Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22824

Hankkeen nimi: Yhdessäoppien eteenpäin – YHET

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tamk

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Koskiranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Team Leader

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.koskiranta(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503518129

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

YHET-hankkeen sisällöllisenä ydintavoitteena on kehittää yritysten muutoskyvykkyyttä erilaisissa muutospainetta sisältävissä tilanteissa erityisesti liittyen Covid-pandemian vaikutuksiin, ja tätä kautta vahvistaa ja kehittää yritysten johdon ja henkilökunnan oppimiskykyä ja osaamista. Hankkeen valmistelussa on otettu huomioon kattavasti Pirkanmaalla toimivien yrityksien nykytilanne osaajapulan ja muutoskyvykkyyden tason näkökulmasta. Hankkeen taustalla on syksyllä 2021 Tampereen Ammattikorkeakoulun toteuttama ja Sitran rahoittama hanke Sähkörauskun työelämäkonsepti. Siinä pilotoitiin lyhyessä ajassa 10 eri yritystä tai julkista toimijaa Pirkanmaalta, joilla oli tarve vastata muuttuneisiin osaamistarpeisiin sekä hyödyntää jo olemassa olevan henkilöstön osaamista vastaamaan nykytilan mukaisia työtehtäviä tai palvelutarpeita. Hankkeessa oli mukana myös kasvavia yrityksiä, joissa haluttiin ennakoida ja parantaa yrityksen ja kykyä toimia tulevaisuuden työelämän vaatimuksien mukaisesti.

Hankkeessa valmennettiin yritysten ja julkisten toimijoiden henkilöitä yritysten johtajista aina suorittavan työn tasoon asti. Hankkeeseen mukaan otettujen yritysten tai julkisten toimijoiden tarpeet selvitettiin ja kartoitettiin haastattelemalla heitä ennen varsinaisten valmennusten alkamista. Kaikissa kontaktoiduissa yrityksissä (20 kpl) tunnistettiin tarve osaamisen kehittämiseen työyhteisöissä hyödyntämällä yrityksessä jo olevaa, mutta piiloon jäänyttä osaamiskapasiteettia. Tämän pilotin pohjalta on selvää, että jatkokehittämiselle ja laajemmalle toteutukselle on suuri tarve Pirkanmaalla eritoten liittyen Covid-pandemian aiheuttamiin nopean reagoinnin ja muutoskyvykkyyden haasteisiin paikallisissa yrityksissä.

Joustavat osaamisen vahvistamisen tavat ovat osa yritysten menestymistä nopeiden muutosten maailmassa. Tätä ajatusta ja täten myös hankkeen tavoitteita tukee myös mm. Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle, joka on kertonut tulevaisuuden työstä ja työkulttuureista seuraavaa: ”Teknologiaa voi kopioida, mutta uteliaisuuteen kannustavaa työkulttuuria ei. Tulevaisuuden työ on ennen kaikkea uuden oppimista, ja tieto syntyy avoimessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tarvitaan työtapojen muutosta, johtamisen muutosta. Tarvitaan uuden oppimiseen tähtäävä mindset. Avoimuus on paras keino luoda työkulttuuri, jossa kaikki uskaltavat sanoa näkemyksensä, jossa motivaatio on korkealla ja jossa syntyy uusia luovia ratkaisuja.” (https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/tiedote/minna-helle-tyopaikoilla-tarvitaan-vallan-uusjako)

Laajempien, pandemian ja nopeiden muutosten yrityksille aiheuttamien tarpeiden lisäksi Yhdessä oppien – YHET-hankkeen kehittämistarpeet ovat täsmentyneet Sitran Sähkörauskun työelämäkonsepti-hankkeessa. Hankkeen suunnittelussa on huomioitu ja tunnistettu erityisesti kaksi tarvetta, joihin hankkeella vastataan: yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen liittyen muuttuviin osaamistarpeisiin, sekä yritysten ja työyhteisöjen osaaja- ja osaamisvajeeseen reagointi. Tämä tullaan toteuttamaan kolmen konkreettisen tavoitetason asettamisen ja toteuttamisen myötä: (1) Valmennusmallin jatkokehittäminen aiemmin toteutetun SITRA-valmennuskokonaisuuden pohjalta, (2) Hankkeessa mukana olevien yritysten yhdessäoppimista ja muutoskyvykkyyttä kehittävien valmennuskokonaisuuksien toteutus ja (3) Yleisen yhdessäoppimisen mallin luominen, joka osaltaan vahvistaa yritysten kestävyyttä ja resilienssiä.

