Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22842

Hankkeen nimi: Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digiohjausosaamisen kehittäminen (Sote-Digiohjaaja)

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1

Puhelinnumero: 0294485617

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oulu.fi/yliopisto

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Oikarinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistolehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.oikarinen(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405712543

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta: Vallitseva Covid-19 pandemia on vauhdittanut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan palvelujen digitalisoitumista. Lisäksi sote-uudistus edellyttää sote-alan ammattilaisilta uudenlaista digiohjausosaamista laadukkaiden ja potilasturvallisten palveluiden tarjoamiseksi laajasti hyvinvointialueella. Digiohjausosaamisen jatkuva kehittäminen edellyttää systemaattista koulutusyhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän välillä. Tämä hanke vastaa tunnistettuihin sote-alan ammattilaisten digiohjausosaamisen ja koulutuksen ja työelämän yhteistyön tarpeisiin Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Tavoitteet: Sote-digiohjaaja hanke on työelämälähtöinen Oulun yliopiston johtama hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja pilotoida koulutusmalli, joka tukee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digiohjausosaamisen systemaattista kehittämistä. Hanke tarjoaa sotealan ammattilaisille ratkaisuja COVID-19-pandemian ja digitalisaation aiheuttamiin uudenlaisiin digiohjausosaamisen vaatimuksiin sekä yhteiskunnalliseen jatkuvan oppimisen tarpeeseen työelämässä. Lisäksi hankkeella edistetään korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä. Hankkeen tuloksia voidaan käyttää tulevaisuudessa jatkuvaan digiohjausosaamisen kehittämiseen laajasti maantieteellisistä rajoista riippumatta digitaalisissa ohjausympäristöissä työskenteleville sote-alan ammattilaisille vahvistamaan hyvinvointialueilla, maakunnissa ja kunnissa toteutettavaa monialaista yhteistyötä COVID-19-pandemian aiheuttamien haasteiden korjaamiseksi ja terveyden edistämiseksi.
Toimenpiteet: Hankkeen konkreettinen toiminta ja toteutus jaetaan kolmeen työpakettiin, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa: TP1: tarkoituksena on suunnitella ja kehittää digiohjausosaamista lisäävä koulutusyhteistyömalli ja siihen sisältyvä verkkokoulutus sote-alan ammattilaisten osaamistarpeisiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimijoiden kanssa; TP2: tarkoituksena on pilotoida ja arvioida digiohjausosaamista tukevaa työelämälähtöistä ja monialaisille sote-alan ammattilaisille tarjottavaa verkkokoulutusta yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimijoiden kanssa; TP3: tarkoituksena on viestiä ja sekä edistää verkkokoulutuksen jatkohyödyntämistä ja levittämistä digiohjausosaamisen kehittämiseksi ohjausympäristöjen muuttuessa enenevissä määrin digitaalisiksi.
Tulokset: 1) Hankkeessa kehitettävä digiohjausosaamista tukeva verkkokoulutus, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa jatkuvan oppimisen tukemiseksi; 2) korkeakoulujen ja työelämän systemaattisen koulutusyhteistyön lisääntyminen digiohjausosaamisen kehittämiseksi; 3) Hankkeen työelämälähtöisyys ja tutkimusperustaisuus tukee ja edistää sotealan työntekijöiden digiohjausosaamista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella; 4) webinaarit ja vapaat julkaisut, joita järjestetään hankkeen kohderyhmään kuuluville ja kaikille digiohjausosaamisesta kiinnostuneille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset (esim. hoitohenkilöstö, terapeutit, esihenkilöt, lääkärit) sekä sote-alan opiskelijat.

Hankkeeseen palkatut hanketyöntekijät eivät ole hankkeen kohderyhmää.
Opiskelijoiden osallistuminen hankkeeseen ei kerrytä heidän opintosuorituksiaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat sote-palveluita käyttävät asiakkaat ja sitä kautta koko suomalainen yhteiskunta. Sekä palveluorganisaatiot ja yritykset.

Sotepalveluja käyttävät asiakkaat ja potilaat eivät ole varsinaista kohderyhmää, vaikka he osallistuvat työpajoihin, mutta heidän näkökulmansa digiohjausympäristöissä tarvittavastaosaamisesta on arvokas.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 143 068

