Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22825

Hankkeen nimi: Lapin sosiaalisesti kestävä kädenjälki -toimintamalli

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.5.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: +358 20 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Palmgren Marko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marko.palmgren(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 358 8273

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin sosiaalisesti kestävä kädenjälki -toimintamalli -hankkeen tarkoituksena on edistää kohderyhmään kuuluvien nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuuksia ja hakea ratkaisuja Lapin työvoiman kohtaanto-ongelmaan olemassa olevan työvoimapotentiaalin hyödyntämiseksi. Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelmassa (TOPSU) työvoiman kohtaanto-ongelmien yhtenä ratkaisuna rakennetaan Lapin sosiaalisesti kestävä kädenjälki -toimintamalli, jolla luodaan edellytyksiä heikommassa asemassa olevien työllistymiselle, edistetään yritysten yhteiskuntavastuun toteutumista sekä tuetaan työyhteisöjä moninaisuuden hyväksymisessä. Toimeenpanosuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus löytää paikkansa työelämästä oman osaamisen ja voimavarojen pohjalta.

Lapin sosiaalisesti kestävä kädenjälki -toimintamallin käyttöönotto yrityksissä, julkisella sektorilla ja järjestöissä sekä säätiöissä edistää kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymistä ja Lapin sosiaalisen kädenjäljen kasvattamista. Lisäksi hankkeessa tunnistetaan kohderyhmän henkilöiden työllistymisen edistämiseen liittyvät kehittämistarpeet ja niitä parantavat kehittämispolut, rahoitusmahdollisuudet sekä kehittämistoimenpiteisiin sitoutuneet toteuttajatahot ja verkostot. Hankkeen kohderyhmään kuuluvien työllistyminen ja työvoiman kohtaanto-ongelma vaativat monia erilaisia ratkaisuja, joihin tässä hankkeessa käynnistetään erilaisia kehittämistoimenpiteitä laajassa verkostoyhteistyössä. Toimintamallin pidemmän aikavälin tavoitteena on, että kohderyhmään kuuluvat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat työllistyvät aiempaa paremmin ja alueen yritykset ja muut työnantajat saavat tarvitsemaansa työvoimaa.

Lapin sosiaalinen kädenjälki -toimintamallin kehittämishanke on jaettu kolmeen loogisesti toisiinsa liittyvään osakokonaisuuteen. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan ja tuodaan esille Lapin sosiaalinen kädenjälki toimintamallin tarpeet ja mahdollisuudet sekä kootaan kehittämisverkosto. Ensimmäisessä vaiheessa esille nousseiden kartoitusten pohjalta käynnistetään konkreettisia kehittämistoimenpiteitä kohderyhmän työllistymisen edistämiseksi, Lapin sosiaalisen kädenjäljen kasvattamiseksi ja kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Lopuksi Lapin sosiaalisesti kestävä kädenjälki -toimintamalli tehdään tunnetuksi Lapissa ja kansallisesti.

Lapin sosiaalisesti kestävä kädenjälki -toimintamallin tärkein lisäarvo on lappilaisten toimijoiden ja heidän resurssiensa suuntaaminen hankkeen kohderyhmän työllistämiseksi ja työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Lapissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa työvoimaa. Lapin mallin perustaksi kootaan aiemmissa ja nykyisissä kehittämishankkeissa kartoitetut kehittämistarpeet (SYKE, SYTYKE, Arjen turvallisuuden tiekartta, OSTE jne.) ja suunnataan tulevia kehittämistoimenpiteitä olemassa olevaan tietopohjaan perustuen.

Lapin sosiaalisesti kestävä kädenjälki -toimintamallin uutuus- ja lisäarvo on lisäksi se, että yhteiskehittämisen avulla Lapin kohtaanto-ongelmaa pyritään taklaamaan monen eri kehittämistoimenpiteen avulla. Käynnistämällä laaja-alainen verkostoyhteistyö ja sen tuloksena sosiaalinen kädenjälki -hankeperhe lisätään yksittäisten hankkeiden ja kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta kohderyhmään kuuluvien nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisessä.

Hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin kehitystavoitteena kuluvalla ohjelmakaudella on edistää kohderyhmään kuuluvien nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, lisätä yritysten kilpailukykyä vastuullisuutta ja kestävyyttä korostavilla markkinoilla sekä parantaa työvoiman saatavuutta. Lisäksi sosiaalisesti kestävästä kädenjäljestä tavoitellaan hyvinvoinnin brändiä, joka lisää Lapin veto- ja pitovoimaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa luodaan Lapin sosiaalisesti kestävä kädenjälki -toimintamalli ja kehittämisverkosto, joten hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvien nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä tukevat toimijat:

- Kunnat
- Järjestöt
- Maakunnalliset toimijat (esim. Lapin liitto, ELY-keskus)
- Oppilaitokset: toinen aste ja korkeakoulut
- Kehittämis- ja tutkimusorganisaatiot: esim. POSKE, LUKE, seudulliset kehittämiskeskukset
- Eri intressiorganisaatiot: esim. yrittäjäjärjestöt, työntekijäjärjestöt, työnantajajärjestöt kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot (esim. TE-toimisto, kuntakokeilu, työhönvalmennussäätiöt, osuuskunnat, yhdistykset/järjestöt, yhteiskunnalliset yritykset)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt sekä maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt)

Kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät – erityisesti mikro- ja pk-yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 223 754

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 205 278

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 279 692

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 256 597

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin

Kunnat: Sodankylä, Posio, Salla, Rovaniemi, Enontekiö, Savukoski, Keminmaa, Tornio, Simo, Ylitornio, Pello, Kolari, Pelkosenniemi, Ranua, Muonio, Inari, Kittilä, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 88

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen kehittämistavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen kehittämistavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen kehittämistavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Sosiaalinen kestävyys painottuu paikalliseen ja alueelliseen toimintaan ja tuotantoon ja vähentää tuotteiden esim. tuotteiden pitkistä kuljetuksista syntyviä rahtikustannuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Sosiaalinen kestävyys painottuu paikalliseen ja alueelliseen toimintaan ja tuotantoon ja vähentää tuotteiden esim. tuotteiden pitkistä kuljetuksista syntyviä rahtikustannuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Sosiaalisesti kestävä toiminta huomioi paikallisesti ja alueellisesti tuotettavat palvelut ja tuotteet lisäten näin yritysten toimintaedellytyksiä ja parantaa yritysten kokemaan kohtaanto-ongelmaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 3
Vaikuttaa paikallisesti tuotettavien palveluiden tuottamiseen. Luo edellytyksiä mm. paikallistalouden vahvistamiseen ja vähähiiliseen yhteiskuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Paikallistalouden vahvistaminen vähentää kaukaa tuotavien tuotteiden kuljetuskustannuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 8
Hanke edistää erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien hyvinvointia, osallisuutta, osallistumista ja työllisyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 4 8
Hanke edistää taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien osalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 7
Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuus työllistyä vähentää heidän kokemaansa eriarvoisuutta sekä edesauttaa työmarkkinoille pääsyä ja erilaisuuden hyväksymistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistäminen ja työvoiman kohtaanto-ongelma ovat yhteiskunnallisia haasteita, jotka ovat sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestämättömiä. Lapin sosiaalisesti kestävä kädenjälki -hankkeessa tutkittiin tätä moniulotteista yhteiskunnallista haastetta ja rakennettiin Lapin sosiaalinen kädenjälki -toimintamalli. Sosiaalinen kädenjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun tuottamaa yhteiskunnallista vaikutusta. Mitä suurempi sosiaalinen kädenjälki on, sitä paremmin sosiaalinen kestävyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuvat.

Lapin sosiaalinen kädenjälki -toimintamallissa on kyse avoimeen verkostoyhteistyöhön perustuvasta yhteiskehittämisestä, jossa haetaan ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen ja työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Uudet ratkaisut ja innovaatiot eivät synny organisaatioiden sisällä, vaan niiden välillä. Tarvitaan monialaista yhteistyötä ja yhteiskehittämistä, jotta uudet ratkaisut ja innovaatiot syntyvät ja juurtuvat arkiseen toimintaan.

Tavoitteena on vastata työvoimatarpeisiin niin, että jokainen löytää paikkansa työelämästä osaamisen ja voimavarojen pohjalta. Toimintamallin keskeiset elementit ovat:

- Vetovoimainen verkosto
- Yhteiset arvot ja visio
- Avoin verkostoyhteistyö
- Vastuullinen aluekehittäminen
- Hankeperhe
- Hyvät käytännöt
- Vaikuttaminen

Toimintamallia voidaan hyödyntää ja soveltaa myös muiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Mallin elementeissä on kuvattu yleisellä tasolla sitä, miten moniulotteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin voidaan löytää ratkaisuja avoimessa verkostoyhteistyössä ja yhteiskehittämisessä. Lapin sosiaalinen kädenjälki -toimintamallin kehittäminen on mahdollistettu Pohjois-Suomen ELY-keskuksen rahoittamalla ESR-hankkeella Lapin sosiaalisesti kestävä kädenjälki -toimintamalli (2022–2023).