Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22852

Hankkeen nimi: Digivalmiuksien ja toimintatapojen kehittäminen vanhuspalveluissa (VaDigi)

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistonranta 1 E

Puhelinnumero: +358 (0)294 45 1111

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: https://www.uef.fi/fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kinnunen Ulla-Mari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla-mari.kinnunen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 355 3953

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena mentoroinnin avulle vahvistaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella Ikäkeskukseen kuuluvissa yksiköissä työskentelevien hoitajien valmiuksia hyödyntää digitaalisia välineitä työssään. Valmiudet kohdistuvat oman työyksikön jo käytössä oleviin eri sovelluksiin ja laitteisiin sekä kansallisiin sähköisiin palveluihin, kuten esimerkiksi Kanta-palvelujen toiminnallisuuksiin. Käytettävät digitaaliset ratkaisut vaikuttavat henkilöstön työnkulkuun, työhyvinvointiin, työntekijän yksilöllisten edellytysten (esim. osaaminen, asenteet ja motivaatio) sekä työn vaatimusten ja kuormitustekijöiden tasapainoon. Parhaimmillaan digitaaliset ratkaisut sujuvoittavat yhteistyötä ja tiedonkulkua, sekä vapauttavat ammattilaisten resursseja asiakastyöhön lisäten alan vetovoimaa. Hankkeen avulla on mahdollista osoittaa esihenkilöille konkreettisia digitaalisten ratkaisujen haasteita sekä toimivia käytänteitä. Laajassa kuvassa on mahdollista kohdistaa resursseja kohdennetusti todettuihin haasteisiin. Hankkeessa kehitetään uudenlainen käytäntö digivalmiuksien vahvistamiseen ja ylläpitoon oppilaitosyhteistyönä: Savonia ammattikorkeakoulun sote-alan opiskelijat saavat opintojensa aikana valmiuksia digimentorointiin ja harjoittelussaan siirtävät uutta tietoa sotealan ammattilaisten ja asiakkaiden käyttöön. Tämä mahdollistaa kustannustehokkaan ja säännöllisen digivalmiuksien ylläpitämisen sotealan työyksiköissä. Osaava henkilöstö ja hyvä tiedonkulku lisää alueen elinvoimaisuutta. UEF:n rooli on selvittää, mikä on osaamisen ja digitaalisten välineiden käytön tilannekuva yksiköissä, osallistua digimentorointimallin kehittämiseen ja selvittää mallin käyttökokemuksia ja yhteiskehittää digimentorointimalli saadun palautteen perusteella hyödynnettäväksi oppilaitoksessa ja työelämässä. Yhteistyönä selvitetään digimentorointimallin soveltavuutta ja monistettavuutta muissa hyvinvointialueen keskuksissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) Vanhuspalveluiden sote-alan ammattilaiset (8 työyksikköä, joista henkilökuntaa a’ 20 = 160 osallistujaa). Ammattilaisten työyksiköt valitaan ensimmäisen työpaketin tulosten perusteella yhdessä Pohjois-Savon hyvinvointialueen Ikäkeskuksen johdon kanssa.

2) Savonia-ammattikorkeakoulun sote-alan opiskelijat (20 opiskelijaa). Savonian-ammattikorkeakoulun opiskelijat valitaan opetussuunnitelman mukaisen gerontologisen hoitotyön opintojaksoon liittyvän harjoittelun ja opiskelijan oman kiinnostuksen perusteella. Opiskelijoilla on myös mahdollista valita digimentorointi -opintojakso valinnaisena opintona.

Koronapandemia vaati kontaktien vähentämistä ja johti tilanteisiin, jossa ennen kasvotusten annettua koulutusta ja ohjausta annettiin yhtäkkiä etäyhteydellä. Osaamisen varmentaminen etäyhteydellä annettuun koulutukseen on ollut haastavaa ja osaamisen vajetta on jäänyt. Etäyhteydellä annettu koulutus ei palvele käyttäjiä, jotka hyötyvät vierellä annettavasta koulutuksesta.

