Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22848

Hankkeen nimi: PK-yritysten muutoskyvykkyys

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 30.11.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 0440 361 615

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niittuaho-Nastolin Marjo Johanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440 361 615

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nykypäivä on muutoksen aikaa ja yritykset ovat jatkuvasti erilaisten kasvavien paineiden alla. Viime vuosikymmeninä on ollut useita erilaisia kriisejä, mitkä ovat vaikuttaneet yritysten toimintoihin ja toimintakykyyn. Tällaisia kriisejä ovat olleet muun muassa useat kauppasodat sekä SARS- ja Zikaviruksen aiheuttamat pandemiat. Globaalien kriisien määrän odotetaan valitettavasti kasvavan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena, sillä se nostaa esimerkiksi infektiosairauksien mahdollisen määrän kasvua (Kontra 2017). Viimeisimmät ennen koronapandemiaa olleet globaalit kriisit, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisiin yrityksiin, ovat olleet lintuinfluenssa ja finanssikriisi (2009). Vallitseva koronakriisi on kuitenkin saanut aivan omat mittasuhteensa verrattuna aiempiin kriiseihin. Uusimpana kriisinä Ukrainan sota on kriisi, jonka vaikutukset tulevat näkymään taloudessamme sekä yritysten liiketoiminnassa pitkään. Kriisit ja muut suuret markkinaympäristön muutokset muodostavat aina uhkia yritysten liiketoiminnalla, mutta toisaalta muuttuva markkinaympäristö avaa myös mahdollisuuksia. Muutosten avaamien mahdollisuuksien riittävän aikainen ennakointi ja tunnistaminen luovat kilpailuetua yrityksille.

Ennakointi, innovatiivisuus, mukautumiskyky ja valmistautuminen ovat olennaisessa asemassa kriisien selättämisessä. Yritykset, jotka käyttävät hyödykseen tilanteen tuomaa epävarmuutta ja ovat kyvykkäitä tunnistamaan avautuvia uusia mahdollisuuksia, voivat sumun hälvettyä löytää itsensä paremmasta markkina-asemasta. Joustavuus ja nopea reagointikyky auttavat sopeutumaan muutoksiin ja valmistautuminen parantaa reagointikykyä.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa pk-yritysten tulee olla yhä dynaamisempia ja joustavampia sekä seurata toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tulevaisuuden varalle onkin suositeltavaa tehdä monia erilaisia skenaarioita sekä varautua myös pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen.

Yritykset tarvitsevat nyt, jos koskaan tukea osaamiseen, asiakasymmärryksen kehittämiseen ja ketterään reagointikykyyn muuttuvaan toimintaympäristöön. Kriisitilanteissa tarvitaan usein myös rohkeutta katsoa ja suuntautua sellaisille markkinoille, jotka aikaisemmin eivät ole olleet tarkastelussa mukana. Hankkeessa haemme yhdessä yritysten kanssa yritykselle taloudellista kasvua uudistamalla yrityksen liiketoimintaa kilpailukyvyn edistämiseksi sekä tarkastelemalla uusia markkina-alueita, verkostoja ja kumppaneita.

Tämän hankkeen tavoitteena on, että Etelä-Savon maakunnan yritykset selviävät kriisien aiheuttamien poikkeustilojen yli ja ovat kriisin päätyttyä tai pitkittyessä saaneet uudistettua toimintaansa ja verkostoiduttua uusien kumppaneiden kanssa. Yksikään yritys ei saa jäädä yksin, vaan jokaiselle yritykselle tulee olla tarjolla maksutonta neuvontapalvelua, tukea, ohjausta ja valmennusta muutostilanteessa.

Hankkeen avulla tarjotaan muutostilanteessa oleville yrityksille:

1) Laaja tilannekuva Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta kriisistä alueen yrityksille alueen yrityksiin kohdennetulla tutkimuksella.

2) Muutoskyvykkyys -valmennus yrityksille, joita kriisi koskettaa suoraan tai välillisesti. Kriisijohtaminen on tärkeä osa Pk-yrityksien strategiaa, sillä pk-yritykset ovat erittäin haavoittuvaisia kriisien aikana pienen pääoman ja henkilöstön koon vuoksi. Pk-yrityksillä on kuitenkin useita strategisia etuja verrattuna suuriin yrityksiin, sillä ne pystyvät paremmin mukautumaan vallitseviin olosuhteisiin sekä tekemään nopeampia ja ketteriä päätöksiä.

