RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22843, Vahva viesti

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

"Vahva viesti" on viestinnän digitaalisiin muotoihin liittyvä 17 kuukauden hanke, joka on suunnattu Pohjois-Pohjanmaalla työskenteleville journalisteille ja muille viestinnän ammattilaisille. Jatkuvaa oppimista tukevan hankkeen tavoitteena on lisätä data- ja mobiilijournalismiin, monimediallisuuteen (mm. podcast) ja sosiaaliseen mediaan sekä näihin oleellisesti kuuluvaan digitaalisen turvallisuuteen liittyvää osaamista. Samalla vahvistetaan yleisön luottamusta laadukkaaseen mediaan, joka tarjoaa tarkistettua ja luotettavaa tietoa – sellaista, jonka yleisö pystyy erottamaan puhtaista mielipiteistä, disinformaatiosta ja propagandasta. Tavoitteena on lisäksi edistää viestintäalan työhyvinvointia (laajemmin: henkistä hyvinvointia), mikä edellyttää sitä, että työn vaatimukset ja osaaminen ovat tasapainossa. Tavoitteena on myös kaventaa sekä sukupuoleen että ikään liittyvää eriarvoisuutta viestintäalalla, sillä digiosaaminen näyttäisi kertyneen pohjoissuomalaisissa viestintäyrityksissä alle 50-vuotiaille miehille.

Covid-19-pandemia kiihdytti, ja kiihdyttää edelleen, siirtymistä entistä nopeampaan ja reagoivampaan viestintään. Samalla se on muuttanut radikaalisti median toimintaympäristöjä: moni toimittaja työskentelee perinteisen toimituksen ulkopuolella etänä ja monimediallisesti, mikä tarkoittaa uusien työtapojen ja -välineiden haltuunottoa.

Laajempana tavoitteena on turvata se, että media-alalla on riittävästi digitalisaation edellyttämää osaavaa työvoimaa, sekä edistää median digitalisoitumista. Digitaalinen media ei juurikaan vaadi aineellisia resursseja, mikä tukee vihreää siirtymää. Digitalisaatio on muutosajuri, joka vaikuttaa niin median tuottamisen kuin sen kuluttamisen tapoihin. Se on osaltaan ratkaisu siihen, että laadukkaat journalistiset mediapalvelut voidaan taata tasa-arvoisesti kaikille, ajasta ja paikasta riippumatta, nykyistä kestävämmin ja hiilineutraalimmin.

Saavuttaakseen tavoitteensa hanke toteuttaa Oulun ammattikorkeakoulun koordinoimaa täydennyskoulutusta viidellä osa-alueella. Näitä ovat 1) datajournalismi, 2) sosiaalinen media, 3) mobiilijournalismi 4) podcast sekä 5) kriisiviestintä ja toimittajan digiturvallisuus. Kuhunkin liittyy 2–4 työpajaa. Työpajoihin osallistuvat jalkauttavat oppimaansa omiin työyhteisöihinsä.

Hankkeen päätteeksi järjestetään loppuseminaari, jossa esitellään työpajojen opeilla aikaan saatuja konkreettisia tuotoksia. Hankkeen aikana kerätään osaamisen karttumiseen liittyvää palautetta. Tuloksia dokumentoidaan verkkosivustolle ja digitaaliseen oppaaseen, joka soveltuu työelämän käyttöön sekä oppikirjaksi. Hankkeessa syntyy myös muita aihepiirin julkaisuja. Koska digitalisaatio on jatkuvaa ja koulutusjärjestelmän on pysyttävä mukana koulutuksellisessa tasa-arvossa, Vahva viesti -hanke tunnustelee aktiivisesti työelämän koulutustarpeita, mitkä huomioidaan kehitettäessä opintosuunnitelmia ja jatkuvan oppimisen tarjontaa. Jo nyt tiedetään, että digitaidot ja turvallisuusosaaminen pysyvät työelämän megatrendeinä vielä vuosia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat Pohjois-Pohjanmaalla media-alalla työskentelevät – niin journalistit kuin tiedottajat, viestintäasiantuntijat ja muut sisällöntuottajat sekä yksityisellä ja julkisella sekä kolmannella sektorilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat Pohjois-Pohjanmaalla toimivat media- ja viestintäalan yritykset, maakunnan kaupungit ja kunnat, kolmas sektori (yhdistykset) sekä median vastaanottajat (suuri yleisö). Myös kouluttaja (Oamk) on kohderyhmänä välillisesti. Hanke edesauttaa uusien työelämään vahvasti liittyvien opintojaksojen suunnittelua niin Oamkin viestinnän tutkinto-ohjelmaan kuin avoimen amk:n ja Oamkin jatkuvan oppimisen tarjontaan, joka pohjautuu korkeakoulujen yhteiseen kansalliseen ohjelmaan, Digivisio 2030:een.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 123 458