Mentorointitaidot ovat tulevaisuuden osaamista, josta hyötyvät mentorointikoulutukseen osallistuvat, niin opiskelijat kuin mentoroitavat hoitajat. Mentoroivat puolestaan voivat tukeutua työyksikön tuttuun henkilöön. Tämä madaltaa kynnystä neuvojen pyytämiseen ja vaihtoehtoisen ratkaisujen etsimiseen. Tunne, että osaa ja on arvokas työntekijä vahvistaa työmotivaatiota ja työhyvinvointia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat palveluja käyttävät asiakkaat ja heidän omaisensa sekä organisaatioiden lähijohto, joiden yhteydenpito ja keskinäinen tiedonkulku ovat heikentyneet ja muuttuneet koronan myötä.

Digimentorointi tukee tiedonkulkua, tiedonvälitystä sekä tiedolla johtamista. Tiedonkulun yhtenäiset käytänteet mahdollistavat eheän tiedon siirtymisen, mikä on myös turvallisuuskysymys.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 182 294

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 869

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 227 869

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 201 088

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon, Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Suonenjoki, Sonkajärvi, Lapinlahti, Rautalampi, Kiuruvesi, Keitele, Kaavi, Tervo, Tuusniemi, Siilinjärvi, Vesanto, Kuopio, Rautavaara, Joroinen, Varkaus, Leppävirta, Pielavesi, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on naisvaltainen ja vnahuspalveluissa työskentelee noin 10% miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke sinällään on neutraali sukupuolinäkökulman osalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hanke tukee erityisesti naisvaltaisen työntekijäryhmän osaamista digitalisoituvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hnakkeessa edistetään etäpalvelujen käyttöä ja käsitellään esimerkein miten palveluja voidaan soveltaa vanhuspalveluissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Hankkeen tavoite edistää digiosaamista, ja vähentää siten hoitajien ja omaisten kulkuvälineiden käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Hankkeen aikana käytetään sähköisiä materiaaleja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Hankkeessa työskennellään hyödyntäen digitaalisia välineitä ja käytetään vähän ajoneuvoja liikkumiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Hanke Natura 2000-hankkeen tavoitetta tukea luonnon monimuotoisuutta vähentämällä hiilijalanjälkeä korostuu erityisesti digitaalisten työvälineiden käytössä opetuksessa ja harjoittelussa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Paperin kulutus on minimissä hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Huomioidaan sähköpolkupyörien ja -autojen latasumahdollisuudet.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
UUsi osaaminen luo mahdollisuuksia ja urapolkuja niin opiskelijoiden kuin vanhuspalveluissa työskenteleville.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Sähköinen tiedonkulku ja kommunikointi edistää yhteistyötä ja palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 4
Hankkeen aikana etäopetus vähentää liikkumistarvetta oleellisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 7
Hanke luo uusia tapoja yhteydenpitoon ja edistää myös opiskelijoiden ja ammatilaisten sosiaalista yhteydenpitoa. Covid pandemian aikaisen eristämisen ja sulkujen jälkeen tarvitaan uusia tapoja viestiä hyvinvoinnin merkityksestä työyhteisöissä.
Tasa-arvon edistäminen 8 6
Naisvaltaisen työvoiman digitaalisen osaamisen vahvistaminen luo edellytyksiä osallistua rohkeammin keskusteluun ja työympäristön kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 5
Ammattilaisten ja opiskelijoiden heterogeeniset tausta ovat heterogeeniset ja opetuksessa ja työpajoissa huomioidaan ja sallitaan erilaiset näkemykset ja kannanotot. Asiakkaiden ja omaisten kanssa työskentely avartaa opiskelijoiden näkemyksiä yhdenvertaisuudesta.
Kulttuuriympäristö 7 5
Vanhustehuollon hoitokulttuuri on perinteisesti korostanut fyysista läsnäoloa ja kanssakäyntiä, joka Covid pandemian aikana kärsi pahasti.Digitaalisuuden mahdollisuudet edistää kanssakäymistä on tärkeä lisä kanssakäymiseen ja asioiden hoitoon.
Ympäristöosaaminen 5 4
Hoitoympäristöt ovat erilaisia ja opiskelijoiden kokemusten lisääminen erilaisista ratkaisuista edistävät heidän valmiuksiin työelämässä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun yhteisen hankkeen tavoitteena oli mentoroinnin avulla vahvistaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella Ikäkeskukseen kuuluvissa yksiköissä työskentelevien hoitajien valmiuksia hyödyntää digitaalisia välineitä työssään. Joulukuussa 2023 päättyneen hankkeen aikana luotiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen Ikäkeskukselle digimentorointimalli, jota Savonia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat pilotoivat.

