|
|
|
Hankekoodi: S22851
Hankkeen nimi: Yrittäjän uusi suunta
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kuopionseudun Uusyrityskeskus ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1441415-9
Jakeluosoite: Kauppakatu 28 B
Puhelinnumero: 0443883085
Postinumero: 70110
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: https://www.kuopionseudunuusyrityskeskus.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pöyhönen Tarja Kaarina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.poyhonen(at)uusyrityskeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443883085
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen kohderyhminä ovat mikroyrittäjät, joiden toimialan talous on kärsinyt koronaepidemiasta ja muista viimeaikaisista toimintaympäristön muutoksista, ja joiden valmiudet palata kasvu-uralle ovat heikoimmat. Hankkeen tavoitteena on, että mikroyrittäjät kykenevät liiketoiminnan eri muutostilanteissa säilyttämään ja parantamaan työkykyään sekä johtamaan itseään ja henkilökuntaansa. Tällöin yrittäjät pystyvät paremmin uudistamaan, kasvattamaan ja vahvistamaan liiketoimintaansa. Hankkeen toiminta-alueena on Kuopio, Siilinjärvi, Kaavi ja Rautavaara.
Hankkeessa:
• Edistetään yrittäjien taitoa johtaa itseään työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä yrittäjien verkostoitumista
• Kartoitetaan liiketoiminnan kannalta keskeiset osaamistarpeet muutosvalmiuden näkökulmasta
• Tunnistetaan tuottavin liiketoiminta ja kannustetaan keskittymään siihen sekä kehittämään sitä
Tässä hankkeessa haastetaan yrittäjä tarkastelemaan sekä itseään että yritystään asiantuntijan kanssa, miten valmis hän on selviämään yrittäjänä muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan sekä hankkeeseen palkattavien yritysneuvojien työnä, että kilpailutettuna ostopalveluna. Hankkeen toimenpiteet jaetaan kolmeen erilliseen osioon; Yrityksen liiketoimintakuntoon, Yrittäjän työhyvinvointiin sekä hankkeen hallinnointiin ja markkinointiin.
Hankkeessa tehdään 500 yritykselle palvelukartoitus. Tehdyn kartoituksen ja tarvittavien laskelmien perusteella määritellään yrittäjän kanssa tavoitteet liiketoimintakunnon kehittämiseksi ja suositellaan keinoja, joilla ne saavutetaan. Palvelukartoituksen perusteella tunnistettuihin yrityksiin tehdään tarkemmat liiketoiminnan laskelma- ja toimenpidesuunnitelmat 40 yritykselle. Näitä ovat muun muassa asiakasryhmä- ja tuote-/palveluryhmäkohtaiset kannattavuuslaskelmat.
Hankkeessa tehdään 90 yrittäjälle hyvinvointianalyysi. Hyvinvointianalyysi puretaan yhdessä hyvinvointiasiantuntijan kanssa. Analyysin tulosten perusteella suositellaan toimenpiteitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Molemmista hankkeen teemoista järjestetään pienryhmätoimintaa, joissa yhdistyvät ennalta määritelty teema ja verkostoituminen. Teemoiksi on valikoitunut aiheita, jotka tukevat yrittäjien muutosvalmiutta sekä kehittävät yrittäjyystaitoja.
Hankkeen tuloksena mukana olevien mikroyritysten sopeutumiskyvyn ja muutosjoustavuuden parantaminen, jolloin yritykset ovat jatkossa valmiimpia toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Hankkeen lyhyen aikavälin tuloksena mukana olevien yritysten mahdollisuudet selvitä tämänhetkisestä kriiseistä paranevat yrityskohtaisesti tehtävien kehittämistoimenpiteiden ansiosta. Pitkän aikavälin tuloksena yritysten varautuminen niin taloudellisiin kuin muihinkin yritystä kohtaaviin haasteisiin paranevat ja yritykset ovat valmiimpia kohtaamaan vastaan tulevia haasteita. Hankkeen välittöminä tuloksina yrittäjä oppii tunnistamaan ja kehittämään itsensä johtamisen sekä mielenhallinnan taitoja oman työhyvinvoinnin parantamiseksi. Hankkeen tuloksena yrittäjien arjenhallintataidot ja mielenhyvinvointi vahvistuvat, jonka seurauksena yrittäjien kokonaisvaltainen työhyvinvointi lisääntyy. Pitkällä aikavälillä yrittäjän ja mahdollisen henkilöstön työhyvinvointi ja yrityksen tuottavuus lisääntyvät.
Tilastokeskuksen mukaan mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa ja joka täyttää erikseen määritellyn perusteen riippumattomuudesta.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Kuopion, Siilinjärven ja Rautavaaran mikroyritykset ikään katsomatta. Erityisesti ne paikallisesti toimivat mikroyritykset, joiden toimintaedellytykset ja talous ovat kärsineet COVID-19-epidemiasta eniten. Toimialoittain näitä ovat esimerkiksi matkailu- ja ravintola-ala, kauppa, sote- ja hyvinvointipalvelut sekä henkilökohtaiset palvelut. Hankkeen palvelut ovat käytettävissä myös sivutoimisille yrittäjille, jotka suunnittelevat siirtymistä päätoimiseen yrittäjyyteen.