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 111 880

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 154 322

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 139 850

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan

Kunnat: Siikajoki, Lumijoki, Muhos, Ylivieska, Merijärvi, Oulainen, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Alavieska, Kempele, Raahe, Ii, Hailuoto, Utajärvi, Siikalatva, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Oulu, Sievi, Reisjärvi, Nivala, Pyhäntä, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Vaala, Haapavesi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Oamk, Kulttuurialan yksikkö, Yliopistokatu 9

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Journalismi on naisistunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Journalistiliiton jäsenistä yli puolet ja journalismin opiskelijoista jopa 80 prosenttia on naisia (Oamkissa opiskelijoiden jakaantuminen on lähes tasan 50/50). Journalistiliitto selvitti vuonna 2018 suomalaisten tiedotusvälineiden päätoimittajien sukupuolijakauman. Selvityksen mukaan Suomessa oli 569 päätoimittajaa, joista 281 oli naisia, 288 miehiä. Tasa-arvo on kuitenkin näennäistä, sillä 25 suurimman sanomalehden päätoimittajista yli 70 prosenttia oli miehiä. Myös Ylen ja MTV:n uutisten vastaavat päätoimittajat ovat miehiä. Media Work 2030 -kyselystä selvisi, että miehet kokevat olevansa naisia useammin olevansa digieksperttejä, ja naiset puolestaan kokivat miehiä useammin olevansa ”vain” perusosaajia. Media-alan työkokemus oli yhteydessä digiosaamisen kokemuksiin siten, että ne vastaajat, joilla oli vähemmän työkokemusta kokivat olevansa parempia digiosaajia. Media-alan työkokemus oli yhteydessä koettuun epävarmuuteen siten, että työkokemusta ollessa paljon myös koettu epävarmuus omasta teknologia- ja digiosaamisesta oli korkeampi kuin jos työkokemusta on vähemmän. Luonnollinen selitys tähän voi olla se, että vanhemmat media-alan ammattilaiset eivät ole kasvaneet teknologisten laitteiden ja digitaalisten sovellusten käyttäjiksi samalla tavoin kuin nuoremmat, erityisesti vastavalmistuneet. Näin ollen he kaipaavat myös enemmän tukea tai täydennyskoulutusta näihin asioihin nimenomaan heidän omista lähtökohdistaan eikä vain ympäristön vaatimuksien takia (esim. nopeus, tehokkuus, digitaalisuus, monimediaisuus).