Hankkeen pitkän aikajänteen vaikuttavuustavoitteena on myös kehittää entisestään korkeakoulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä ketterämpään, nopeammin reagoivampaan, ajantasaisempaan ja tarvelähtöisempään suuntaan. Tämä tapahtuu niin valmennusten sisältöjen, toimintamenetelmien, kuin lopputulosten – sekä yrityskohtaisten että yleisen systeemisen yhdessäoppimisen mallin – myötä. Hankkeen tavoitteena on myös muuttaa yleistä käsitystä oppimisesta ja opetuksen toteutuksesta osana työorganisaatioita. Oppiminen mielletään usein tapahtuvaksi työyhteisöstä irrallisena toimintona, ja oppimisen ajatellaan edellyttävän jatkuvaa koulutusorganisaatioiden osallistumista ja toimeenpanoa. Systeemisen yhdessäoppimisen mallin mukaisesti oppimista tapahtuu työyhteisössä yhdessä toisilta oppien, hyödyntäen vertaisten myötävaikutusta positiiviseen kokemukseen muutostilanteisiin reagoinnista. Yhdessä oppimisen malli mahdollistaa matalan kynnyksen luomisen lyhyt- ja pitkäkestoisien muutosten kohtaamiseen.

Hanke saavuttaa seuraavia tuloksia liittyen kolmeen määriteltyyn tavoiteosa-alueeseen ja toimenpiteeseen: Sähkörausku- hankkeen tuloksena muodostunut käsitys ja luotu esimerkkimalli yhdessäoppimisesta niin yksilön, työyhteisön kuin organisaationkin tasoilla on pohjana valmennusmallin jatkokehittämiselle, mikä tulee vastaamaan tarpeisiin nimenomaan yritysten muutoskyvykkyyteen liittyen (1). Tämä tulee luomaan pohjan ja yleisrakenteen tämän hankkeen valmennuskokonaisuuksille. Hankkeessa mukana olevien yritysten yhdessäoppimista kehittävien valmennuskokonaisuuksien toteutus (2) on konkreettinen tulos, joka tukee yrityksen muutoskyvykkyyttä niin lyhyt- kuin pitkäjänteisestikin. Yleisen yhdessäoppimisen mallin luominen (3) tukee alueen ja valtakunnallista yritystoimintaa ja yritysten kyvykkyyttä selvitä muutostilanteissa pitkällä aikavälillä, koska tuloksena tästä vaiheesta syntyy julkinen, kaikkien hyödynnettävissä oleva materiaali ja kaikille avoin valmennustilaisuus.