Jo ennen Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaa hyökkäystä oli jo havaittavissa merkkejä inflaation kiihtymisestä, sähkön, energian ja polttoaineiden hinnannoususta, raaka-aineiden saatavuusongelmista sekä työvoiman rekrytointivaikeuksista. Sota on lisännyt näitä haasteita. Tämän vuoksi yritysten tulevaisuudennäkymät ovat edelleen hämärtyneet ja toimintaympäristön muutokset vaativat yrityksiltä sopeutumiskyvykkyyttä.
Aktiivinen viestintä ja sidosryhmäyhteistyö yritystoimintaa edistävien tahojen kanssa edesauttaa hankkeen asiakashankintaa. Asiakasohjauksia saamme muuan muassa kuntien elinkeinotoimijoilta, alueen muista hankkeista, rahoituslaitoksilta ja tilitoimistoilta. Hankkeen markkinointia kohdistetaan aktiivisesti kaikille kohderyhmään kuuluville yrityksille.
Hankkeen kohderyhminä ovat siis mikroyrittäjät, joiden toimialan talous on kärsinyt koronaepidemiasta ja muista viimeaikaisista toimintaympäristön muutoksista, ja joiden valmiudet palata kasvu-uralle ovat heikoimmat.
Paikallinen yrityspalveluverkosto ja hankkeessa mukana olevien yritysten henkilökunta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 287 295
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 253 827
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 323 207
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 272 564
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon
Kunnat: Siilinjärvi, Kaavi, Rautavaara, Kuopio
Jakeluosoite: Kauppakatu 28 B 3. krs
Postinumero: 70110
Postitoimipaikka: Kuopio
Suunniteltu: 170
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 145
Suunniteltu: 170
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Toiminta toteutetaan osittain verkonvälityksellä, mikä vähentää liikennepäästöjä ja sitä kautta luonnonvarojen ja polttoaineen kulutusta. Välitön vaikutus: Neuvontatapahtuma voi tuoda myös välittömiä säästöjä luonnonvarojen käyttöön. Välillinen vaikutus: Yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä yrittäjää kannustetaan ottamaan huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuu. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Toiminta on osin verkkovälitteistä, mikä vähentää matkustuksesta aiheutuvia päästöjä. Hanketoiminta sisältää kuitenkin jonkin verran autolla matkustamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei hankkeen keskiössä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei hankkeen keskiössä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei hankkeen keskiössä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeen tavoitteena tuottavuuden lisääminen, mikä voi yrityskohtaisesti tarkoittaa materiaalien ja jätteiden kestävää käyttöä.Hankkeen tuottavuus-toimenpiteiden seurauksena, osallistuvien yritysten liiketoiminnasta riippuen, hankkeella voi olla välittömiävaikutuksia materiaalien ja jätteiden kestävään kierrätykseen ja hyötykäyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoraan tavoitteissa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Kun yrittäjät voivat hyvin ja jaksavat paremmin työssään, heidän mahdollisuutensa työllistää ovat paremmat. Yrittäjän jaksaminen edistää yritystoiminnan kannattavuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Tavoitteena yrityksen omaan ydintoimintaan keskittyminen ja muiden tarpeellisten mutta ei omaan ydinosaamiseen liittyvien tekemisten ostaminen yrityksen ulkopuolelta lisää alueella myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kysyntää. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hankkeen osin verkkopohjainen työskentely vähentää toiminnasta aiheutuvaa henkilöautoliikennettä. Hankkeen tavoitteena on tuottavuuden lisääminen, mikä voi yrityskohtaisesti merkitä logistiikan tehostumista esimerkiksi taloudellisten ajotapojen huomioimisen tai liikkuvan työn uudelleen organisoinnin myötä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää mikroyrittäjien työhyvinvointia, työkykyä ja palautumista sekä yrityksen tuottavuutta. Hankkeen toimenpiteiden myötä välittöminä vaikutuksina yrittäjien työhyvinvointi paranee. Työhyvinvointitoimenpiteidenmyötä yrittäjille kehittyy ymmärrystä, jota he voivat soveltaa myös laajemmin työpaikalla työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Tasa-arvon edistäminen ei varsinaisesti hankkeen tavoite. Kaikilla alueen yrityksillä on tasa-arvoinen mahdollisuus päästä osallistumaan hankkeeseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Ei hankkeen erityisenä tavoitteena. Kaikilla kulttuuritaustoilta tulevilla yrittäjillä yhtäläinen mahdollisuus osallistua hankkeeseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeen keskiössä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeen keskiössä. | ||
Yrittäjän Uusi Suunta -hankkeen kohderyhminä olivat mikroyrittäjät, joiden toimialan talous oli kärsinyt koronaepidemiasta ja muista viimeaikaisista toimintaympäristön muutoksista, ja joiden valmiudet palata kasvu-uralle olivat heikoimmat. Hankkeen tavoitteena oli, että mikroyrittäjät kykenevät liiketoiminnan eri muutostilanteissa säilyttämään ja parantamaan työkykyään sekä johtamaan itseään ja henkilökuntaansa. Tällöin yrittäjät pystyvät paremmin uudistamaan, kasvattamaan ja vahvistamaan liiketoimintaansa. Hankkeen toiminta-alueena oli Kuopion seutu käsittäen Kuopion, Siilinjärven, Kaavin ja Rautavaaran kunnat.
