|
|
|
Hankekoodi: S22823
Hankkeen nimi: Itä-Suomen Elämä omaksi -hanke – kohtaamispaikat ja kokemustoimijuus kehitysvammaisten henkilöiden osallisuuden tukemisessa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0155443-5
Jakeluosoite: Pinninkatu 51
Puhelinnumero: +358505288386
Postinumero: 33100
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tukiliitto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piritta Mattinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piritta.mattinen(at)tukiliitto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 6507 929
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeella haetaan ratkaisua kehitysvammaisten ja muiden samankaltaista tukea tarvitsevien henkilöiden yksinäisyyden ja turvattomuuden ongelmiin sekä yhdenvertaisuuden vahvistamiseen. Hanke kohdentuu Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan ja kestää puolitoista vuotta.
Hankkeessa käynnistetään paikallisia ja virtuaalisia kohtaamispaikkoja, Kohtaa mut -kahviloita, sekä tuotetaan matalankynnyksen tukena neuvontaa ja lyhytkestoisia yksilöllisiä tukiprosesseja. Näiden toimintojen kautta kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset saavat psykososiaalista tukea vertaisryhmässä ja hankkeen työntekijöiltä. Tavoitteena on, että osallistujat löytävät mieleisiään vapaa-ajanviettotapoja, saavat tietoa tuetun työllistymisen mahdollisuuksista ja heidän kokonaisvaltainen mielenterveytensä vahvistuu.
Hankkeen kokemustoiminta sisältää vammaisaktivistien valmennuksen kokemustoimijoiksi, -kehittäjiksi ja -kouluttajiksi. Toiminta käynnistyy rekrytoimalla kehitysvammaisia vammaisaktiiveja puoli vuotta kestävään koulutusohjelmaan, jossa opiskellaan pienryhmässä valtakunnallisen koulutusohjelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on parantaa saavutettavuutta ja selkeäkielisyyttä sekä lisätä kokemusasiantuntijuutta tuen ja palveluiden kehittämisessä.
Hankkeen toimintamuodoissa on yhdistetty paikallisuutta ja virtuaalisuutta niin, että niillä voidaan varmistaa osallistumismahdollisuudet myös haja-asutusalueilla. Hankkeen tuloksena vahvistetaan alueiden yhdistysten resursseja ja osaamista sekä yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset, joilla on kehitysvamma tai jotka muuten tarvitsevat tukea asioiden ymmärtämiseen, oppimiseen ja arjen toimintoihin. Kehitysvammaisilla henkilöillä vamman aste vaihtelee ja heillä on usein lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Kehitysvammaiset henkilöt elävät pääasiassa takuueläkkeen turvin ja pääosa osallistuu sosiaalipalveluna tuotettuun työtoimintaan.
Arvion mukaan Suomessa on hieman yli 30 000 työikäistä kehitysvammaista ihmistä, joista vain noin 500-600 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä. On arvioitu, että 3 000 kehitysvammaista ihmistä voisi työllistyä palkkasuhteiseen työhön oikeanlaisella tuella.
Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat aktiiviset yhdistys- ja vapaaehtoistoimijat, jotka ovat kiinnostuneita olemaan mukana kehitysvammaisten kohtaamispaikkojen toteuttamisessa ja luomaan vammaisille mahdollisuuksia vaikuttaa yhdistystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Vapaaehtoistoimijoina voivat olla tukiyhdistyksissä toimivat läheiset, tukiyhdistysten tai Me itse -ryhmien kehitysvammaiset henkilöt tai muut vapaaehtoiset, kuten oppilaitosten opiskelijat.
Hankkeen toimintoihin arvioidaan osallistuvan säännöllisesti noin 110 henkilöä. Heistä noin 60-100 on kehitysvammaisia nuoria ja aikuisia. Lähes kaikki heistä ovat työelämän ulkopuolella, eläkkeellä sekä päivä- tai työtoiminnassa. Arvioiden vain 10 henkilöä opiskelee tai on palkkatyössä. Arvioiden mukaan toimintaan osallistuu säännöllisesti 30 aktiivista vapaaehtoista, joista puolet ovat työssäkäyviä ja puolet eläkeiässä olevia tai opiskelijoita. Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärään (kohta 12.2.) ei ole laskettu kertaluonteisia tempauksia tai tapahtumia toteuttamassa olevia henkilöitä, kuten opiskelijaryhmiä.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten läheiset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjät ja paikalliset yrittäjät, esimerkiksi kahvila- ja vapaa-ajanpalveluissa. Vammaisen henkilön lähi-ihmiset ovat merkittävässä asemassa siinä, missä määrin vammaisen henkilön omat toiveet ja tarpeet voivat toteutua, ja millaisiksi kehitysvammaisten henkilöiden tuki ja arki muodostuvat. Hankkeen toimintojen kautta vaikutetaan suoraan tukimuotoihin, mutta myös välillisemmin vahvistetaan kuvaa vammaisista henkilöistä yksilöinä ja aktiivisina toimijoina.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 213 452
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 191 288
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 248 394
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 230
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Joensuun, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan
Kunnat: Kuopio, Outokumpu, Nurmes, Joensuu, Leppävirta, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12
Suunniteltu: 110
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 3 |
| Hankkeella edistetään yhdistystoimijoiden tietoverkon käyttöä ja osaamista, joka vähentää esimerkiksi paperisten materiaalien tarvetta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Yhdistystoimijoiden tietoverkon käytön lisääntyminen ja osaamisen paraneminen vähentävät tarvetta matkustaa kokouksiin tai tapahtumiin myös pidemmällä aikävälillä hankkeen jälkeen. Ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvät teemat ovat myös paikallisten ja virtuaalikahviloiden sisältönä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Tietoverkon käyttö voi välillisesti hieman lisätä monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Tietoverkon käyttö voi välillisesti vähentää hieman päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 2 |
| Tietoverkon käyttö ja sähköisten materiaalien tuottaminen vähentävät esimerkiksi paperijätettä. Paikallisissa kohtaamispaikoissa, Kohtaa mut -kahviloissa ja toimistoissa huomioidaan ekologisuus ja kierrätys. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 2 |
| Toiminnassa käytetään paikallisia kahvila- ja vapaa-ajan palveluita. Vammaiset henkilöt oppivat käyttämään niitä myös hankkeen jälkeen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 6 |
| Hankkeessa tuotetaan kansalaistoimintaan sekä kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteiseksi uusia käytäntöjä ja toimintamalleja, joita voidaan toteuttaa paikallisesti,verkossa alueellisesti tai valtakunnallisesti. Näitä toimintamalleja ovat ainakin paikallinen Kohtaa mut -kahvila ja virtuaalikahvila (yhdessä asumispalveluiden tuottajien kanssa) sekä kokemustoimijatoiminnat julkisen sektorin palveluntuottajien kanssa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 4 |
| Hankkeella edistetään yhdistystoimijoiden tietoverkon käyttöä ja sähköisen viestinnän osaamista, mikä vähentää matkustamista myös pidemmällä aikävälillä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Hankkeen päätavoite on edistää kehitysvammaisten henkilöiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea osallisuutta. Keinoina ovat vertaistuki sekä työntekijöiden antama matalankynnyksen neuvonta. Toimintakäytäntöjä juurruttamalla vaikutukset jatkuvat hankkeen jälkeen myös tulevien vuosien osallistujiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 4 |
| Hankkeella edistetään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia liittyä yhteiskuntaan, vapaa-ajan toimintojen, vapaaehtoistyön sekä tuetun työn kautta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 4 |
| Hankkeen tarkoitus on voimaanuuttaa vammaisia henkilöitä aktiivisiksi toimijoiksi ja vahvistaa kuvaa kehitysvammaisista henkilöistä yksilöinä ja aktiivisina toimijoina. Toiminnassa huomioidaan osallistujien tuen tarpeet, jotka syntyvät kehitysvammaisuuden lisäksi myös muista syistä, kuten erilaisista kulttuuri- tai kielitaustoista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 4 |
| Kokemustoimijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kunnassa tapahtuviin suunnitteluprosesseihin, jotka liittyvät esimerkiksi vapaa-ajan- tai kulttuuripalveluiden saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 2 |
| Ympäristöosaamisen vahvistaminen ja tietoisuuden lisääminen kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta on yksi paikallisten ja virtuaalisten Kohtaa mut -kahviloiden ajankohtaisista ohjelmateemoista. | ||
Hankkeen tavoitteena oli löytää ratkaisuja kehitysvammaisten ja muiden samankaltaista tukea tarvitsevien henkilöiden yksinäisyyden ja turvattomuuden ongelmiin sekä yhdenvertaisuuden vahvistamiseen Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa järjestettävän toiminnan kautta haluttiin antaa ideoita mielekkääseen vapaa-aikaan ja sitä kautta lisätä kohderyhmän hyvinvointia. Teemakeskustelujen avulla pyrittiin lisäämään kohderyhmän tietoisuutta omaan elämään liittyvistä asioista ja oikeuksista. Neuvontaa ja tukea annettiin myös yksilöllisesti tukea tarvitseville henkilöille laajasti erilaisista omaan elämään liittyvistä asioista.
Hankkeessa käynnistettiin paikallisia Kohtaa mut –kahviloita kuudella paikkakunnalla (Kuopio, Iisalmi, Leppävirta, Joensuu, Outokumpu, Nurmes). Kahvilat kokoontuivat kaikille avoimissa tiloissa, kuten nuorisotaloilla, kahviloissa ja kirjastoissa. Lisäksi etäyhteyksin järjestettiin verkkokahviloita. Kohtaa mut -kahviloissa tärkeää oli keskustelu, kohtaaminen ja yhdessä tekeminen. Kahviloissa oli myös mukana asiantuntijoita, joiden johdattelemana keskusteltiin erilaisista teemoista, kuten työllistymisestä, hyvinvoinnista ja ihmissuhteista. Osallistujat olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa ja teemoja.
Hankkeen toisena päätavoitteena oli antaa kehitysvammaisille henkilöille valmiuksia vaikuttaa heille suunnattuihin tukiin ja palveluihin sekä yhdistystoimintaan. Hankkeessa järjestettiin puoli vuotta kestävä kokemustoimijakoulutus, johon osallistui vaikuttamisesta kiinnostuneita henkilöitä Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.
Hankkeessa (8/22-12/23) järjestettiin noin sata tapaamista livenä tai verkossa. Näihin tapaamisiin osallistui 206 kohderyhmän henkilöä sekä 157 muuta henkilöä (vapaaehtoiset yhdistyksistä ja muualta, henkilökohtaiset avustajat, tulkit, ammattilaiset, opiskelijat). Hanke myös järjesti kehitysvammaisten henkilöiden työllisyyteen liittyvän keskustelutilaisuuden sekä näkyvillä seminaareissa sekä muissa tapahtumissa.