Hankkeen tulosten saavuttamisen seurauksena yritykset kykenevät ketterästi kehittämään systeemistä osaamistaan ja ratkaisemaan muutospaineista johtuvia haasteita, ja yrityksen kyvykkyys ja osaaminen yllättävän muutoksen aiheuttamasta kriisistä selviytymiseen vahvistuu. Tämä tapahtuu siten, että yritysten johdon ja henkilökunnan kyvykkyys sopeutua, mukautua ja hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia nopeita ja jopa ennakoimattomia muutoksia parantuu. Hankkeen vaikuttavuussuunnitelmaan kuuluu julkisen yhdessäoppimisen mallin laatimisen ja jakamisen lisäksi myös alueellinen taso, missä hankkeessa mukana oleville yrityksille ja muille asiasta kiinnostuneille tahoille järjestetään valmennus. Siellä yritykset jakavat hyviä käytänteitään ja oppivat yhdessä ja vahvistavat uusia, muutoskyvykkyyttä tukevia toimintamenetelmiä. Tämä toiminta vahvistaa entisestään yhdessäoppivien organisaatioiden kehittymistä ja laajemman toimintakulttuurien muutosta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on Pirkanmaalaiset eri alojen mikro- ja pk-yritysten johto ja henkilöstö ja yrittäjät, jotka kokevat muutospainetta liiketoiminnassaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeeseen osallistuneiden yritysten asiakkaat, jotka hyötyvät hankkeesta laadukkaampina, ajantasaisempana ja kohdennetumpana palveluna/tuotteina. Yritysten toimintakyvyn parantuessa välillisinä hyötyjinä ovat myös toimialan muut epäsuorasti työllistävät työntekijät. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös alueen yritysjärjestöt, jotka voivat välittää hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja ja mallia jäsenyrityksilleen ja yksittäisille jäsenilleen, ja siten jakaa tietoutta ja keinoja lisätä yritysten johdon ja henkilökunnan muutoskyvykkyyttä erilaisissa muutospainetta sisältävissä työtilanteissa. Välillinen kohderyhmä on myös työterveyshuolto, jonka työkuorma vähenee työntekijöiden työhyvinvointiin liittyvien ongelmien ja vastaanottokäyntien vähentyessä johtuen henkilökunnan minä-pystyvyyden, merkityksellisyyden ja omistajuuden tunteen kehittymisestä hankkeen myötä.
Välillisesti hankkeesta hyötyy valtakunnallisesti koko yrityskenttä, jotka pääsevät käyttämään hankkeen tuotoksena syntyvää yhdessäoppimisen mallia hankkeen jälkeen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 130 862

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 120 012

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 163 578

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 150 015

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Virrat, Punkalaidun, Lempäälä, Vesilahti, Hämeenkyrö, Mänttä-Vilppula, Tampere, Ruovesi, Ikaalinen, Pirkkala, Urjala, Orivesi, Valkeakoski, Nokia, Kangasala, Parkano, Kuhmoinen, Pälkäne, Juupajoki, Akaa, Sastamala, Ylöjärvi, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa on toimittu TAMKin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-suunnitelma 2020-2021 mukaisesti,jonka perusteella hankkeen valmistelussa TAMKin sisäisesti sekä yrityksien kanssa tehdyssä valmistelutyössä on tehty toimintaympäristöanalyysi, jossa huomioidaan sukupuolien välisen tasa-arvon toteutuminen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen periaatteet ja tavoitteet. Toiminnassa varmistetaan yritysten henkilöstön tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintoihin ketään syrjimättä, sekä tuetaan mahdollisten aliedustettujen ryhmien osallistumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Hankkeessa toteutettavat yrityskohtaiset valmennukset kohdentuvat yritysten henkilöstön muutoskyvykkyyden vahvistamiseen. Ilmastonmuutos ja sen vaatimat kestävämmät toimintatavat ovat usein koranapandemien ohessa merkittäviä muutosajureita, ja valmennustoimenpiteiden ja vahvistuvan osaamisen avulla yritykset voivat paremmin toimia myös ilmastonmuutoksen riskejä vähentäen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Myös tässä kohdassa yritysten valmennus ja henkilstön kasvava osaaminen voivat tuottaa positiivisia tuloksia mm. kierrätyksen ja kiertotalouden suuntaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Sama kuin edellä, kasvava ymmärrys muutoksista ja niiden taklaamisesta voi johtaa yritykset kohti kestävämpiä energiaratkaisuja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hankkeen toimet tähtäävät nimenomaan siihen, että yrityksten henkilöstö saa uusia valmiuksia ennakoida ja hallita nopeat muutokset yhä paremmin, ja siten varmistaa toimintansa sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Mallista tulee avoin ja vapaasti sovellettavissa oleva, jolloin pitkällä aikajänteellä vaikuttavuus kohdentuu nimenomana pirkanmaalaisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitettävä yhdessäoppimisen malli sekä sitä tukeva valmennusmalli ovat aineettomia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet, eli yrityskohtaiset valmennuskokonaisuudet vahvistava yritysten henkilöstön osaamista ja pärjäämistä jatkuvien muutosten maailmassa. Kun kyvykkyys muutosten ennakointiin ja niihin vastaamiseen vahvistuu, se vahvistaa myös henkilöstön luottamusta pärjäämiseen, ja lisää sitä kautta työhyvinvointia. Laajempaa vaikuttavuutta saadaan mallin leviämisellä myös muihin yrityksiin.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminne, mutta sekä TAMKin yhdenvertaisuussuunnitelman että yritysten omien tasa-arvosuunnitelmien mnukaisesti hankkeen toimenpiteissä varmistetaan tasa-arvoinen kohtelu.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Samoin kuin edellä, tämä ei ole hankkeen päätavoite, mutta toimenpiteissä varmistetaan yhdenvertainen kohtelu ja osallistaminen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