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Kokonaisuudessaan hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa niin hankkeen toiminnassa kuin sisältöjen kehitystyössä. Kohdehenkilöiden rekrytoinnissa panostetaan erityisesti kannustamaan naistoimittajien osallistumista toimenpiteisiin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	3
Digitalisaatio ja siirtyminen printtimateriaalista digitaalisiin jakelukanaviin edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta ilmostonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuutteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	2
Hankkeen toimenpiteiden myötä digitaalinen tiedonjakelun kanavat kehittyvät, jolloin painettavasta materiaalista ei synny jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Hankkeen toimenpiteet edistävät paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä osaavan työvoiman saatavuuden kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	6
Hankkeen työpajat keskittyvät aineettominen tuotteiden ja palveluiden kehittämisen teemaan.
Liikkuminen ja logistiikka	4	4
Digitalisaatio ja mobiilijournalismi vähentävät liikkumista ja fyysisen logistiikan tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	4	4
Työn vaatimusten ja osaamisen kohtaaminen edistävät hyvinvointia työelämässä. Työhön liittyvä kuormitus vähenee.
Tasa-arvon edistäminen	4	4
Koulutukselliset hankkeet edistävät tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	6
Ajantasaisen ja oikean tiedon ammattimainen välittäminen tukee vahvasti yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	2	2
Hankkeella ei ole vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) käynnistyi 1.8.2022 viestinnän ammattilaisille suunnattu Vahva viesti -hanke. Työelämälähtöinen koulutus toteutettiin osallistujille maksuttomissa työpajoissa, joissa paneuduttiin viestinnän uusimpiin muotoihin sekä digitaalisen viestintäympäristön ja sosiaalisen median mahdollisuuksiin ja uhkiin. Oamkilaisten lisäksi kouluttajiksi hankittiin viestinnän erityisosaajia kunkin työpajan teeman mukaisesti.
Jatkuvaa oppimista tukevan hankkeen työpajoissa on lisätty Pohjois-Pohjanmaalla toimivien viestijöiden tekoälyyn, data- ja mobiilijournalismiin, monimediallisuuteen (podcast) ja sosiaaliseen mediaan sekä näihin oleellisesti kuuluvaan digitaalisen turvallisuuteen liittyvää osaamista. Journalismin lehtori Kati Teirikolla oli vetovastuu podcast- ja some-aiheisista työpajoista, ja journalismin lehtori Ari-Pekka Sirviön vastuulla olivat työpajat, joissa käsiteltiin tekoälyä, datajournalismia, tiedon visualisointia ja mobiilijournalismia. Journalismin yliopettaja Satu Koho vastasi kriisiviestintään ja toimittajan digiturvallisuuteen painottuvasta työpajasta. Valtaosa työpajoista toteutettiin hybridimuotoisena Linnanmaan kampukselta käsin.
Koulutus starttasi syksyllä 2022 kolmipäiväisellä podcast-työpajalla. 15.11.2022 järjestetyn ensimmäisen työpajapäivän veti Kati Teirikko esittelemällä, mitä podcast on ja miten podcasteja kulutetaan. Lisäksi pohdittiin, millainen on journalistinen podcast. 28.11.2022 Jaksomedian perustaja ja toimitusjohtaja Olli Sulopuisto perehdytti työpajalaiset podcastien ansaintalogiikkaan ja käsikirjoittamiseen. 13.12.2022 kokeiltiin Kati Teirikon johdolla erilaisia tapoja tallentaa ääntä. Lisäksi tutustuttiin äänen editoinnin perusteisiin. Podcast-työpajassa työstettiin myös osallistujien omia podcast -ideoita ja testattiin niiden toteutusta.
Kriisiviestintä ja toimittajan digiturvallisuus -työpaja toteutettiin Mediapoolin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston sekä Kainuun prikaatin kanssa. Ensimmäinen työpajapäivä järjestettiin 24.1.2023. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston viestintäpäällikkö Alpo Merilä ja aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalveluiden (HAKE) valmiuspäällikkö Jaana Lehtovirta esittelivät maakunnallisen ja paikallisen kriisiviestintäketjun toimintaa sekä aluehallintovirastoiden vastuita ja tehtäviä. Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskisen ja erikoistutkija Senni Jyrkiäisen aiheina olivat median varautuminen kriisi- ja erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin, digitaalinen itsepuolustus sekä disinformaation ja kyberuhkien tunnistaminen. Mediapoolin asiantutijat avasivat myös median huoltovarmuuden tilannekuvaa ja esittelivät mediayrityksille laadittuja kybersuosituksia.
Kriisiviestintä-työpaja jatkui erikoismaanpuolustuskurssin yhteydessä 2.3.2023. Puheenvuorojen ja keskustelujen aiheena oli häiriö- ja poikkeusolojen viestintä. Osa erikoismaanpuolustuskurssista räätälöitiin Vahvan viestin osallistujille, jotka pääsivät simuloimaan PAPU23-valmiusharjoituksen viestintäpeliä ja harjoittelemaan kriisiviestintää hyvin aidonoloisiksi luoduissa tapauksissa.
