Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22837

Hankkeen nimi: Yhdessä eteenpäin - Kuntien tiedolla johtamisen digitalisointi

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joki ICT Oy

Organisaatiotyyppi: Keskisuuri yritys

Y-tunnus: 1068473-3

Jakeluosoite: Ratakatu 1

Puhelinnumero: 0447291419

Postinumero: 84100

Postitoimipaikka: Ylivieska

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heikki Kurki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: BI-projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heikki.kurki(at)jict.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406460248

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Covid-19 pandemia nosti kunnissa esiin tarpeen reagoida entistä nopeammin toimintaympäristön muutoksiin ja johtaa faktoihin perustuvalla ajankohtaisella tiedolla. Ukrainan sota korostaa entisestään tätä tarvetta. Koronapandemiasta seurannut digiloikka paljasti, että kuntien digitaaliset taidot tiedolla johtamisessa ovat puutteelliset. Suurin kuntiin kohdistuva muutos on tuleva sote-uudistus, missä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Sote-uudistus tulee muuttamaan kuntia merkittävästi ja muutosten hallinta ja seuranta vaatii uutta digitaalista osaamista, työkaluja ja menetelmiä. Toimintaympäristön nopeisiin ja yllättäviinkin muutoksiin reagoiminen vaatii digitaalisten taitojen ja tiedolla johtamisen kehittämistä, jotta voidaan tehdä parempia päätöksiä oikea-aikaisesti ja jopa ennakoiden.

Yhdessä eteenpäin -hankkeessa parannetaan Joki ICT:n ja sen omistajakuntien digitaalisia taitoja vastaamaan tiedolla johtamisen vaatimuksia. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää digitalisaation mahdollisuudet ja osata soveltaa digitalisaatiota olemassa olevien prosessien tehostamiseen. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä kuntien yhdessä kehittämistä ja yhdenvertaisuutta kaiken kokoisten kuntien asukkaiden välillä. Kunnilla on rajalliset mahdollisuudet digitalisaation hyödyntämiseen, koska yleensä digitalisointitaidot ovat puutteelliset ja kehittäminen on suhteellisen kallista erityisesti pienille ja keskisuurille kunnille.

Hankkeen tavoitteet saavutetaan koulutusten ja työpajojen kautta. Koulutusta järjestetään mm. mittareiden määrittelyyn ja suunnitteluun, tietomallien suunnitteluun, dataosaamiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen. Työpajoissa osaaminen kasvaa tekemisen kautta. Työpajoissa kehitetään nopeasti reagoiva hyvinvointimittaristo kuntien muuttuneeseen rooliin kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Kehittämistoimenpiteisiin kuuluvat mm. pilottikohteiden valinta, mittareiden määrittely ja suunnittelu, tietomallin tekeminen, mittariston tekeminen valituista mittareista, sekä valittujen mittareiden analytiikkakokeilut tekoälyä hyödyntäen.

Hankkeen tuloksena digitaaliset taidot ovat parantuneet erityisesti mittaristojen ja tietomallien kehittämisen osalta toimenpiteisiin osallistuneilla henkilöillä ja organisaatioilla. Hankkeen jälkeen kunnat osaavat jatkaa tarvittavien mittareiden ja tiedolla johtamisen kehittämistä. Osaaminen lisää rohkeutta jatkaa toiminnan ja prosessien mittaamista ja kehittämistä. Ymmärrys digitalisaation uusista mahdollisuuksista tiedolla johtamisessa kasvaa. Kunnat oppivat myös kehittämään yhdessä ja hyvinvointimittaristoon syntyy uusia mittareita. Pitkällä aikavälillä hankkeesta saadaan positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen kustannussäästöjen ja prosessien tehostumisen myötä. Päätöksenteko perustuu entistä enemmän mitattuun ja ajantasaiseen tietoon sekä päätösten vaikutuksia osataan mitata tarkemmin. Organisaatioiden tiedolla johtaminen kehittyy entisestään digitalisaatiota hyödyntäen. Opitaan lisäksi hyödyntämään ennustemalleja ja skenaarioita sekä mittaristoa osataan laajentaa kaikille toimialoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeeseen sitoutuneet kunnat (Alavieska, Kalajoki, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Nivala, Oulainen, Raahe ja Reisjärvi) sekä niiden johtajat, esihenkilöt ja toimihenkilöt, joiden tehtäviin kuuluu tiedolla johtamisen tehtävät, prosessien ja toimintojen suunnittelu sekä raportointi.

Hankkeeseen sitoutuneiden kuntien luottamushenkilöt, joita koulutetaan tiedolla johtamisen mahdollisuuksista

Joki ICT:n henkilöstö (Joki ICT toimii yhteistyöalustana digitalisaation kehittämisessä/edistämisessä kaikille omistajille)

Arvio hankkeen toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden määrästä
- Kunnat 100 henkilöä
- Luottamushenkilöt 200 henkilöä
- Joki ICT 10 henkilöä

Osaamisen kehittymisen kautta edistetään kykyä auttaa toisia, organisaatioiden sisällä ja välillä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kuntien kaikki työntekijät

Kuntalaiset, asiakkaat, yritykset ja yhdistykset päätöksenteon laadun parantumisena

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 128 609

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 70 996

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 153 609

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 84 796

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Nivala-Haapajärven, Oulun, Ylivieskan

