Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22841

Hankkeen nimi: TTY - Tuottavuutta ja työhyvinvointia -palvelu

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Hallituskatu 3 B, PL 8060

Puhelinnumero: 0295 037 042

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Huikuri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.huikuri(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 546 5037

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Toimintaympäristö lappilaisessa elinkeinoympäristössä on koronan lisäksi muuttunut Ukrainan sodan takia. Osalle
yrityksistä (toki pieni osa) Venäjän kaupan pakotteet ovat aiheuttaneet kymmenien prosenttien liikevaihdon laskun.
Osalle yrityksistä tilanne lienee avoin: miten kriisin jatkuessa esimerkiksi matkailuelinkeinolle käy?

Koronakriisi on edelleen akuutti kysymys. Vaikka matkailijavirrat ovat löytäneet Lapin kohteet, ei yritysten tulevaisuus
välttämättä ole kirkas. Koronakriisin ajan yrityksille on myönnetty lyhennysvapauksia sekä käyttöpääomalainoja, joiden
takaisinmaksut tulisi käynnistyä vuoden 2022 aikana.

Lapin alueen yrityksillä on tarvetta edelleen ulkopuoliselle osaajille ja asiantuntijoille liiketoimintojen uudelleen
muotoilussa ja ajattelussa. Etenkin yrityksille suunnattu lyhytkestoinen asiantuntija- ja konsultointiapuun on ollut suurta
kysyntää.

Hankkeen aikana tavoitetaan 60 yritystä, joille tarjotaan 0,5/1 päivän kestäviä sparrauksia liiketoiminnan edelleen
kehittämisessä ja suuntaamisessa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen
yrityksissä voi tarkoittaa:

- prosessien uudelleen suunnittelua ja uusia asiakassegmenttejä. Tämä tarve on realisoitunut yrityksissä esimerkiksi
äkillisen Venäjäyhteistyön päättymisen takia sekä matkailijaprofiilien muutoksena
- akuuttina asiana työvoiman saatavuuteen liittyvät rekrytointiosaamiseen liittyvät asiat, kuten työnantajakuva
- digitaalisten asiakaspolkujen parempi hallinta on läpileikkaava teema yrityskentässä
- yrittäjien työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat akuutteja muuttuvassa toimintaympäristössä
- vihreän siirtymän mukana tuomat muutokset vaativat yrityksissä toimenpiteitä, etenkin kun nykyisessä
toimintaympäristössä siirtymän nopeus tulee kiihtymään (nopeutettu vihreä siirtymä ja tuontienergiasta luopuminen).

Hankkeen tarve on konkretisoitunut Lapin ELY-keskuksen Verkostosta elinvoimaa yrityksille - SYP 2.0 -hankkeessa.
Hankkeessa on pilotoitu vastaavanlaista palvelua ja tarvetta palvelulle on ollut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat lappilaiset mikro- ja pk-yritykset. Palveluun pääsyn eduksi ja erityispainotukseksi katsotaan pienet ja toiminnan vasta-aloittaneet (1-3 v) yritykset. Esimerkiksi ELY:n kehittämispalvelujen painopisteenä ovat toiminnassa olevat, vakiintuneet yritykset. Hankkeessa tällä painotuksella pyrimme täydentämään ELY-keskuksen yrityspalvelutarjontaa.

Hankkeen palveluja tarjotaan ensisijaisesti niiden seutukuntien yrityksille, jotka eivät ole hyödyntäneet juurikaan ELYn palveluja, kuten kehpoja. Näin ollen hankkeen palvelujen alueellisen painottamisen kautta pyrimme vahvistamaan eri alueiden yritysten osallistumista kehittämistyöhön. Lisäksi pyrimme ottamaan huomioon eri ikäisten yrittäjien ja yritysten henkilöstön tarpeet kehittämisteemoissa, esim. digitalisaation ja työn monimuotoistamisen näkökulmista.

Hankkeessa ei kuitenkaan tehdä poissulkevia rajauksia, koska koronakriisi sekä Ukrainan sota vaikuttavat laaja-alaisesti lähes jokaiseen toimialaan sekä yritykseen. Konkreettisena esimerkkinä on raaka-aineiden hintojen nousu, jolla on laaja-alaiset vaikutukset yrityksiin.

