|
|
|
Hankekoodi: S22832
Hankkeen nimi: Työelämän laadusta kilpailukykyä ja rekrytointietua
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Kalliokatu 4
Puhelinnumero: 0295023500
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ristioja Anne
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.k.ristioja(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 502 3582
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen päätavoitteena on auttaa yrityksiä analysoimaan oman organisaationsa työelämän laatua ja tunnistamaan sieltä osa-alueita, joilla on vaikutus yrityksen kilpailukykyyn, tuottavuuteen sekä työntekijöiden veto- ja pitovoimaan. Yritykset oppivat ymmärtämään työelämän laadun merkityksen yrityksen tuottavuuteen sekä osaavan työvoiman saatavuuteen ja saavat työkaluja siihen, miten heidän tulee kehittää heikkouksiaan parantaakseen tuottavuutta sekä yrityksen veto- ja pitovoimaa.
Pitkän tähtäimen tavoitteena on parantaa yritysten työntekijöiden työhyvinvointia, yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä sekä houkuttelevuutta ja siten parantaa osaavan työvoiman saatavuutta Kainuussa ja helpottaa työpaikkojen täyttymistä.
Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet kohdistuvat kolmeen päätavoitteeseen.
1) Selvitetään, mikä on työelämän laadun taso kainuulaisissa, varsinkin rekrytointivaikeuksia kokevissa yrityksissä
2) Tunnistetaan tärkeimmät vahvuudet, selvitetään kehittämiskohteet ja laaditaan kohdeyrityksille työelämän laadun kehittämissuunnitelma
3) Tarjotaan yrityksille tunnistettuihin työelämän laadun kehityskohteisiin kehittämistyökaluja ja autetaan yrityksiä kehittämistyössä alkuun tarjoamalla webinaareja sekä yrityskohtaisia valmennuksia.
Kainuulaiset pienyritykset, heidän johto ja henkilöstö. Yritykset, jotka ovat kokeneet rekrytointivaikeuksia ja joissa halutaan mitata työelämän laatua ja sen vaikutusta yrityksen veto- ja pitovoimaan ja tuottavuuteen. Hankkeeseen otetaan mukaan 15-20 yritystä eri toimialoilta. Tavoitteena saada mukaan varsinkin työnantajia tuotannollisilta aloilta, joissa työelämän laadun monitorointia ei ole vielä millään tavoin tehty. Hanke kohdistetaan pienyrityksiin, joissa on n. 10-max.30 työntekijää. Mikroyrityksissä työntekijöitä on niin vähän, että työelämän laadun tutkiminen voi henkilöityä. Toisaalta yrityksissä, joissa on yli 30 työntekijää, on kyselyiden toteuttaminen haastavampaa ja heillä on usein jo omasta takaa resurssit työelämän laadun tutkimiseen.
Kainuun ELY-keskuksen sekä TE-toimiston yritysasiantuntijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 217 472
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 202 691
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 217 472
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 202 691
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Suomussalmi, Ristijärvi, Paltamo, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Hankkeen myötä yritysten tuottavuus ja kilpailukyky paranevat, joten yrityksillä on mahdollisuus myös tehdä muita kehittämistoimia, mm. kestävään kehitykseen liittyen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteillä autetaan yrityksiä kehittämään työelämän laatua, mikä edistää työntekijöiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tarpeen on synnyttänyt Kainuulle uusi tilanne työmarkkinoilla. Kainuusta on tullut seutu, jossa työvoimapulaa on lähes alalla kuin alalla ja rekrytointivaikeudet Suomen suurimpia. Työvoimaa on houkuteltava muualta Suomesta kuin maan rajojen ulkopuolelta. Samanaikaisesti on pidettävä kiinni olemassa olevista työntekijöistä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä haastaa uudella tavalla myös johtajuutta ja vaatii uudenlaisia tapoja johtaa. Työntekijän kokemuksella omasta työstään voidaan luoda pitovoimaa sekä kiinnostusta työpaikkaa hakevien silmissä. Näistä asetelmista lähdettiin toteuttamaan hanketta, joka panostaa erityisesti työntekijäkokemuksiin pito- ja vetovoiman näkökulmasta.