Hankkeessa tehtiin 413 yritykselle palvelukartoitus, ja niihin kohdistui yhteensä 696 aktiviteettia. Liiketoimintakunto-osioissa tehdyn kartoituksen ja tarvittavien laskelmien perusteella määritellään yrittäjän kanssa tavoitteet liiketoimintakunnon kehittämiseksi ja suositellaan keinoja, joilla ne saavutetaan. Palvelukartoituksen perusteella tunnistettuihin yrityksiin 42 yritykselle tehtiin tarkemmat liiketoiminnan laskelma- ja toimenpidesuunnitelmat. Näitä olivat muun muassa asiakasryhmä- ja tuote-/palveluryhmäkohtaiset kannattavuuslaskelmat sekä investointien rahoitussuunnitelmat.
Liiketoimintakunto-osion pienryhmä- ja verkostotoimintaa toteutettiin ulkopuolisten palveluntarjoajien toimesta kuudesta (6) eri teemasta, jotka olivat 1) Tehokas markkinointi ja aktiivinen uusasiakashankinta (2 tilaisuutta); 2) Pienyrityksen vastuullisuus, kestävä kehitys ja vihreä siirtymä; 3) Yrityksen digiasiat kuntoon; 4) Yrittäjänä toimiminen ja strateginen ajattelu (2 tilaisuutta); 5) Yrittäjän työterveyshuolto (2 tilaisuutta); ja 6) Itsensä johtaminen / Tasapainoa yrittäjän arkeen. Tilaisuuksissa oli yhteensä 69 osallistujaa 53 eri yrityksestä. Tilaisuuksista kiiteltiin kouluttajien asiantuntemusta ja esiintymistaitoja. Kiitosta sai myös tilaisuuksien vuorovaikutteisuus ja käytännönläheisyys.
Hankkeen työhyvinvointiosiossa yritysneuvojan työhyvinvointikeskusteluihin osallistui 77 yrittäjää ja keskusteluja käytiin yhteensä 83. Ulkopuolisen palveluntarjoajan toteuttaman Firstbeat Life-sydämensykevälimittaukseen osallistui 58 mikroyrittäjää. Hyvinvointianalyysit purettiin yhdessä hyvinvointiasiantuntijan kanssa ja saatujen tulosten perusteella suositeltiin toimenpiteitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Toisena tavoitteena oli, että hyvinvointianalyysiin osallistuneista yrittäjistä osa osallistuisi työhyvinvoinnin pienryhmätoimintaan. Pienryhmätoimintaan osallistui yhteensä 28 yrittäjää kolmessa (3) eri ryhmässä, joista seurantamittauksen suoritti 22 yrittäjää. Pienryhmät kokoontuivat noin kuukauden välein yhteensä kuusi (6) kertaa. Pienryhmätoiminnan teemoina olivat 1) Psyykkisen palautumiskyvyn vahvistaminen; 2) Liikkuva minä; 3) Palautuminen; 4) Menestyksen eväät ja 5) Hyvinvointia luovuudesta. Yrittäjillä oli haasteina ajanhallinta, työn ja vapaa-ajan erottaminen, epäsäännöllinen ruokailu ja taukojen puuttuminen. Moni yrittäjä onnistui tekemään positiivisia muutoksia lyhyessä ajassa ja sai uusia oivalluksia oman työhyvinvoinnin parantamiseen. Pienryhmätoiminnassa merkityksellisintä oli vertaistuki ja omien kokemusten jakaminen toisten yrittäjien kanssa.
Yrittäjän Uusi Suunta -hankkeen tuloksena mukana olevien mikroyritysten sopeutumiskyky ja muutosjoustavuus parantui, jolloin yritykset ovat jatkossa valmiimpia toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Hankkeen lyhyen aikavälin tuloksena mukana olevien yritysten mahdollisuudet selvitä tämänhetkisestä kriiseistä paranivat yrityskohtaisesti tehtävien kehittämistoimenpiteiden ansiosta. Pitkän aikavälin tuloksena yritysten varautuminen niin taloudellisiin kuin muihinkin yritystä kohtaaviin haasteisiin paranivat ja yritykset ovat valmiimpia kohtaamaan vastaan tulevia haasteita. Hankkeen välittöminä tuloksina yrittäjät oppivat tunnistamaan ja kehittämään itsensä johtamisen sekä mielenhallinnan taitoja oman työhyvinvoinnin parantamiseksi. Hankkeen tuloksena yrittäjien arjenhallintataidot ja mielenhyvinvointi vahvistuivat, jonka seurauksena yrittäjien kokonaisvaltainen työhyvinvointi lisääntyi.