3) Yrityksen liiketoiminnan suuntaaminen uudelleen, sisältäen sekä nopeat kehittämistoimet että pitkän aikavälin suunnitelmat ml. uusien markkina-alueiden tarkastelun ja uusien liiketoimintamallien tuomat mahdollisuudet huomioiden digitalisaatio ja kestävä kehitys.

4) Poikkeustilanteessa käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien hakeminen Business Finlandilta, ELY:ltä tai Finnveralta. ELY:n ja TEM:n rahoitusinstrumentteja haettaessa tulee yrityksellä olla myös suunnitelma, mihin kehittämistoimenpiteisiin rahoitusta tullaan käyttämään. Hanke auttaa suunnitelmien laadinnassa ja budjetoinnissa. Yrityksille jaetaan tietoa eri rahoituskanavista muutoksen tueksi, pitäen sisällään yritysten talousneuvontaa ja erilaiset uudet talouden järjestelymahdollisuudet. Taloustarkastelulla on myös kriisiä pidemmät vaikutukset ja parhaimmillaan yrittäjien taloustietoisuus kasvaa.

5) Mahdollisuutta verkottua yritystä hyödyttäviin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja niiden toimijoihin. Hankkeessa benchmarkataan toimialojen mukaan soveltuvat verkostot.

6) Hallitukset töihin Etelä-Savossa -työpaketissa edistetään alueen pk-yritysten hallitusten toimintaa sekä vahvistetaan tätä kautta yritysten toimintaedellytyksiä, kasvun mahdollisuuksia sekä muutoskyvykkyyttä alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Maakunnan mikro- ja pk-yritykset, joilla on tarvetta suunnata liiketoimintaa uudelleen, johtuen ennakoimattomasta kriisistä (korona, Ukrainan sota) Hankkeen kohderyhmänä on näiden yritysten johto ja henkilöstö. Siitä, kuinka moni yritys harjoittaa suoraa vientiä Venäjälle, ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Maakuntaliiton tekemän selvityksen mukaan vuonna 2016 suoraa Venäjälle suuntautuvaa vientiä harjoitti alueellamme 26 yritystä. Tätä määrää voidaan pitää suuntaa antavana tässä tarkastelussa. Välillisesti kriisi vaikuttaa laajempaan yritysjoukkoon kasvavina energia- ja materiaalikustannuksina, arvio noin 100 yritystä. TKI -alustoihin sitoutuneet yritykset, toimijat ja verkostot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- kehittyvien yritysten työntekijät
- maakunnan nykyiset ja mahdollisesti tänne sijoittuvat yritykset, jotka hyötyvät projektista välillisesti kehittyneemmän toimittajaverkoston kautta (yritysten johto ja henkilöstö)
- muualla Suomessa toimivat yritykset, jotka toimivat seudun yritysten arvoverkostoissa (yritysten johto ja henkilöstö)
- kohdeyritysten sidosorganisaatiot, kuten koulutusorganisaatiot, tutkimuslaitokset, kauppakamarit, asiantuntijat, konsultit, yliopistot ja tutkimuslaitokset jne, jotka ovat osaltaan tekemässä yritysten jatkokehittämistoimenpiteitä tämän hankkeen vaikutuksesta
- Maakunnan kunnat ja kaupungit lisääntyvien verotulojen muodossa

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 478 106

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 444 539

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 597 133

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 567 087

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan

Kunnat: Hirvensalmi, Rantasalmi, Sulkava, Pertunmaa, Enonkoski, Puumala, Mäntyharju, Kangasniemi, Mikkeli, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 59

