|
|
|
Hankekoodi: S22833
Hankkeen nimi: RESIINA
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3
Puhelinnumero: 050 5985564
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo-Riitta Kumpula
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutus- ja tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.kumpula(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 598 5564
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
RESIINA-hankkeen tarkoituksena on edistää majoitus- ja ravitsemisalan ja muiden koronasta kärsineiden palvelualojen mikro- ja pk-yritysten koronapandemiasta toipumista ja lisätä yritysten muutoskyvykkyyttä ja esihenkilöosaamista ja siten parantaa kilpailukykyä, työhyvinvointia ja työllisyyttä. Hanke edistää Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman muutosjoustavuuden, uuden kasvun aikaansaamisen ja kilpailukyvyn kehittämisen tavoitteita. Hankkeen kohderyhmänä ovat Turun seudun palvelualojen mikro- ja pk-yritysten yrittäjät, esimiehet ja henkilöstö. Erityisesti keskitytään koronasta kärsineisiin majoitus- ja ravitsemisalaan, tapahtuma-, hoiva- ja kauneudenhoitoalaan, isännöintiin ja logistiikkapalveluihin.
RESIINA-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan koulutus- ja kehittämiskokonaisuus, jossa yritysten muutoskyvykkyyttä eli resilienssiä, riskinhallintaa, esihenkilöosaamista, kilpailukykyä ja työhyvinvointia parannetaan
Hankkeen toimenpiteitä ovat:
1. Toimenpiteinä on aluksi riskinhallinnan koulutus, jossa keskitytään etenkin toimintaympäristön vaikeasti havaittavien ja uusien riskien tunnistamiseen ja niihin ennakointiin.
2. Toisena toimenpiteenä on muutosjoustavuuden valmennus (ohjaus innovointityökalujen käytöstä ja ketterästä yhteiskehittämisestä henkilöstön kanssa).
3. Kolmantena toimenpiteenä on esihenkilökoulutus, koska kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin edistämisessä etenkin esihenkilötyö ovat avainasemassa.
4. Neljäntenä toimenpiteenä on työpajat. Niissä yritysten edustajat ja hankkeen asiantuntijat ideoivat kehittämistehtävän yritykselle. Kehittämistehtävät ovat uudenlaisten ratkaisujen tuottamista yrityksen toimintoihin tai prosesseihin kilpailukyvyn edistämiseksi ja siten työllisyyden parantamiseksi. Työpajoihin liittyy kestävän kehityksen koulutusta, jotta kehittämistehtävien toimet ovat kestävän kehityksen mukaisia.
5. Resilienssi- ja innovointiosaamista kehitetään käytännössä eli konkreettisin toimin kohdeyrityksissä kehittämistehtävän muodossa. Yritykset kokeilevat itselleen soveltuvia toimintatapoja ketterän yhteiskehittämisen muodossa toimintojen ja prosessien kehittämiseksi. Kehittämistehtävässä on yritysten apuna ammattikorkeakoulun henkilöstöä ja opiskelijoita.
Hankkeen tuloksina osallistavat ja innovatiivisuutta kehittävät monipuoliset menetelmät kannustavat yrityksissä uusiin tapoihin ajatella ja toimia. Hankkeeseen osallistuu 20 yritystä. Työyhteisön jäsenet ovat osallisia toiminnan suunnitteluun ja näkevät oman roolinsa myös yrityksen muutoskyvykkyyden varmistamisessa. Yritysten kyky ennustaa riskejä ja selviytyä kriisitilanteissa paranee, kilpailukyky kasvaa ja muutosjoustavuus kehittyy. Osallisuuden kokemukset ja esihenkilöosaamisen lisääntyminen lisäävät työhyvinvointia. Käytännön kehittämistehtävä juurruttaa uudet toimintatavat osaksi yrityksen jatkuvaa kehittämistyötä ja kulttuuria.