Laajasti ajateltuna lappilaiset mikro- ja pk-yritykset, jotka tarvitsevat apuja vallitsevassa muutostilanteessa, ovat kohderyhmää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat lappilaiset SYP-toimijat. Hankkeen palvelut ovat SYP-toimijoiden yritysasiakkaiden käytettävissä. Näin ollen hankkeen kautta tuotetaan täydentävää, lisäpalvelua SYP-toiminnan tueksi. Syp-toiminnan vaikuttavuus kehittyy, kun toiminta saa tuekseen lisäpalvelua.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 111 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 99 327

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 111 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 327

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson

Kunnat: Rovaniemi, Kittilä, Keminmaa, Sodankylä, Enontekiö, Kolari, Salla, Tornio, Pelkosenniemi, Ylitornio, Savukoski, Simo, Posio, Muonio, Inari, Pello, Ranua, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 58

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke vastaa erityistavoitteeseen: Mikro- ja pk- yritysten sekä yksinyrittäjien ja muiden työorganisaatioiden työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseen sekä erityisesti koronapandemiasta aiheutuviin muutostilanteisiin sopeutumiseen. Konkreettiset toimenpiteet kohdentuvat myös naisvaltaisille aloille. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpanossa huomioidaan sukupuolinäkökulma sekä kohderyhmäajattelu. Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa: Kaikilla on sukupuoleen katsomatta yhtäläinen mahdollisuus hakea ja osallistua hankkeen toimintaan. Hankkeen osallistujia haettaessa kohdennetaan viestintää naisvaltaisille aloille, kuten kauneudenhoito-, hyvinvointi-, ravintola- ja hoiva-alalle. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen näkyy myös siinä, että hankkeen toiminnassa ja viestinnässä huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset naisyrittäjät. Näin hanke huomioi aktiivisesti myös kaksinkertaista syrjintää työmarkkinoilla kohtaavien tilanteen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa on huomioitu sukupuolten tasa- arvon edistäminen. Päätavoitteeksi emme ole tätä kuitenkaan asettaneet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Lappilainen Green deal tähtää siihen, että myös lappilaiset yritykset ovat tietoisia kestävän kehityksen ja kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä vaatimuksista. Hankkeen koulutusteemoista kestävä liiketoiminta kattaa laajasti mm. kierrätykseen, energian käyttöön ja ympäristön huomioimiseen liittyvät kysymykset
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hanke toteutetaan ainakin osittain sähköisellä alustalla, jossa palvelut tarjotaan yrityksille.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeessa huomioidaan luonnon monimuotoisuus osan kestävää kehitystä ja sen osaamisen vahvistamista. Erikseen kasvillisuus ja eliöt eivät ole erityisesti hankkeessa huomioitu
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeessa voi olla osallisena yritys jonka liiketoiminnan tavoite on tukea natura 2000- ohjelman kohteita ja edistää sekä ylläpitää luonnollista luonnonmonimuotoisuutta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 2
Digitalisaatioon ja älykkääseen toimintaan siirtyvä toiminta vähentää jätteen määrää ja säästää materiaaleja. Toiminnassa huomioidaan myös kiertotalous näkökulma.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Tietoisuus uusiutuvien energiaratkaisujen hyödyntämisestä tulee esille yhteisten koulutusten kautta. Tieto on siirrettävissä oman yritystoiminnan kehittämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen aikana vahvistetaan lappilaista elinkeinorakennetta välittömästi tukemalla yritysten (etenkin palvelu-, matkailu- ja naisvaltaiset alat) toimintaa tarjoamalla ajankohtaista koulutusta. Sisällöt liittyvät mm. ajankohtaisiin megatrendeihin / teemoihin, kuten digitalisaatio, kestävä kehitys sekä näiden kytkeminen yrityksen arkeen, jotta yritysten tuottavuuskehitys ja työhyvinvointi kehittyisi positiiviseen suuntaan. Hankkeen toimenpiteiden avulla yritykset voivat välittömästi ottaa uutta osaamista käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen aikana luodaan yrityksille edellytyksiä ja osaamista kehittää omaa liiketoimintaansa mukaan lukien tuotteet ja palvelut. Uusien tuotteiden ja palvelujen kytkeminen tuottavuuden kehittämiseen on luontevaa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeessa hyödynnetään etä- ja digitaalisia välineitä, jolloin yritysten osaamisen kehittäminen ei toimipaikasta riippuvaista
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Kohderyhmänä hankkeessa ovat lappilaiset mikro- ja pk-yritykset. Suurin osa lappilaisista yrityksistä ovat 0-4 työllistäviä yrityksiä. Yrityksen liiketoiminnan kehittämisen yhteys yrittäjän sekä työntekijöiden hyvinvointiin on vahva.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 0
Pienten yritysten mahdollisuuksia parannetaan vastaamaan isompien toimijoiden vaatimuksiin. Toimintaa on mahdollista järjestää paitsi suomen- niin myös englanninkielisenä, mikä mahdollistaa yhdenvertaisemmat osallistumismahdollisuudet yrittäjän taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 3 2
Lappilaisen yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien vahvistaminen tukevat kaikki lappilaisuutta ja Lapin kulttuuriympäristöä. Esimerkiksi hankkeeseen voi hyvin osallistua alkuperäiskansojen harjoittamaa liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, kuten porotaloutta.
Ympäristöosaaminen 5 5
Kestävään liiketoimintaosaamiseen liittyy olennaisesti ympäristöosaaminen. Teema nousee esille yrityksille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kehittää lappilaisten mikro- ja pk-yritysten toimintaa alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Koronakriisi ja Ukrainan sota sekä näiden kerrannaisvaikutukset raaka-aineiden hintojen nousun, kulutuskäyttäytymisen, matkailijavirtojen, ym. osalta haastavat yrityksiä lappilaisessa yrityskentässä. Hankkeen tavoitteena oli antaa työvälineitä yrityksille selvitä kriiseistä, löytää liiketoiminnalle mahdollisia uusia suuntia, markkinoita, tuote- ja palveluaihioita uuteen markkinatilanteeseen.