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä analysoitu eri toimialojen näkökulmasta mm. matkailuala: Ukrainan kriisi tullee vaikuttamaan matkailuun ja hidastamaan hyvin alkanutta palautumista koronan aiheuttamasta romahduksesta. Suomen sijainti kartalla Venäjän naapurimaana on omiaan huolestuttamaan kansainvälisiä matkailijoita ja koko Euroopan turvallisuutta täytyy perustella eri tavalla kuin aikaisemmin. Osallistujat ovat sekä mies- että naissukupuolisia tasaisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistaminen huomioidaan tasa-arvolain mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen kannalta relevantti. Hankkeen päätavoite on yritysten kehittymisen, kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen siten, että yritykset voivat toimia kilpailukykyisesti globaaleissa liiketoimintaympäristöissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hankkeessa aktivoidaan yrityksiä kehittämään uusia innovatiivisia ratkaisuja digitalisaatiota hyödyntäen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
4 Vähähiilisten energiaratkaisujen käyttöönotto.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Vähähiilisten energiaratkaisujen käyttöönotto.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Vähähiilisten energiaratkaisujen käyttöönotto. Järkevät tuoteratkaisut ja tuotantoteknologiat.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti hankkeen kohdetoimintaympäristön kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Uudet ympäristöystävälliset materiaalit. Materiaalitehokkuus tuotteissa ja tuotannossa. Kierrätettävyys.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen ja kasvu digitalisaation ja kansainvälistymisen avulla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Palveluliiketoiminnan kehittämisessä digitalisaatio antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
5 Digitalisaation avulla logistiikan määrä alentuu esimerkiksi kaupankäynnin automatisoinnin avulla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 6
Kehittyvällä yritystoiminnalla ja työpaikoilla on merkittävä rooli seutukuntien vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden veturina.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei hankkeen kannalta relevantti
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei hankkeen kannalta relevantti
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei hankkeen kannalta relevantti
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöosaaminen on merkittävä kilpailutekijä tulevaisuudessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli lisätä eteläsavolaisten yritysten kyvykkyyttä ja resilienssiä selviytyä vallitsevista kriiseistä, joista viimeisimpiä ovat koronakriisi sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tavoitteena oli uudistaa yritysten liiketoimintaa niiden kilpailukyvyn edistämiseksi sekä tarkastella uusia markkina-alueita, verkostoja ja kumppaneita. Hankkeen toimenpiteet toteutettiin viidessä työpaketissa viiden toteuttajaorganisaation yhteistyönä.
Hankkeessa toteutettiin tutkimus, jonka tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva alueen yritysten tilanteista viimeaikaisten kriisien ympäröimänä. Tutkimus muodostui kahdesta osasta: kyselytutkimuksesta (n= 461) ja haastattelututkimuksesta (n = 30 yritystä). Isossa kuvassa tutkimus toi esiin se, että muutostilanne polarisoi yrityskenttää varsin selkeästi. Negatiivisena viestinä tutkimus toi esiin sen, että monille alueen yrittäjille oli syntynyt aikeita luopua yritystoiminnasta kriisien aikana. Mm. Yleinen inflaatio ja kustannusten nousu on vaikea sisällyttää yritysten omaan hinnoitteluun, lisäksi monilla yrityksillä asiakkuudet loppuivat erityisesti Ukrainan sodan alettua. Tutkimuksessa tuli esille myös “pinnan alla olevaa henkistä pahoinvointia”, joka jää usein huomioimatta yritysten tarpeista puhuttaessa. Tutkimuksen positiivisena viestinä voidaan pitää sitä, että moni yritys on kriisien vuoksi oppinut priorisoimaan ja fokusoimaan toimintaansa – kustannustietoisuus on lisääntynyt selkeästi. Samoin positiiviseksi viestiksi on luettava sekin, että monet yritykset kokivat kehittäneensä varsin nopeassa tahdissa etätyöskentelyyn joustavia ratkaisuja erityisesti COVID –19 –tilanteen pakottamana. Näin ollen tämä aika on tuottanut oheistuotteenaan melkoisen digiloikan, jonka nopeutta ja vaikutuksia voitaneen laajemmin arvioida vasta myöhempinä vuosina. Erityisesti yritysten kriisitilanteissa korostui myös räätälöidyn ja nopean yrityspalvelun rooli. Tutkimuksen haastatteluosiossa tuli esiin se, kuinka monet yritykset haluaisivat enemmän liiketoimintalähtöistä tukipalvelua – ei pelkästään yleisempää osaamisen kehittämistä. Tutkimuksen jatkoksi hankkeessa tuotiin esille myös näitä aihioita, joista saattaisi jatkossa kehittää räätälöidympiä yrityspalveluja alueellisesti ja eri toimijoiden välisenä yhteistyönä.