Mobiilijournalismi-työpajan ensimmäinen osa toteutettiin 16.3.2023. Päivän aikana tarkasteltiin, mitä mobiilijournalismi on ja mitkä ovat sen hyödyt ja haasteet. Samalla tutustuttiin Ylen Mojo-konseptiin. Kouluttajana vieraili Yle Suomen mobiilijournalismituottaja Jarno Tahvanainen. Ari-Pekka Sirviö avasi mobiilivideon suunnittelua ja käsikirjoittamista.
Mojo-oppeja sovellettiin käytäntöön työpajan toisessa osuudessa 23.3.2023, jolloin osallistujat kuvasivat ja editoivat videoita omilla laitteillaan. Opetusta ja palautetta antoivat Ari-Pekka Sirviö ja mobiilipedagogiikan lehtori Jukka Savilampi Oamkista.
Some-työpaja toteutettiin kolmessa osassa. 1. työpajapäivä Some1 järjestettiin 30.5.2023. Koulutuksesta vastasivat Kati Teirikko (sosiaalinen media ja journalismi) ja Oamkin juristi Ulla Virranniemi (sosiaalisen median pelisäännöt ja etiikka).
Some2 järjestettiin 2.6.2023. Työpajapäivän aikana tarkasteltiin, mitä toimittajan ja viestijän pitää ymmärtää esimerkiksi algoritmeista, mitä ovat sosiaalisen median eri kanavien ominaispiirteet ja kielioppi sekä miten sosiaalisessa mediassa brändätään ja kuinka ansaintalogiikka ja liiketoiminta toimivat somessa. Kouluttajaksi saapui markkinointiviestintätoimisto Kuulun perustaja ja toimitusjohtaja Jonna Muurinen.
Some3 järjestettiin 5.6.2023. ”Tiktok toimittajan ja viestijän työssä” oli osallistava ja käytännönläheinen lähiopetuspäivä, jonka aikana visuaalisen markkinoinnin asiantuntija Henna Kuvaja (Kuulu) havainnollisti, kuinka tehdä hyvää Tiktok-sisältöä.
Datajournalismi-työpaja järjestettiin 5.9.2023. Kouluttajaksi saapui tutkivan journalismin asiantuntija Tuomas Hirvonen, joka avasi, mitä datajournalismi on. Samalla perehdyttiin datajournalismin etiikkaan ja julkisuuslakiin sekä datan hankkimiseen, suodattamiseen ja analysointiin.
Tiedon visualisointia tarkasteltiin ja opeteltiin 12.9.2023 informaatiomuotoilija Juuso Koposen johdolla.Tarjolla oli niin teoriaa kuin esimerkkejä työkaluista, joilla tietoa visualisoidaan. Käytännön harjoituksena tehtiin dataan perustuvan sisällön toteutus visualisointeineen.
Myös Tekoäly ja journalismi -työpaja järjestettiin 18.9.2023 kouluttajanaan Juuso Koponen. Päivän aikana tutustuttiin eri tekoälysovelluksiin ja tehtiin niihin liittyviä käytännön teksti- ja kuvaharjoituksia.
Päätösseminaarissa 11.12.2023 kuultiin esimerkkejä siitä, miten hankkeen oppeja on jalkautettu käytäntöön eli kuinka työpajoissa hankittua osaamista on hyödynnetty journalistien ja muiden viestijöiden työssä. Elsi Salovaara (Rauhantervehdys) kertoi podcast-sarjasta. Sirpa Kortet (Pyhäjokiseutu) esitteli, kuinka toimituksessa on hyödynnetty kurssin mojo- ja digiviestintäoppeja. Linnea Mustonen (Pohde) avasti organisaationsa some-viestintää. Ljubov Alekseeva (Kaleva) esitteli, millaista on tehdä datajournalismia ja tiedon visualisointia.
Sekä osallistujilta että Pohjois-Suomen suurimmalta mediatoimijalta eli Kaleva Medialta saatujen palautteiden perusteella hanke on lisännyt ja vahvistanut sitä osaamista, mikä liittyy viestinnän uusimpiin muotoihin ja sosiaaliseen mediaan. Samalla se on ollut osaltaan takaamassa sitä, että Pohjois-Pohjanmaalla on digitalisoituvaan ja monimedialliseen viestintään liittyvää osaavaa työvoimaa. Yksittäisen viestijän (työ)hyvinvointi on vahvistunut, kun työn vaatimuksiin liittyvää osaamista on tullut lisää. Osaamisen kautta vahvistetaan myös yleisön luottamusta laadukkaaseen viestintään, joka tarjoaa tarkistettua ja luotettavaa tietoa – sellaista, jonka yleisö pystyy erottamaan puhtaista mielipiteistä, disinformaatiosta ja propagandasta. Niinpä hankkeessa hankittu osaaminen on takaamassa sitä, että tiedonvälitys säilyy luotettavana ja sävyltään oikeanlaisena – mediasta, alustasta tai kanavasta riippumatta.
Hankkeen konkreettisena tuloksena on syntynyt projektipäällikkö Satu Kohon toimittama opaskirja "Vahvaa viestiä digisti – opas kiinnostavaan, tavoittavaan ja turvalliseen digitaaliseen viestintään". Vahvan viestin työpajoihin pohjautuvan oppaan kirjoittajia ovat Kohon lisäksi hankkeen asiantuntijat Kati Teirikko ja Ari-Pekka Sirviö. Julkaisualustana on Oulun ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu Oamk Journal, minkä myötä saavutettavuusvaatimukset täyttävä opas saa pysyvän osoitteen ja on avoimesti ja maksutta luettavissa. Opas on tarkoitettu sekä työelämän käyttöön että oppikirjaksi. Opas ilmestyi verkossa 30.1.2024. Tässä osoite Oamk Journalin julkaisualustalle, josta opas aukeaa: https://vanha.oamk.fi/oamkjournal/2024/vahvaa-viestia-digisti-opas-kiinnostavaan-tavoittavaan-ja-turvalliseen-digitaaliseen-viestintaan/ ja tässä osoite suoraan oppaan pdf-versioon: https://vanha.oamk.fi/oamkjournal/wp-content/uploads/2024/01/Oamk-Journal-13_2024.pdf.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot