Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22846

Hankkeen nimi: "VILI-TOP" - VIrtuaali- ja LIsätyntodellisuuden Taitojen ja Osaamisen Parantaminen

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20

Puhelinnumero: 0405688356

Postinumero: 53851

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mielonen Katriina Tuulia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopisto-opettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katriina.mielonen(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405688356

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhteiskunnassa tapahtuneen nopean digiloikan myötä on digitaalisten taitojen parantamisen viitekehyksessä tunnistettu kolme pullonkaulaa, jotka voivat olla esteenä sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Jotta tunnetut pullonkaulat voitaisiin poistaa, ja havaittuihin tarpeisiin voitaisiin vastata, hankkeessa hyödynnetään XR-teknologian XR (eXtended reality/laajennettu todellisuus) tunnistettua potentiaalia. Tässä hankkeessa XR käsitellään niin, että se sisältää virtuaalisen todellisuuden VR, lisätyn todellisuuden AR sekä yhdistetyn todellisuuden MR.

Tässä hankkeessa yksilö- ja organisaatiotasolla opetetaan sekä kehitetään valmiuksia XR-teknologioihin perustuvien koulutustilojen ja virtuaaliympäristöjen hyödyntämiseksi. KV-taustaisten korkeakoulututkinnon suorittamien henkilöiden työllistämismahdollisuuksia parannetaan tarjoamalle heille mahdollisuutta hankkia erikoisosaamista XR- teknologioita hyödyntäen. XR- teknologioita hyödynnetään myös työttömien aktivoimiseen ja osallistamiseen. Hanke toteutetaan ja hankittu uusi digiosaaminen tehdään näkyväksi hyödyntämällä micro-credentialseja eli pieniä osaamiskokonaisuuksia, jotka ovat opintopistemitoitettuja. Toteutukseen kuuluvat koulutuspäivät virtuaalikokousten järjestämiseksi, verkoston luominen sekä workshopit. Hanke on taustoitettu tukeutuen mm. Suomen Akatemian, VTT:n, TEK:n sekä LUT:n oman tutkimuksen kautta tuotettuihin selvityksiin.

Hankkeen tuloksia mitataan konkreettisilla numeerisilla mittareilla, joita ovat suoritettujen osaamiskokonaisuuksien määrä (osallistujamäärä ja opintopistemäärä), oppimiskokonaisuuden laajuus opetustunteina sekä workshopien- ja videotallenteiden lukumäärä, toteuttavien MOOC:ien ja XR-sovellusesimerkkien lukumäärä. Lisäksi tuloksena hankkeessa saadaan tuotettua virtuaalinen oppimisverkosto ja oppimisympäristö sekä oppimateriaali, joka on jälkikäteen käytettävissä niin osallistujille kuin heidän edustamilleen yrityksille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmät


- Sellaiset opiskelijat (esim. yliopisto tai AMK-opiskelijat), jotka työskentelevät opiskelujen ohessa. Työssäkäyvät henkilöt, jotka ovat jollain tavalla osoittaneet että tarvitsevan globaalin digiloikan myötä lisäosaamistaan tietoaukon täyttämiseksi ja muutoinkin haluavat kehittää valmiuksiaan työmarkkinoiden hyödyksi. Tietoturvan ja yksityisyyden suojan lisääminen, esim. Ymmärrys, kun liikkuu virtuaalisesti toisen paikan toimitiloissa.


- KV-taustaisia henkilöitä, jotka omaavat sopivan osaamisprofiilin, ja jotka haluavat parantaa omia työllistymismahdollisuuksiaan Suomen työmarkkinoilla (näillä varsinkin sertifikaatti ja PIOS:ien suorittaminen tärkeää). Kv-taustaiset henkilöt, joilta puuttuu soveltavat valmiudet, mutta saattaa olla perusymmärrys asiaan. Kotouttaminen ja tasa-arvoisuus, työllisyyden lisääminen. Vain pieni osa jää suomeen, mutta opettamalla näitä taitoja, joita suomalaisissa yrityksissä ei vielä hallita tarpeeksi hyvin, heidän työllistymismahdollisuudet paranevat

- Sellaiset työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, joilla olisi ammatillinen valmius, mutta digitaidot puutteellisia esim. AMK-opiskelijat konetekniikan alalta, joilla on ammatillinen osaaminen, mutta puuttuu viimeinen digitaalinen osaaminen XR-teknologioista. Taustaosaamisen mukaan myös muut työttömät työnhakijat. Kaakkois-Suomen TE-toimiston kanssa tehdään yhteinen kartoitus potentiaalisista osallistujista ja heidän tavoittamisestaan sekä luodaan ja kohdennetaan tarkoituksenmukainen hakuilmoitus tälle kohderyhmälle yhdessä LUT:n viestinnän kanssa.. TE-toimiston edustaja kutsutaan mukaan ohjausryhmätyöskentelyyn, jotta tämän rekrytointikanavan tuloksellisuutta voidaan seurata ja tarvittaessa voidaan tehdä täydentäviä toimenpiteitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toiminnan käynnistyessä pystymme tarjoamaan monelle asiasta kiinnostuneelle tasavertaisesti kehittymismahdollisuuksia digitaalisessa XR- ympäristössä. Näitä kohderyhmiä voi olla esimerkiksi seuraavat:

- Sellaiset henkilöt, jotka ovat hakeneet yliopistoihin opiskelupaikkaa, mutta eivät ole tulleet hyväksytyksi. Heille micro-credentialsit voivat työnhakutilanteessa osoittaa työnhakijan valmiuksia ja pitkäjänteistä halua kehittää itseään.