Hankkeessa toteutetun "Muutoskyvykkyys -valmennusohjelman" tavoitteena oli tukea yrityksiä niiden tarpeisiin perustuen tunnistamaan muutostarpeita ja mahdollisuuksia sekä vahvistaa yrityksen valmiuksia tarttua kehittämistoimenpiteisiin, tukea yritysten ja yksilöiden kykyä muutosten läpikäymiseen sekä tarjota vertaistukea ja ohjata seuraaviin askeliin. Yrityksille suunnatuista osaamispoluista ja valmennusohjelmista pyrittiin tekemään mahdollisimman konkreettiset, tarvelähtöiset ja helposti lähestyttävät. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että yksittäisen yrityksen kohdalla valmennusohjelma saattoi tarkoittaa tiettyjä ajankohtaiskatsauksia ja tilaisuuksia sekä yrityskohtaista tarpeiden kartoitustapaamista tai valikoituja osioita mikroverkkokursseista. Valmennusohjelman tuloksena kohdeyritysten osaaminen ja valmiudet reagoida, toimia ja sopeutua erilaisiin muutostilanteisiin ovat parantuneet.
Hankkeen tavoitteena oli auttaa muutostilanteessa olevia Etelä-Savon pieniä- ja keskisuuria yrityksiä suuntaamaan liiketoimintaansa uudelleen tai uusille markkina-alueille. Hankkeessa toteutettiin toteutettiin liiketoiminnan uudelleen suuntaamis-/ kehittämistyöpajoja, joissa laadittiin yritykselle liiketoiminnan kehittämissuunnitelma. Työpajoja toteutettiin projektihenkilöstön ja ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteistyöllä. Hankkeen jälkeen Etelä-Savossa on joukko yrityksiä, joiden liiketoimintamallit ja –prosessit on päivitetty ja liiketoimintaa on suunnattu uudelleen. Kiertotalouden, kestävän kehityksen ja digitalisaation tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia on otettu käyttöön. Uusia liiketoimintamalleja, ansaintalogiikoita ja alustataloutta hyödynnetään liiketoiminnassa paremmin ja näin asiakkaille pystytään tarjoamaan lisäarvoa. Hankkeen tavoitteena oli, että noin 20 yritystä on hakenut ja saanut rahoitusta kehittämishankkeelleen joko julkisilta rahoittajilta tai yksityisiltä rahoittajilta. Hankkeen ansiosta noin 30 yrityksen liiketoimintaa on tarkasteltu ja nämä ovat suunnanneet hankkeen tuella liiketoimintaansa uudelleen. Miksein työpajoissa 18:lle yritykselle on laadittu kehittämissuunnitelma ja/ tai hankesuunnitelma rahoituksen hakemista varten joko julkisilta tai yksityisiltä rahoittajilta. Konsultointipäiviä työpajoissa on toteutettu yhteensä 44, joista ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamia oli 13 päivää.
Savonlinnan Hankekehitys Oy keskittyi toiminnassaan yrityksiin, joiden kotipaikka oli Savonlinna. Savonlinnan hankekehityksen toimesta työpaja- ja konsultointityötä tehtiin yhteensä 13 pk-yrityksen kanssa. Lisäksi katsottiin tarpeelliseksi järjestää käytännönläheisiä koulutustilaisuuksia LinkedIn-sivuston hyödyntämisestä sekä vastuullisuudesta (yhteistyökumppanina Savonlinnan Uusyrityskeskus) ja ekosysteemeistä (yhteistyökumppanina Seutukaupunkien innovaatioekosysteemien kehittäminen -hanke) strategisina työkaluina. Yrittäjien hyvinvoinnin ja jaksamisen ensiavuksi nauhoitettiin ”Miten yrittäjä selviää voittajana taantumasta?” -podcast, jossa keskustelijoina olivat ahdingon kokenut yrittäjä, yrityksiä auttanut juristi sekä liikunnan ammattilainen. Lisäksi hankkeen aikana kartoitettiin paikallisten keskisuurten yritysten kiinnostusta ja tarvetta perustaa ekosysteemi, jossa hyödynnettäisiin ECCP-alustaa.
Verkottumisen ja uusien potentiaalisten markkina-alueiden haun osalta osalta kehittämistarpeena ja tavoitteena oli benchmarkata ja löytää uusia kansallisia ja kansainvälisiä innovaatioverkostoja sekä toimijoita ja verkottaa niitä alueen yritysten sekä toimijoiden kanssa esittelemällä niiden tuomia uusia mahdollisuuksia. Em. Tavoitteet onnistuivat ja hankkeen tuloksena tunnistettiin kolme potentiaalista uutta innovaatioyhteistyöverkostoa sekä yhdeksän potentiaalista kansallista/ kv-verkostoa ja viestittiin niistä.
Hallitustyöskentelyn osalta tavoitteena oli edistää alueen pk-yritysten hallitusten toimintaa ja toimintaedellytyksiä, jotta yritykset kykenisivät toimimaan muutoskyvykkäämmin. Toteutetut toimenpiteet vastasivat kehittämistarpeeseen monipuolisesti ja hankkeen tavoitteet toteutuivat hyvin.