Kunnat: Alavieska, Muhos, Lumijoki, Reisjärvi, Kempele, Kalajoki, Raahe, Oulainen, Liminka, Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 310

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysi on tehty suvauskoneella ja sen mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta sisältää ohjausryhmään, projektityöryhmään ja hankkeen kohderyhmään tehdyt arvioinnit. Ohjausryhmässä pyritään huomioimaan naisten ja miesten tasa-arvoinen osallisuus. Hankkeen kohderyhmänä ovat Joki ICT:n henkilöstön lisäksi hankkeeseen sitoutuneiden kuntien johtajat, esihenkilöt, toimihenkilöt ja luottamushenkilöt. Kunta-ala on hyvin naisvaltainen kaikissa ammattiluokissa. Hanke kohdistuu kuntien henkilöstön osalta enimmäkseen seuraaviin ammattiluokkiin. Asiantuntijat (naisia 76%) Erityisasiantuntijat (naisia 85%) Johtajat (naisia 65%) https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut/henkilostotilastot Kuntakohtaisia tarkasteluja ei ole tehty ja niissä voi olla suuriakin kuntakohtaisia eroja. Tilastoissa on mukana sote-alat ja vuoden 2023 alusta sukupuolijakauma kunnissa muuttuu merkittävästi, mutta jäänee edelleenkin naisvaltaiseksi. Luottamushenkilöiden osalta valtuutetuista naisia on valtakunnallisesti 40,1 % (kuntavaalit 2021). Hankkeen osallistujakunnissa naisten osuus luottamushenkilöistä on keskimäärin 38,85% (28,57 – 48,72 %).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kaikessa toiminnassa pyritään tasa-arvoiseen toimintatapaan. Mittariston kautta kunnat voivat tunnistaa eroja mm. sukupuolten välillä, mutta se ei liity hankkeen sukupuolisesti tasa-arvoiseen toteutukseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite digitaalisten taitojen kehittyminen tiedolla johtamisessa – sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Hanke edistää kuntien luonnonvarojen käytön kestävyyttä mm. luomalla synergiahyötyjä kuntien välisen kehitysyhteistyön tiivistyessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Tiedolla johtamisen digitaalisten taitojen parantuessa hyödynnetään entistä enemmän sähköisiä työkaluja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hankkeessa koulutetaan paikallista väestöä, mistä hyötyy koko paikallinen elinkeinorakenne alueen osaamisen lisääntymisenä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Digiosaamisen kasvaminen tiedolla johtamisessa mahdollistaa aineettomien tiedolla johtamisen palveluiden kehittymisen
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeen koulutukset järjestetään pääosin etänä, jolloin hankkeen aikainen matkustaminen on vähäistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 9
Kohderyhmän hyvinvointi lisääntyy, kun he saavat kehittää itseään ja kouluttautua lisää. Hyvinvointimittariston avulla kunnat voivat edistää entistä paremmin kuntalaisten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 7
Kunnat voivat hyödyntää hyvinvointimittaristoa tasa-arvon edistämiseeen, mikäli mittaristo paljastaa eroja sukupuolten välillä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 10
Hankkeen ansiosta myös pienempien kuntien digitaaliset taidot parantuvat ja siitä hyötyvät myös pienempien kuntien asukkaat, jolloin erikokoisten kuntien asukkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa.
Kulttuuriympäristö 0 4
Kunnat voivat hyödyntää hyvinvointimittaristoa myös kulttuuriympäristön kehittämisessä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kymmenen koulutusta toteutettiin liittyen tietoalustoihin, tiedolla johtamiseen, tekoälyn käyttöön johdatukseen, tietovarastointiin, datan laatuun ja suunnitteluun, raportointiin, sekä Power BI -ohjelmiston käyttöön liittyen. Koulutusta markkinoitiin ohjausryhmälle, Joki ICT:n henkilöstölle ja mikäli ei ollut osallistujarajoituksia, kehotettiin koulutuskutsuja jakamaan myös osallistujaorganisaatioiss. Koulutuksia varten tehtiin ilmoittautumislomakkeita ja koulutuksista muistutettiin säännöllisesti. Koulutuspaketti oli kattava tiedolla johtamisen perusteista aina haastavampiin aihealueisiin syventyen. Keväällä aloitettiin perusteista ja koulutuksia oli tarjolla niin johdon kuin tietohallinnonkin näkökulmasta.
Kuntakortti toteutettiin kaikille hankkeen osallistujakunnille ja on saatavilla Yhdessä Eteenpäin -hankkeen verkkosivuilla (https://www.jict.fi/yhdessa-eteenpain-hanke) sekä jaettavissa organisaatioiden käyttöön. Kyseinen raportti on kattava katsaus kunnan tilanteeseen ja perustuu tilastokeskukselta haettavaan automatisoituun data-aineistoon, joka sisältää visualisointeja ja mittareita yrityksiin, koulutukseen, työpaikkoihin, sekä väestörakenteeseen liittyviin osa-alueisiin.
Nopeasti reagoivaa hyvinvointimittaristoa kuntatasolla ei onnistuttu hankkeen aikana viemään raportointitasolle, koska dataa ei ollut saatavilla tällä tasolla Sotkanetissä eikä riittävällä päivitysfrekvenssillä. Hankkeessa opimme kuitenkin määrittelyprosessista.