- Yritykset, joissa kohderyhmässä olevat työssäkäyvät opiskelijat työskentelevät. Nämä yritykset saavat osaamispääomaa XR-teknologiasta välillisesti näiden opiskelijoiden kautta, ja voivat samalla kehittää ja tehostaa omaa toimintaansa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 165 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 547

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 206 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 201 934

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Savitaipale, Lemi, Rautjärvi, Luumäki, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi on tehty suvauskoneella. Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta sisältää ohjausryhmään, projektityöryhmään ja hankkeen kohderyhmään tehdyt arvioinnit. Ohjausryhmässä pyritään huomioimaan naisten ja miesten tasa-arvoinen osallisuus.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa sukupuolinäkökulma huomioidaan aina niissä tilanteissa, joissa se tulee esille ja joissa se on mahdollista ottaa huomioon. Monesti teknologia-alat nähdään miespainoitteisena, mutta XR-teknologia mahdollistaa helposti tasavertaisen toimenkuvan ja tehtävät.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on lisätä ja parantaa kohderyhmien osaamista ja työllistymistä parantamalla heidän digitaalisia taitojaan ja kykyään hyödyntää näitä taitoja jo olemassa olevilla digitaalisilla alustoilla

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Matkustelu vähentyy kun XR-teknologioita otetaan käyttöön. Osa hankkeen koulutustoteutuksista tehdään etämuotoisena.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
VR-lasit kertahankinta iso, mutta käyttöikä pitkä, materiaalit.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Voidaan toteuttaa monia työvaiheita virtuaalisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Elinkeinotoimijat voivat olla paikallisella alueella, eikä heidän tarvitse liikkua. Osa kohdehenkilöistä voi olla hankkeen päätyttyä käytettävissä alueen yrityksissä työvoimana.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkeessa kehitetään aineetonta tuotetta eli koulutusta. Välittömästi henkilöihin, ja välillisesti heidän työnantajiin
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Osallistujien ei tarvitse liikkua, varkostoitumisella ratkaistaan logistisen pullonkaulat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Hanke edistää hyvinvointia parantamalla työllistymismahdollisuuksia, mahdollistaa kilpailukyvyn lisääntymisen sekä lisää välillisesti yritysten osaamispääomaa. Uudenlaiset toimintavat voivat edistää työssä toimimista.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Yhä useammalle hankkeen kohderyhmäläiselle tulee mahdollisuus omasta taustastaan riippumatta päivittää oma digiosaaminen ja hanke mahdollistaa työllistymisen sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
KV-opiskelijat yksi kohderyhmä, joten kultturillinen yhdenvertaisuus toteutuu hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yhteiskunnassa tapahtuneen nopean digiloikan myötä oltiin digitaalisten taitojen parantamisen viitekehyksessä
tunnistettu kolme pullonkaulaa, jotka voivat olla esteenä sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Jotta tunnetut
pullonkaulat voitaisiin poistaa, ja havaittuihin tarpeisiin voitaisiin vastata, hankkeessa hyödynnettiin XR-teknologian
XR (eXtended reality/laajennettu todellisuus) tunnistettua potentiaalia. Tässä hankkeessa XR käsiteltiin niin, että se
sisälsi virtuaalisen todellisuuden VR, lisätyn todellisuuden AR sekä yhdistetyn todellisuuden MR.
Tässä hankkeessa yksilö- ja organisaatiotasolla opetettiin sekä kehitettiin valmiuksia XR-teknologioihin perustuvien
koulutustilojen ja virtuaaliympäristöjen hyödyntämiseksi. KV-taustaisten korkeakoulututkinnon suorittamien henkilöiden
työllistämismahdollisuuksia parannettiin tarjoamalle heille mahdollisuutta hankkia erikoisosaamista XR- teknologioita
hyödyntäen. XR- teknologioita pyrittiin hyödyntämään myös työttömien aktivoimiseen ja osallistamiseen. Hanke toteutettiin ja
hankittu uusi digiosaaminen tehtiin näkyväksi hyödyntämällä pieniä osaamiskokonaisuuksia,
joita henkkeessa pidettiin kolme kappaletta. Pienet osaamiskokonaisuudet sisälsivät koulutuspäivät virtuaalikokousten järjestämiseksi, verkoston
luomiseksi sekä workshopit.
Hankkeen tuloksia mitattiinn konkreettisilla numeerisilla mittareilla, joita ovat mm. suoritettujen osaamiskokonaisuuksien
määrä (osallistujamäärä ja opintopistemäärä), oppimiskokonaisuuden laajuus opetustunteina sekä workshopien- ja
videotallenteiden lukumäärä. Lisäksi tuloksena
hankkeessa saatiin tuotettua virtuaalinen oppimisverkosto ja oppimisympäristö sekä oppimateriaali, joka on
jälkikäteen käytettävissä niin osallistujille kuin heidän edustamilleen yrityksille.