Koronakriisin aikana yrittäjien ja työntekijöiden voimavarat ovat keskittyneet selviytymiseen ja siten uuden toiminnan kehittäminen, innovointi on kärsinyt. Yrityksissä omat voimavarat kehittämisaskelten ottoon on monissa tapauksessa käytetty. Hanke pohjautuu Verkostosta elinvoimaa yrityksille – SYP 2.0 -hankkeen kokemuksiin ja hankkeessa pilotoituun, suosittuun konsultointipalveluun.

Hankkeen aikana tavoitettiin 58 yritystä, joille tarjottiin 0,5/1 päivän kestäviä sparrauksia liiketoiminnan edelleen kehittämisessä ja suuntaamisessa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen yrityksissä tarkoitti muun muassa:
- Prosessien uudelleen suunnittelua ja uusia asiakassegmenttejä
- Vihreän siirtymän ja energiatehokkuuden edistämistä
- Yrittäjien työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä
- Digitaalisuuden edistämistä
- Kannattavuuden parantamista
- Uusien tuotteiden ja palveluiden muotoilua

Hankkeen aikana on käynyt selväksi, että panostukset tuottavuuden edistämiseen näkyvät yrittäjien sekä työntekijöiden työhyvinvoinnissa sekä vastavuoroisesti panostukset työhyvinvoinnin edistämiseen näkyvät myös tuottavuuden edistymisessä. Yrittäjät ovat nostaneet esiin haastatteluissa, että jonkin itselle haastavan osa-alueen osaamisen edistäminen vähentää stressiä sekä nopeuttaa työntekoa ja sitä kautta lisää työhyvinvointia sekä tuottavuutta. Suurin osa hankkeen osallistujista on yksinyrittäjiä, joille ulkopuolinen tuki ja osaamisen kehittäminen myös on äärimmäisen tärkeää.

Hanke ja sen sisarhanke Verkostosta elinvoimaa yrityksille – SYP 2.0 ovat kokonaisuudessaan konsultointipalvelulla edistäneet yhteensä 100 lappilaisen mikro- ja pk-yrityksen työhyvinvointia sekä tuottavuutta. Jatkossa tarve matalan kynnyksen räätälöitäville palveluille, kuten lyhytkestoiselle konsultointipalvelulle, tulee olemaan entistä suurempi mikro- ja pk-yrityssektorilla Kehpa-palveluiden poistuessa.