Tuloksena syntyy myös opas, jossa kuvataan kehitetty toimintamalli (rakenne, toimijat, päätoimenpiteet, riskit ja hyödyt). Oppaan laadinnassa hyödynnetään saatuja kokemuksia, jotka on koottu yhteen ja analysoitu. Opas laaditaan sähköisenä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Turun seudun palvelualojen mikro- ja pk-yritysten yrittäjät, esimiehet ja henkilöstö. Erityisesti keskitytään koronasta kärsineisiin majoitus- ja ravitsemisalaan, tapahtuma-, hoiva- ja kauneudenhoitoalaan, isännöintiin ja logistiikkapalveluihin.
Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi mukaan hankkeeseen.
Osa tiiviiseen kehittämistyöhön mukaan otettavista yrityksistä on jo hankkeen valmisteluvaiheessa ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen, loput yrityksistä rekrytoidaan rahoituspäätöksen varmistuttua.
25.1.2022 pidettyyn infotilaisuuteen osallistui useita yrityksiä, jotka olivat kiinnostuneita projektista.
Aiesopimuksen ennakkoon on jo allekirjoittanut kolmetoista (13) yritystä.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritysten sidosryhmät, esim. asiakkaat, tavarantoimittajat ja yrittäjäjärjestöt. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. Korkeakoulun opiskelijat saavat hankkeen kautta työelämälähtöisiä opiskelukokemuksia esimerkiksi toimimalla henkilökunnan apuna työpajoissa ja kehittämistehtävässä. Opiskelijat eivät kuitenkaan saa hankkeessa opintopisteitä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 98 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 98 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 122 499
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 122 499
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon, Loimaan, Vakka-Suomen, Turun
Kunnat: Vehmaa, Somero, Pöytyä, Aura, Koski Tl, Salo, Taivassalo, Pyhäranta, Oripää, Paimio, Lieto, Sauvo, Kustavi, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Uusikaupunki, Loimaa, Kaarina, Laitila, Marttila, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Hanke vaikuttaa yritysten luonnonvarojen käytön kestävyyteen kehitettyjen prosessien kautta (lean ja hukan vähentäminen) Hankkeella on jossain määrin välillisiä vaikutuksia, koska koulutusmateriaalit pyritään tekemään sähköisiksi ja muutoinkin pyritään tekemään kehitystyötä mahdollisimman ympäristöystävällisin keinoin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 4 |
| Hankkeella on kytkös uudenlaiseen ja luovaan, kestävään kehitykseen perustuvaan liiketoimintaosaamiseen (uudistumiskyky ja osaamisen kehittäminen), missä on kyettävä arvioimaan yrityksen ekologista jalanjälkeä suhteessa ympäristöön mm. jätteiden käsittely, energialähteen valinta, käyttö ja siitä aiheutuvat päästöt. Kertakäyttötuotteiden välttäminen. Hankkeessa kannustetaan kytkemään yritystoimintaan ekologista ajattelua esim. turha/liiallinen veden, sähkön ja paperin käyttö. Ympäristönäkökulma on osa kaikkia hankkeen tilaisuuksia. Hankkeessa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskitekijät ja hankkeessa tehtävillä toimilla pienennetään ilmastonmuutoksen vaikutusta pitkällä aikajänteellä. Suositaan mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tällä torjutaan liikenteestä aiheutuvia tarpeettomia päästöjä, kun tarpeettomat matkat vältetään. Hankehallinnossa hyödynnetään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi suosimalla sähköisiä julkaisuja painettujen versioiden sijaan, mikäli mahdollista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hankkeen toimet edistävät pitkällä aikavälillä luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toimilla pyritään vähentämään yritysten ympäristökuormaa ja vähentämään kasvihuonekaasuja. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 5 |
| Hankkeen toimilla pyritään merkittävästi vähentämään yritysten materiaalien käyttöä ja jätteen syntymistä. Sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeessa käytettäviä materiaaleja ja tätä kautta jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 5 |
| Vaikutukset vähäiset, lähinnä tietotasolla Uudenlaisten innovatiivisten liiketoimintamallien, toimintatapojen ja prosessien hyödyntämiseen ja hallintaan kuuluu tuntemus energialähteistä ja pyrkimys uusiutuvien energialähteiden käyttöön niiden saatavuuden puitteissa. Tämä voi jossain määrin olla hankkeeseen osallistuvien yritysten toimialaa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa nimenomaan kehitetään keinoja toteuttaa liiketoimintaa kestävästi.Muutosjoustavuudella ja yhetiskehittämisellä työhyvinvointia parannateaan. Hyvinvoiva työyhteisö kehittää ja innovoi enemmän. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Osaamisella lisätään aineetonta pääomaa: tietoa, osaamista ja kokemusta, joita voidaan käyttää palvelujen kehittämiseen. Hanke hyödyntää ja kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita (kehittämis- ja koulutuspalvelut). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 5 |
| Virtuaalisten toimintatapojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan vähentää matkustustarvetta ja tätä kautta säästetään luontoa | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on muutosketteryyden osaamisen kehittäminen. Lisää myös osallistumismahdollisuuksia, tiedon saatavuutta ja erityisesti luovuuden toteutumista eri muodoissa sekä koulutuksessa että työelämässä. Työntekijöiden työtyytyväisyys kasvaa, uskoa kriiseistä selviämiseen. Hanke edistää nuorten työelämätuntemusta ja sijoittumista työelämään. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa käsitellään ja esitellään perinteisesti mies- tai naisvaltaisia aloja sukupuolisensitiivisesti ja murretaan näihin aloihin liittyviä stereotypioita. Lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin. Sukupuolten tasa-arvon näkökulma sisältyy myös hankkeen tuloksena syntyviin tuotoksiin ja välittyy näin kohderyhmälle ja sidosryhmille myös hankkeen päätyttyä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tasa-arvoa edistämällä (ks. edellinen kohta) sekä kehittämällä sosiaalista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja työpaikoilla. Madalletaan hierarkiaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Suomalainen organisaatiokulttuuri ja työelämä rikastuu, kun saadaan uusia näkökulmia laajasti työyhteisöstä työn tekemiseen, uusien tuotteiden ja palvelujen ideointiin ja innovointiin | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hanketoimilla edistetään merkittävästi yritysten ja henkilöstön ympäristöosaamista. Kestävän kehityksen koulutusta ja kehittämishanke työpaikoilla. Hyödyntäessään erilaisia ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja (etäkokoukset, sähköiset julkaisut) hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön. | ||
Resiina -hankkeen tarkoituksena oli edistää Turun alueen sinisen kasvun mikro- ja pk-yritysten koronapandemiasta toipumista ja lisätä yritysten muutoskyvykkyyttä ja siten parantaa yrityksissä työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja työllisyyttä. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin mm. yrityskoulutuksia, kehittämisprojekteja sekä luotiin kehittämisen toteuttamismallia yhteiskehittämisen projekteihin. Hankkeessa luodun Resiina-mallin avulla yritysten muutoskyvykkyyttä eli resilienssiä, työn tuottavuutta, henkilöstön työhyvinvointia, esimiestaitoja sekä kestävän kehityksen osaamista voitiin parantaa yrityksissä. Luotu kehittämismalli on suunnattu erityisesti pienten yritysten tarpeisiin.
Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta käytänteistä, joilla yritykset voivat hyödyntää alueen koulutuksen ja työelämän verkostoja. Hanke koostui neljästä merkittävästä kokonaisuudesta: koulutukset, työpajat ja projektimäärittelyt, yrityksissä tapahtuvat projektityöt sekä toimintamallin kuvaukset. Samalla tutustuttaa koulun henkilöstöä ja opiskelijoita uuteen toimintamalliin ja parantaa yhteistyötä yritysten kanssa.
Hanke onnistui hyvin saavuttamaan sille asetetut lyhyen ajan tavoitteensa.