Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22823

Hankkeen nimi: Itä-Suomen Elämä omaksi -hanke – kohtaamispaikat ja kokemustoimijuus kehitysvammaisten henkilöiden osallisuuden tukemisessa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0155443-5

Jakeluosoite: Pinninkatu 51

Puhelinnumero: +358505288386

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tukiliitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piritta Mattinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piritta.mattinen(at)tukiliitto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 6507 929

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella haetaan ratkaisua kehitysvammaisten ja muiden samankaltaista tukea tarvitsevien henkilöiden yksinäisyyden ja turvattomuuden ongelmiin sekä yhdenvertaisuuden vahvistamiseen. Hanke kohdentuu Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan ja kestää puolitoista vuotta.

Hankkeessa käynnistetään paikallisia ja virtuaalisia kohtaamispaikkoja, Kohtaa mut -kahviloita, sekä tuotetaan matalankynnyksen tukena neuvontaa ja lyhytkestoisia yksilöllisiä tukiprosesseja. Näiden toimintojen kautta kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset saavat psykososiaalista tukea vertaisryhmässä ja hankkeen työntekijöiltä. Tavoitteena on, että osallistujat löytävät mieleisiään vapaa-ajanviettotapoja, saavat tietoa tuetun työllistymisen mahdollisuuksista ja heidän kokonaisvaltainen mielenterveytensä vahvistuu.

Hankkeen kokemustoiminta sisältää vammaisaktivistien valmennuksen kokemustoimijoiksi, -kehittäjiksi ja -kouluttajiksi. Toiminta käynnistyy rekrytoimalla kehitysvammaisia vammaisaktiiveja puoli vuotta kestävään koulutusohjelmaan, jossa opiskellaan pienryhmässä valtakunnallisen koulutusohjelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on parantaa saavutettavuutta ja selkeäkielisyyttä sekä lisätä kokemusasiantuntijuutta tuen ja palveluiden kehittämisessä.

Hankkeen toimintamuodoissa on yhdistetty paikallisuutta ja virtuaalisuutta niin, että niillä voidaan varmistaa osallistumismahdollisuudet myös haja-asutusalueilla. Hankkeen tuloksena vahvistetaan alueiden yhdistysten resursseja ja osaamista sekä yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset, joilla on kehitysvamma tai jotka muuten tarvitsevat tukea asioiden ymmärtämiseen, oppimiseen ja arjen toimintoihin. Kehitysvammaisilla henkilöillä vamman aste vaihtelee ja heillä on usein lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Kehitysvammaiset henkilöt elävät pääasiassa takuueläkkeen turvin ja pääosa osallistuu sosiaalipalveluna tuotettuun työtoimintaan.

Arvion mukaan Suomessa on hieman yli 30 000 työikäistä kehitysvammaista ihmistä, joista vain noin 500-600 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä. On arvioitu, että 3 000 kehitysvammaista ihmistä voisi työllistyä palkkasuhteiseen työhön oikeanlaisella tuella.

Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat aktiiviset yhdistys- ja vapaaehtoistoimijat, jotka ovat kiinnostuneita olemaan mukana kehitysvammaisten kohtaamispaikkojen toteuttamisessa ja luomaan vammaisille mahdollisuuksia vaikuttaa yhdistystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Vapaaehtoistoimijoina voivat olla tukiyhdistyksissä toimivat läheiset, tukiyhdistysten tai Me itse -ryhmien kehitysvammaiset henkilöt tai muut vapaaehtoiset, kuten oppilaitosten opiskelijat.

Hankkeen toimintoihin arvioidaan osallistuvan säännöllisesti noin 110 henkilöä. Heistä noin 60-100 on kehitysvammaisia nuoria ja aikuisia. Lähes kaikki heistä ovat työelämän ulkopuolella, eläkkeellä sekä päivä- tai työtoiminnassa. Arvioiden vain 10 henkilöä opiskelee tai on palkkatyössä. Arvioiden mukaan toimintaan osallistuu säännöllisesti 30 aktiivista vapaaehtoista, joista puolet ovat työssäkäyviä ja puolet eläkeiässä olevia tai opiskelijoita. Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärään (kohta 12.2.) ei ole laskettu kertaluonteisia tempauksia tai tapahtumia toteuttamassa olevia henkilöitä, kuten opiskelijaryhmiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten läheiset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjät ja paikalliset yrittäjät, esimerkiksi kahvila- ja vapaa-ajanpalveluissa. Vammaisen henkilön lähi-ihmiset ovat merkittävässä asemassa siinä, missä määrin vammaisen henkilön omat toiveet ja tarpeet voivat toteutua, ja millaisiksi kehitysvammaisten henkilöiden tuki ja arki muodostuvat. Hankkeen toimintojen kautta vaikutetaan suoraan tukimuotoihin, mutta myös välillisemmin vahvistetaan kuvaa vammaisista henkilöistä yksilöinä ja aktiivisina toimijoina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 213 452