Hankkeen päätavoitteena oli auttaa yrityksiä analysoimaan oman organisaationsa työelämän laatua ja tunnistamaan sieltä osa-alueita, joilla on vaikutus yrityksen kilpailukykyyn, tuottavuuteen sekä työntekijöiden veto- ja pitovoimaan. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli parantaa yritysten työntekijöiden työhyvinvointia, yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä sekä houkuttelevuutta ja siten parantaa osaavan työvoiman saatavuutta Kainuussa ja helpottaa työpaikkojen täyttymistä. Hanke saavutti tavoitellun osallistujamäärän, kun mukaan ilmoittautui 17 yritystä (tavoite oli 15–20 yritystä).
Hankkeen toimenpiteet oli jaettu kolmeen työpakettiin:
- TYÖPAKETTI 1 Selvitetään, mikä on työelämän laadun taso kainuulaisissa, rekrytointivaikeuksia kokevissa yrityksissä.
- TYÖPAKETTI 2: Tunnistetaan tärkeimmät vahvuudet, selvitetään kehittämiskohteet ja laaditaan kohdeyrityksille työelämän laadun kehittämissuunnitelma.
- TYÖPAKETTI 3: Tarjotaan yrityksille tunnistettuihin kehityskohteisiin kehittämistyökaluja valmennusten ja webinaarien muodossa sekä autetaan hyödyntämään vahvuuksiaan osaavan työvoiman houkuttelussa.
Hankkeen toimenpiteitä lähdettiin viemään eteenpäin aikatauluttaen työpakettien mukaisesti. Ensimmäinen vaihe piti sisällään työelämän laadun tilanteeseen tutustumista sekä potentiaalisten kainuulaisten yritysten kartoitusta. Yhteistyötä tehtiin Kainuun TE-toimiston ura- ja rekrytointipalveluiden ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa.
TYÖPAKETTI 1
Kehittämisen toimenpiteet käynnistettiin QWL-mittauksen toteuttamisella. Ensimmäisten kuukausien perusteella todettiin, ettei ole järkevää, että kaikki yritykset ovat kerralla koossa. Työnohjausryhmän kanssa sovittiin, että aloituksia tehdään kuukausittain. Ensimmäiset QWL-mittaukset toteutettiin joulukuussa, seuraavat tammikuussa ja viimeinen ryhmä helmikuussa. Tämä antoi myös riittävästi aikaa palvelun toteuttajalle sekä hankehenkilöstölle aikatauluttaa toimenpiteitä laadukkaasti. Mittausta täydensivät kunkin yrittäjän kanssa käydyt alkukeskustelut, jossa yrittäjä kuvasi omin sanoin yrityksen nykytilannetta ja tavoitteita kehittämiselle.
TYÖPAKETTI 2
Työelämän laatu (Quality of Working Life, QWL) voidaan määritellä organisaation hyvinvoinnin ja organisaation henkilöstön kokeman työhyvinvoinnin yhdistelmänä. QWL-mittauksen jälkeen tulokset käytiin yksilöllisissä analyysikeskusteluissa läpi yhdessä palveluntoteuttajan ja yrittäjien kanssa. Yrittäjien oli purkupalaverin jälkeen helppo nostaa teemoja, joihin kokivat, että haluavat kehittämistoimia hankeaikana kohdistaa. Yrittäjää ohjattiin valitsemaan sellaisia toimenpiteitä, että ne ratkaisevat näinkin lyhyessä ajassa jotain konkreettista asiaa yrityksen toiminnassa. Yritystä kannustettiin myös ottamaan työntekijät mukaan kehittämistoimintaan niiltä osin kuin se oli mahdollista.
TYÖPAKETTI 3
Yrityskohtaisen kehittämisen alussa kävimme kehittämiskeskusteluissa läpi palveluntuottajan kanssa yrityksissä esille nousseet teemat ja aikataulutimme toteutuksen jokaisen yrittäjän kanssa. Olimme hankehenkilöinä mukana näissä keskusteluissa. Tämän jälkeen palveluntuottaja on edennyt kunkin yrittäjän kanssa sovitun suunnitelman mukaisesti ja he ovat tiedottaneet hankehenkilöitä kehittämisen etenemisestä. Vaikutti siltä, että tiivis yhteydenpito ja palavereissa sekä valmennuksissa käydyt keskustelut auttoivat yrittäjiä / esihenkilöitä ymmärtämään, mistä hyvä työelämän laatu muodostuu ja millaisilla johtamisen toimenpiteillä siihen voi konkreettisesti vaikuttaa. Tämä auttoi heitä myös sitoutumaan kehittämistoimintaan hankkeen aikana ja toivottavasti jatkamaan niitä itsenäisesti hankkeen jälkeen.
Työpaketti 3 toteutukseen kuului myös yleiset webinaarit ja tiedotus teeman ympärillä. Näihin liittyen hanke oli mukana toteuttamassa 9.5. Tulevaisuuden hyvinvoinnin kehittäjät päivää Kajaanin ammattikorkeakoululla. Yrittäjän päivänä 5.9.23 hanke osallistui Kainuun yrittäjäfoorumi-tilaisuuteen hankkeen esittelijänä sekä kahden yrittäjäklinikan toteuttajana. Hanke toteutti elo-syyskuussa webinaarisarjan, jossa nostettiin esille teemoja, jotka korostuivat yritysten QWL-mittauksissa sekä kehittämistoimenpiteitä pohdittaessa. Teemoina olivat: Innostava ja inhimillinen johtaminen tuloksenteon mahdollistajana, erilaisten työntekijöiden ominaisuudet työpaikan vahvuudeksi sekä johtajan vapaapäivä(t) – uhka vai mahdollisuus? Webinaarien toteutuksen asiantuntijaosuudesta vastasi Työturvallisuuskeskus. Yritysvideo ja asiantuntijaosuus tallennettiin ja julkaistiin jälkikäsittelyn jälkeen katsottaviksi vuoden 2024 loppuun asti (tällä varmistetaan se, ettei tieto ehdi vanheta) Business Kainuu webinaaritorstai -sivulla sekä Kainuun ELYn Youtube-kanavalla.
Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Yritysten tavoittamiseksi tehtiin paljon työtä ja siinä onnistuttiin. Mukaan lähteneissä yrityksissä QWL-mittauksen tulokset olivat poikkeuksetta hyvällä tasolla. Suomen keskimääräinen työelämän laatuindeksi on n. 60 %. Hankkeen yrityksillä vaihteluväli oli 60–90 %. Vaikka tyytyväisyys oli hyvällä tasolla kehittämisen ja parannuksen paikkoja löytyi kaikista yrityksistä. Yritykset kokivat, että hankkeeseen mukaan lähtö toi mukanaan hyvää, uudistusta toimintatapoihin tai katsantokantoihin. Tämä kävi ilmi hankkeen päättyessä, jolloin hankehenkilöt kävivät yrittäjien luona viemässä kehittämissuunnitelmat. Näillä pyrittiin siihen, että yrityksille jäisi jatkumo ja selvä polku, miten hyödyntää hankkeessa saatuja toimintatapoja ja jatkaa kehittämistoimia hankkeen päätyttyä. Samalla yrityskäynnillä pidettiin lyhyt loppukeskustelu siitä, kuinka yrittäjä on hankkeen kokenut. Keskusteluissa korostui, että yritysten aikataulujen mukaan toteutetut valmennukset ovat olleet todella hyviä. Palaute valmennuksista oli myös erinomainen.
Kohderyhmälle aihe oli monelta osin vielä vieras. Vasta murto-osassa yrityksiä oli havahduttu siihen, että työelämän laadulla on suuri merkitys siihen, miten veto- ja pitovoimainen yritys on. Muutamat olivat lähteneet jo itse aktiivisesti kehittämään toimintoja työntekijälähtöisesti. Hankkeen aikana ylläpidetty tiedotus ja näkyvyys teemojen ympärillä on havahduttanut yrittäjiä pohtimaan myös näitä ns. pehmeämpiä arvoja. Näihin ihan selvästi tartutaan yhä useammin.
Yrittäjät kokivat saaneensa hankkeesta konkreettista apua ja tukea, mikä käy ilmi palautteista.
* Äärimmäisen tärkeä asia! Ehdottoman toimiva, positiivinen yllätys. Toteutustapa hyvä. Erittäin silmiä avaava. Jatkossakin ehdottomasti tällaisessa mukana.
* Hyödyllinen, sai ajalleen vastinetta ja konkretiaa. Rekrytointiin ei varsinaisesti apua, mutta voi kertoa uusille työntekijöille.
* Kaikki on sujunut hyvin. Yritykseen tulevat palvelut hyviä. Tietoa tarvitaan mitä kaikkea mahdollisuuksia olisi tarjolla.
* Ilman hanketta ei olisi tullut lähdettyä tekemään tällaista. Hyvä kokonaisuus.