällä nuorten syrjäytymisriskiä ja tarjoamalla nuorille uusia ja mielekkäitä mahdollisuuksia työllistyä. Hyvinvointivaikutukset ovat pitkällä aikavälillä huomattavat, kun nuoret saavat luotua itselleen sujuvan työelämäpolun.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan tasa-arvonäkökulma eli tuetaan nuorten mahdollisuuksia tehdä uraan- ja työhön liittyviä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeen toiminta vahvistaa nuorten työllistymismahdollisuuksia ja pienentää nuorten syrjäytymisriskiä. Työllistyminen ja työllisyysedellytysten parantuminen edesauttavat yksilötasolla osallisuutta ja integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään. Hankkeessa huomoidaan myös maaseutualueella asuvat nuoret.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei relevantti
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei relevantti

9 Loppuraportin tiivistelmä

Päätavoitteena on tukea nuorten työllistymistä koronapandemiasta kärsivällä matkailu-, majoitus-, ja ravintola-alalla. Päätavoite jaetaan kolmeen alatavoitteeseen:
1. Lisätä nuorten yksilölliset tarpeet huomioivia valmiuksia heidän työllistymisensä edistämiseksi satakuntalaisiin matkailu-, majoitus- ja ravintola-alan työpaikkoihin.
2. Vauhdittaa Satakunnan matkailu-, majoitus- ja ravintola-alan työnantajien ja nuoren työvoiman kohtaamista tähdäten kestäviin rekrytointeihin.
3. Edistää koordinoidusti relevanttien toimijoiden yhteistyötä nuorten työllistymisen tukemiseksi alalle.

Valmennuksiin osallistuneet nuoret ottivat osaa yhteisiin ryhmävalmennustilaisuuksiin (12 henkilöä). Valmennustilaisuudet toimivat samalla myös mahdollisuutena saada vertaisryhmän tukea ja tarvittaessa tietoa alan jatkokoulutusmahdollisuuksista. Ryhmävalmennustilaisuuksien aiheina ovat mm. tutustuminen alan ura- ja työmahdollisuuksiin, tulevaisuuden suunnittelu suhteessa työhön ja työssä tarvittavaan osaamiseen, itselle sopivien työtehtävien ja henkilökohtaisten päämäärien tunnistaminen alan monipuolisten mahdollisuuksien joukosta, työnhakutaidot ja työnhakun asiakirjat sekä alalla tarvittavat sosiaaliset taidot. Valmennuksen aikana nuoria muun muassa tuettiin oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa ja CV:n laadinnassa, myös videomuodossa. Yrityspuheenvuorojen lisäksi työelämäkummien ja alumnien yrityksiin tehtiin tutustumiskäyntejä valmennuksen aikana. Valmennusmateriaaleista tuotettiin sekä painettiin (300 kpl) että sähköinen nuorille kohdistettu opaskirja” Työllisty matkailu-, hotelli- ja ravintola-alalle” eli Uraboost Workbook, jota nuoret työnhakijat ja heidän sidosryhmänsä voivat hyödyntää hankkeen aikana ja sen jälkeen. Uraboost Workbook on ladattu hankkeen nettisivuille ja julkaistu Theseuksessa oppimateriaalina, yhdessä videoitujen uratarinoiden kanssa, jotka löytyvät myös Youtubesta. Uratarinoita on katsottu yhteensä 1020 kertaa Youtubessa 18.12.2023 mennessä. Uraboost Workbookia on käyty markkinoimassa Sataedun oppilaitoksissa Kankaanpäässä, Ulvilassa ja Kokemäellä sekä Winnovassa Raumalla ja Samkin toisen vuoden matkailualan opiskelijoille, sekä esitelty temaattisessa webinaarisarjassa syksyn 2023 aikana; Harjoittelut ja työelämässä oppiminen, tapahtumat ja keikkatyöt, kesätyöt sekä infowebinaari työllistämisen tukena.
Hankkeessa vauhditettiin nuorten työnhakijoiden rekrytointeja etsimällä nuorille alan työpaikkoja ja työnantajien täsmätarpeisiin soveltuvia nuoria työnhakijoita; Hankkeen tiimoilta on tehty kaksi info TE-tilaisuutta, toinen Rekryboost messuista ja toinen yhteistyössä Työtehoseuran ja TE-toimiston kanssa. Vuojoen kartano teki oman TE-livelähetyksensä elokuussa, ja yhden kesällä toimivan yrityksen inserttikuvaukset suoritettiin kesän 2023 aikana. Tästä livelähetys tulee ulos 8.2.2024. Rekryboost23 järjestettiin helmikuussa 2023, jossa aamupäivän tapahtumana oli yrittäjille kohdennettu koulutus/tiedotustapahtuma. Rekryboost rekrymessut saavat jatkoa vuonna 2024. Toinen hankkeen suunnitelmassa tavoitteena ollut työnantaja – ja matkailutoimijapuolen toimijoille kohdennettu koulutus ja informaatiotilaisuus oli Satakunnan matkailuparlamentti-tapahtuma marraskuussa 2023. #MATKAAN hankkeella oli aamupäivä nimissään ja puhumassa oli TE-toimistosta TE-liven tuottajatoimittaja sekä työmarkkinatuesta kertomassa asiantuntija, sekä työnantajabrändäyksen ammattilainen. Hanke osallistui yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun rekrytointiasiantuntijan kanssa Satakunnan rekrymessuille marraskuussa 15.11.2023 Samkin Agora-salissa, jossa jaettiin Uraboost Workbookia opiskelijoille, kerättiin heidän osaamistaan seinälle ja kerrottiin työllistämisen tuista.
Satakunnan HoReCa-alan työmarkkinoiden yhteistyöryhmä eli tiivistettynä SaMaTyö-ryhmä rakennettiin kesän ja syksyn 2023 aikana. Verkoston tehtävänä on kehittää ja edistää HoReCa-alalla opiskelevien, työskentelevien ja työttömien 15–29-vuotiaiden nuorten uraa ja työllistymistä alalla. Tavoitteena on luoda kestäviä ja laadukkaita työuria vastuullisissa organisaatioissa. Tätä kautta alan työnantajabrändiä ja johtamisosaamista saadaan kehitettyä myös. Verkoston työtä toteutetaan toimintasuunnitelmalla, ns. tiekartalla. Se laaditaan verkoston yhteistyönä vision ja strategian toteuttamiseksi pitkällä aikajänteellä. Työryhmä kokoontui kerran Teamsissa lokakuussa ja kerran kasvokkain Samkin tiloissa marraskuussa. Jatkoa ryhmän toiminnassa pitää yllä Matkailun kehittämiskeskuksen hankkeet Teams alustalla. Sivuilla tiedotetaan ja ehdotetaan yhteistyötä sekä kutsutaan tapahtumiin. Tiekarttaa alettiin työstämään livetapaamisessa marraskuussa. https://www.canva.com/design/DAF2rRr6xDE/u_qiHfZoPFfvA_P-4Uuwww/edit