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 248 394

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Kuopion, Joensuun, Varkauden, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon

Kunnat: Outokumpu, Nurmes, Kuopio, Joensuu, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on selvitetty tutustumalla tutkimuksiin. Kehitysvammaisten miesten ja naisten syrjäytymisen ja osallisuuden eroista ei ole Suomessa tehty tutkimuksia, mutta yleisesti väestöstä tehdyistä kartoituksista voi päätellä, että vammaisilla miehillä on enemmän osattomuuden kokemuksia. Sukupuolten moninaisuudesta ja kehitysvammaisuudesta ei hankkeen taustaselvityksessä ole löydetty tutkimusta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa ei korosteta sukupuolten kaksijakoisuutta, vaan pyritään huomioimaan ja vahvistamaan osallistujien yksilöllisyyttä ja rohkaisemaan sukupuolten moninaisuuden esille tuomista. Hankkeen toimintojen, kuten Kohtaa mut- kahviloiden ohjelmat ja virtuaalikahviloiden alustusten teemat nousevat osallistujien kiinnostusten kohteista ja osallistujille mahdollistetaan niiden toteuttaminen. Sukupuolten tasa-arvo tai yhdenvertaisuus voivat nousta käsittelyyn siinä määrin, kuin osallistujat toivovat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää kokonaisvaltaisesti yhdenvertaisuutta, yksilöllisyyttä ja myös kehitysvammaisten henkilöiden sukupuoli-identiteettiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 3
Hankkeella edistetään yhdistystoimijoiden tietoverkon käyttöä ja osaamista, joka vähentää esimerkiksi paperisten materiaalien tarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Yhdistystoimijoiden tietoverkon käytön lisääntyminen ja osaamisen paraneminen vähentävät tarvetta matkustaa kokouksiin tai tapahtumiin myös pidemmällä aikävälillä hankkeen jälkeen. Ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvät teemat ovat myös paikallisten ja virtuaalikahviloiden sisältönä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Tietoverkon käyttö voi välillisesti hieman lisätä monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Tietoverkon käyttö voi välillisesti vähentää hieman päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 2
Tietoverkon käyttö ja sähköisten materiaalien tuottaminen vähentävät esimerkiksi paperijätettä. Paikallisissa kohtaamispaikoissa, Kohtaa mut -kahviloissa ja toimistoissa huomioidaan ekologisuus ja kierrätys.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 2
Toiminnassa käytetään paikallisia kahvila- ja vapaa-ajan palveluita. Vammaiset henkilöt oppivat käyttämään niitä myös hankkeen jälkeen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Hankkeessa tuotetaan kansalaistoimintaan sekä kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteiseksi uusia käytäntöjä ja toimintamalleja, joita voidaan toteuttaa paikallisesti,verkossa alueellisesti tai valtakunnallisesti. Näitä toimintamalleja ovat ainakin paikallinen Kohtaa mut -kahvila ja virtuaalikahvila (yhdessä asumispalveluiden tuottajien kanssa) sekä kokemustoimijatoiminnat julkisen sektorin palveluntuottajien kanssa.
Liikkuminen ja logistiikka 6 4
Hankkeella edistetään yhdistystoimijoiden tietoverkon käyttöä ja sähköisen viestinnän osaamista, mikä vähentää matkustamista myös pidemmällä aikävälillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Hankkeen päätavoite on edistää kehitysvammaisten henkilöiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea osallisuutta. Keinoina ovat vertaistuki sekä työntekijöiden antama matalankynnyksen neuvonta. Toimintakäytäntöjä juurruttamalla vaikutukset jatkuvat hankkeen jälkeen myös tulevien vuosien osallistujiin.
Tasa-arvon edistäminen 6 4
Hankkeella edistetään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia liittyä yhteiskuntaan, vapaa-ajan toimintojen, vapaaehtoistyön sekä tuetun työn kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 4
Hankkeen tarkoitus on voimaanuuttaa vammaisia henkilöitä aktiivisiksi toimijoiksi ja vahvistaa kuvaa kehitysvammaisista henkilöistä yksilöinä ja aktiivisina toimijoina. Toiminnassa huomioidaan osallistujien tuen tarpeet, jotka syntyvät kehitysvammaisuuden lisäksi myös muista syistä, kuten erilaisista kulttuuri- tai kielitaustoista.
Kulttuuriympäristö 6 4
Kokemustoimijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kunnassa tapahtuviin suunnitteluprosesseihin, jotka liittyvät esimerkiksi vapaa-ajan- tai kulttuuripalveluiden saavutettavuuteen ja esteettömyyteen.
Ympäristöosaaminen 3 2
Ympäristöosaamisen vahvistaminen ja tietoisuuden lisääminen kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta on yksi paikallisten ja virtuaalisten Kohtaa mut -kahviloiden ajankohtaisista ohjelmateemoista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-