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 137 711

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 178 835

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 172 138

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun

Kunnat: Siikajoki, Kalajoki, Siikalatva, Oulu, Tyrnävä, Merijärvi, Kempele, Pyhäjärvi, Lumijoki, Kärsämäki, Utajärvi, Raahe, Ylivieska, Hailuoto, Muhos, Reisjärvi, Ii, Alavieska, Taivalkoski, Sievi, Oulainen, Haapavesi, Pudasjärvi, Nivala, Kuusamo, Haapajärvi, Pyhäntä, Pyhäjoki, Liminka, Vaala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeelle on tehty lyhyt toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Sote-alan työmarkkinat ja ammatillinen korkeakoulutus ovat selkeästi sukupuolittununeet. Koulutuksessa ja koulutusalavalinnoissa tämä tulee esille esimerkiksi siten, että miesten osuus terveydenhuollon ammateissa on huomattavasti pienempi kuin naisten osuus. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (esim. koulutuksen kehittämisessä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvon näkökulma on tärkeä, koska hanke mahdollistaa myös miesten osallistumisen koulutukseen ja myös heidän hyvinvointinsa ja osaamisen kehittämisen tukemisen. Osallistujien rekrytointi koulutukseen sisältää miesten osallistamisen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon osallistujienvalinnassa mahdollisuuksien mukaan. Osallistujien valinnassa huomioidaan myös hakijoiden soveltuvuus ja motivoituneisuus, jonka takia tarkkaa sukupuolikiintiötä ei voida asettaa. Hanke tukee siis sukupuolinäkökulman edistämistä sen kaikissa toiminnoissa mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen toimenpiteissä. Hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannossa hyödyntää suurissa määrin monikanavaisuutta ja digitaalisia välineitä. (välitön vaikutus)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
OY:n tutkimus- ja kehitystyössä (hanketoiminnassa) on sitouduttu kestävän kehityksen periaatteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ennakoivaa vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ennakoivaa vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ennakoivaa vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeen aikana pyritään siihen, että hankkeen järjestämissä koulutuksissa materiaalit jaetaan osallistujille sähköisessä muodossa, jotta paperin kulutus ja kopiointi vähenevät. Koulutuksessa materiaalit ja jätteet kierrätetään OY:n kestävän kehityksen ohjelman ohjeistuksen mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ennakoivaa vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeen toiminnot tukevat sote-alan osaamista ja työssä pysymistä, mutta toisaalta antavat jatkokoulutusmahdollisuuksia ja tukevat työuralla etenemistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa edistetään sote-alan ammattilaisten osaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Hankkeessa hyödynnetään laajasti sähköisiä alustoja. Digitaalisuutta hyödyntävä koulutus- ja kehittämistyö vähentää liikkumisen tarvetta eri paikkoihin. Hanketiimin toiminnassa huomioidaan virtuaaliset kokoustyökalut ja kokeillaan erilaisia digitalisoituja alustoja ja palveluja tiedon keräämiseen ja jakamiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeessa edistetään sote-alan ammattilaisten osaamista, joka vaikuttaa oleellisesti myös työhyvinvointiin ja alalla pysymiseen. Hankkeella lisätään kohderyhmän työelämän osaamista (sisältä digitaalista osaamista), joka edistää heidän hyvinvointiaan, osaamisen kehittämistä ja toisaalta mahdollistaa jatko-kouluttautumisen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen koulutus ja työelämäyhteistyön avulla voidaan kehittää eri ikäisten (miesten ja naisten) sotealan ammattilaisten digitaalista ohjausosaamista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Hankkeessa tuetaan kohderyhmään kuuluvien yhdenvertaisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Kielellisesti hankkeen toiminnot järjestetään suomenkielellä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei osoitettavissa välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 6
Digihyvinvointiosaamiseen liittyviä osaamistarpeita tarkastellaan myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sote-digiohjaaja hankkeen tavoitteena oli kehittää ja pilotoida terveysalan ammattilaisten digiohjausosaamista kehittävä koulutusmalli, joka tukee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digiohjausosaamisen systemaattista kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on ollut vastata Covid-19 pandemia vauhdittamaan sosiaali- ja terveysalan palvelujen digitalisoitumiseen ja sote-uudistuksen edellyttämään sote-alan ammattilaisten uudenlaisen osaamisen tarpeeseen.

Hankkeen konkreettinen toiminta ja toteutus jaettiin kolmeen työpakettiin, jotka liittyivät kiinteästi
toisiinsa: TP 1 suunniteltiin ja kehitettiin digiohjausosaamista lisäävä koulutusyhteistyömalli ja siihen sisältyvä pilottiverkkokoulutus (3 op) sote-alan ammattilaisten osaamistarpeisiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Tässä vaiheessa tietoa kerättiin monipuolisesti kirjallisuudesta, haastatteluista sekä työpajoissa koulutuksen pohjaksi. Digiohjausosaamista tukeva täydennyskoulutuspilotti rakennettiin seuraavien teemojen mukaisesti: yleinen digiosaaminen, omahoidon tukeminen digitaalisessa ohjausympäristössä, digiohjauksen kehittäminen, vuorovaikutteisuus digiohjauksessa, eettisyys digiohjauksessa. TP2: Syksyllä 2023 pilotoitiin ja arvioitiin digiohjausosaamista tukeva työelämälähtöinen ja monialaisille sote-alan ammattilaisille tarjottava verkkokoulutus yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Koulutuksen vaikuttavuutta arvoitiin ja sen todettiin lisäävän digiohjausosaamista lähes kaikilla mitattavilla osa-alueilla (Ihmislähtöinen ohjausosaaminen, digiosana työtä, ICT-osaaminen, digitaalisten ratkaisujen eettinen osaaminen). Koulutuksen saavutettavuutta, sisältöä ja materiaalia päivitettiin palautteen perusteella ja sitä tarjotaan jatkossa Oulun yliopiston avoimen yliopiston kautta syksystä 2024 lähtien. TP3: hankkeessa viestittiin aktiivisesti hankkeen aikana järjestetyistä tapahtumista ja tuloksista sekä edistettiin verkkokoulutuksen jatkohyödyntämistä ja levittämistä digiohjausosaamisen kehittämiseksi ohjausympäristöjen muuttuessa enenevissä määrin digitaalisiksi.

Hankkeessa kehitettiin pilottikoulutuksen lisäksi monipuolisia kuvauksia digiohjauksessa tarvittavasta osaamisesta asiakkaiden ja potilaiden sekä ammattilaisten näkökulmista, pohjautuen haastatteluihin, erilaisiin työpajoihin sekä kirjallisuuden kartoituksiin. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin webinaareja hankkeen kohderyhmään kuuluville sekä kirjoitettiin monipuolisesti ammatillisia julkaisuja, blogikirjoituksia sekä sosiaalisen median julkaisuja. Hankkeet tulokset tiivistettiin loppujulkaisuun, jota on jaettu painettuna ja sähköisenä versiona ammattilaisille. Hanke on lisännyt korkeakoulujen ja työelämän systemaattista koulutusyhteistyötä sekä sotealan työntekijöiden digiohjausosaamista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.