Hankkeen alkaessa kartoitettiin ikäihmisten palveluissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten digiosaamista. Kartoitukseen vastasi 184 ammattilaista ja heistä yli puolet oli lähi- ja perushoitajia. Sote-ammattilaiset arvioivat tietojärjestelmien osaamisensa vahvaksi. Omatoimisuutta tukevan teknologian ja turvateknologian käytössä vastaajien osaaminen oli vähäisempää. Kotiin annettavissa palveluissa teknologiaa käytettiin enemmän ja siellä työskentelevän henkilöstön osaaminen olikin vahvempaa kuin asumispalveluissa työskentelevien. Asiakastietojärjestelmän koettiin tukevan asiakas- ja hoitotyötä. Asiakastyön kirjaamiseen liittyviä haasteita olivat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien välillä tietojen huono siirtyminen ja haaste kirjata tietoja työtehtävien välillä. Haasteeksi kartoituksessa nousi myös sähköisten viestikanavien vähäinen käyttö asiakkaiden ja heidän omaisten kanssa tai yleensä eri sote-toimintayksiköiden välillä.

Kartoituksen pohjalta nousi esiin asioita, jotka heikentävät kohderyhmän työskentelyssä tietoturvaan ja -suojaan liittyviä käytänteitä (esim. paperin käyttö) eli tuloksia hyödynnettiin kehitettäessä digimentorointimalli, jonka avulla voidaan vahvistaa digitaalisten välineiden käytön osaamista kohderyhmän keskuudessa. Digimentoroinnilla tarkoitetaan tässä hankkeessa sitä, että Savonian opiskelijat mentoroivat ikääntyvien palveluissa työskenteleviä työntekijöitä. Tätä varten opiskelijoille rakennettiin verkkokurssi, jonka sisältönä olivat valmentava mentorointi ja tietoturva- ja suoja. Verkkokurssiin liitettiin myös opiskelijoille tarkoitettu kliininen simuloiva seminaari, jossa opiskelijat pääsivät harjoittelemaan etukäteen mentorointia. Opiskelijat toteuttivat mentorointia hyvinvointialueen seitsemässä ikääntyvien palveluiden yksikössä pareittain viikon ajan. Mentorointiin osallistui yli 100 työntekijää. Digimentorointimallin luomiseksi digimentoroinnista kerättiin palautetta yksiköiden henkilöstöltä, esihenkilöiltä sekä opiskelijoilta.

Digimentorointimallia kehitettiin edelleen sairaanhoitajaopiskelijoilta focus ryhmä -haastattelujen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen Ikäkeskuksen työyksiköiden työntekijöille suunnatussa työpajassa saadun palautteen perusteella. Mentoroinnit olivat sujuneet hyvin, keskustelu oli aktiivista ja kehittämisideoita työyksiköiden tietosuojan ja tietoturvan kehittämiseksi syntyi. Työyksiköissä suhtauduttiin myönteisesti digimentoritapaamisiin. Lähiesihenkilöiden etukäteissuunnittelu edesauttoi merkittävästi tilaisuuksiin osallistumista, vaikka akuutit tilanteet aiheuttivat haasteita työpaikoilla. Digimentorointi viritti keskustelua työyhteisöissä, joissa arvioitiin kriittisesti toimintatapoja ja korjaustoimenpiteitä. Sitä pidettiin toimivana ja käyttökelpoisena menetelmänä, jota voidaan soveltaa myös muihin käyttötarkoituksiin. Mentorointitaitoa pidetään arvokkaana työelämätaitona, jolle on tarve nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Digimentorointimallin todettiin edistävän työelämäläheistä pedagogiikkaa, jossa opiskelijoiden työelämävalmiudet vahvistuvat samalla kun työelämän olemassa olevat käytänteet kehittyvät henkilöstöltä nousseiden kehittämisehdotusten seurauksena.