YHET -yhdessäoppien eteenpäin -hankkeen tavoitteena oli kehittää yritysten muutos- ja oppimiskyvykkyyttä sekä luoda skaalautuva systeeminen yhdessäoppimisen malli.

Hankkeessa jatkokehitettiin SITRAn aiemmin rahoittamassa hankkeessa luotua yhdessäoppimisen valmennusrunkoa, toteutettiin muutoskyvykkyyttä kehittäviä valmennuksia yrityksille sekä luotiin systeeminen yhdessäoppimisen malli, jota yritykset voivat hyödyntää omien muutosprosessiensa tukena ja runkona.

Hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 15 erilaista yritysvalmennusta, joissa ratkottiin konkreettisia yrityksen haasteita yhdessä oppien ja muutoskyvykkyyttä samalla kehittäen. Valmennuksiin osallistui yhteensä 12 yritystä, ja jokaiselle räätälöitiin valmennukset heidän tarpeidensa ja resurssiensa mukaan. Valmennuksissa keskityttiin haasteiden ohella mm. henkilökohtaisiin vahvuuksiin, mielenmalleihin ja oppimiseen yleisesti.

Hankkeessa tavoitteena oli myös luoda yleinen systeemisen yhdessäoppimisen malli, joka on sovellettavissa eri yrityksiin riippumatta niiden toimialasta ja koosta. Tuloksena syntyi "Matkaopas muutoskyvykkyyden sukellukselle" -opas, jonka avulla omaa muutoskyvykkyyttä voi kehittää. Opas tarjoaa yrityksille työkaluja oman osaamisen kehittämiseen ja muutospaineiden ratkaisemiseen. Opas perustuu systeemisen muutoksen malliin, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan ja muuttamaan mielenmalleja ja rakenteita, jotka voivat estää tai hidastaa muutosta.

Hankkeen välittömiä tuloksia ja vaikutuksia olivat:

1.Yritysten muutoskyvykkyyden lisääntyminen: Yritykset saivat valmennusten ja oppaan avulla välineitä ja taitoja vastata muutospaineisiin ja kehittää muutoskykyään.

2. Uusi oppimismalli: Yhdessäoppimisen malli ja oppaan kautta syntynyt systeemisen muutoksen malli tarjoavat yrityksille uuden tavan ajatella oppimista ja muutosta osana työorganisaatioiden toimintaa.

3.Räätälöidyt valmennukset: Yritykset saivat räätälöityjä valmennuksia, jotka vastasivat suoraan heidän tarpeisiinsa ja haasteisiinsa.

Hankkeen pitkäaikaiset vaikutukset vaihtelevat yrityksittäin, mutta yleisesti voidaan odottaa, että valmennusten jälkeen yritykset kykenevät soveltamaan oppimiaan taitoja ja periaatteita muutoskyvyn kehittämisessä ja haasteiden ratkaisemisessa. Yhdessäoppimisen ja systeemisen muutoksen periaatteiden juurruttaminen organisaatiokulttuuriin voi tuoda pitkäaikaista hyötyä, kuten kykyä ennakoida ja toimia proaktiivisesti jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä, luoda parempaa oppimis- ja dialogikulttuuria yrityksen sisälle sekä synnyttää vahvempaa yhdessäoppimisen ja yhdessä tekemisen mallia arkeen. Näin toimimalla organisaatioilla on mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa kestävästi ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. He voivat toimia myös edelläkävijäyrityksinä ja suunnannäyttäjinä muille yrityksille.