|
|
|
Hankekoodi: S22854
Hankkeen nimi: Mission Possible 2.0
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Joensuun Nuorisoverstas ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1466314-7
Jakeluosoite: Tulliportinkatu 54
Puhelinnumero: 0504923306
Postinumero: 80130
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: https://www.nuorisoverstas.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nora Kettunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: vs. toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nora.kettunen(at)nuorisoverstas.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504923306
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Mission Possible 2.0 on kehittämis- ja koulunuorisotyön juurruttamishanke 2. asteen oppilaitoksiin Joensuun seudulla. Oppivelvollisuusiän laajentaminen haastaa niin oppilaitokset, kunnat kuin myös työpajan kehittämään toimintaansa nuorten tarpeisiin. Tässä hankkeessa juurrutetaan ja laajennetaan erilaisia nuorisotyön menetelmiä ja käytäntöjä yhdessä työpajan ja oppilaitosten kanssa.
Hankkeen tavoite on tuoda koulunuorisotyön 2. asteen oppilaitoksiin entistä laajemmin Joensuun seudulla ja kohdentaa toimia erityisesti niille opiskelijoille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä ja kokevat yksinäisyyttä. Nuorten osallisuutta, kiinnittymistä ryhmään ja syrjäytymisen ehkäisyä tehdään mm. ryhmäyttämisellä, asuntolatyöllä, kouluissa tehtävällä nuorisotyöllä ja ennalta ehkäisevällä päihdetyöllä.
Hankkeelle selkeä tarve. Nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet ja nuoret tarvitsevat tukea opintojen lisäksi itsenäistymiseen, arjen askareisiin ja ryhmään kiinnittymisessä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä nuorisotyön, nuorten työpajan ja koulutuksenjärjestäjien kanssa huomioon ottaen myös Suomen hallituksen tavoitteen oppivelvollisuusiän laajentamisesta. Hankkeen kohderyhmänä ovat nivelvaiheen nuoret opiskelijat, pääsääntöisesti 15–25-vuotiaat ammattikoulua ja lukiokoulutusta käyvät nuoret, myös keskeytyksessä olevat opiskelijat, sekä erityisesti ne opiskelijat, jotka ovat syrjäytymisvaarassa.
Hankkeen tavoitteina ovat juurruttaa toimivia nuorisotyön malleja oppilaitoksiin sekä asuntolalle. Tukea nuoria kiinnittymään opintoihin, tukea opinnoissa, itsenäistymisessä sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyden kokemusta. Ennaltaehkäistä keskeytyksiä, syrjäytymistä sekä tukea itsenäistymisvaihetta sekä tukea nuoria kiinnittymisessä ryhmään. Laajentaa nuorisotyön yhteisiä verkostoja ja tehdä järjestelmällistä verkostotyötä yhteistyön kehittämiseksi. Asuntolapedagogiikan jatkokehittäminen käyttäen opetushallituksen laatusuosituksia asuntolatoiminnalle. Ennalta ehkäisevä päihdetyön mukaan ottaminen osaksi asuntolatyötä. Ryhmäyttämisen mallintaminen ja jalkauttaminen kuntakokeilukuntiin sekä yhteistyöoppilaitoksiin myös maakunnan tasolla.
Konkreettisina toimenpiteinä tehdään neljä työpakettia, jotka ovat ryhmäyttämisen toimintamallin luominen ja jalkautus. Koulunuorisotyö kouluilla koulupäivän aikana tai heti sen jälkeen. Asuntolatoiminnan jatkokehittäminen ja koulunuorisotyön vuosikello.
Hankkeen tuloksina nuoret saadaan ryhmäyttämisen avulla kiinnitetty opintoihin ja opiskeluyhteisöön mukaan. Hankkeen toimiin osallistuneiden nuorten elämäntilanne on parantunut ja opiskelijoiden koulutus- ja elämänpolut vahvistuneet. Tämä näkyy mm. keskeytysten vähenemisenä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat ne nuoret, jotka opiskelevat seuraavissa 2. asteen oppilaitoksissa Joensuun seudulla: Luovi, Riveria ja Joensuun kaupungin lukiot.
ja erityisesti seuraavat nuoret edellä mainituissa oppilaitoksissa:
- Nivelvaiheen opiskelijat, toisen asteen opiskelijat sekä keskeytyksessä olevat 15–25-vuotiaat nuoret
- laajennetun oppivelvollisuuden piirissä olevat nuoret
Ja näistä nuorista erityinen kohderyhmä on:
- syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja yksinäiset nuoret
-asuntoloissa asuvat nuoret, jotka tavoitetaan asuntolatoiminnan kautta.
Aloittavien opiskelijoiden osalta tullaan kohtaamaan miltei kaikki aloittavat opiskelijat ryhmäyttämisten kautta. Määrät ovat arvioissa mukana.
Lisäksi kohderyhmänä ovat ko. oppilaitosten opettajat ja oppilashuollon henkilöstö, jotka kohtaavat nuoria. Myös näiden henkilöiden kautta saadaan tietoa sekä yhteys niihin nuoriin, jotka erityisesti voisivat hyötyä hankkeesta ja sen toimista. Opettajat ja oppilashuollon henkilöstö voi myös ohjata nuoria hankkeen kohdennettuihin toimiin. Lisäksi nuoria tavoitetaan mahdollisesti myös etsivän nuorisotyön kautta, jotka saavat tiedot niistä nuorista jotka ovat eronneet/erotettu tai ovat keskeyttäneet opinnot. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta ryhmäyttämis- ja perehdytysmateriaalien käyttöön.
Arvioimme, että kohtaamme miltei kaikki 1. vuoden aloittavat ja osittain myös 2. vuoden opiskelijat vuoden aikana ja määrä on noin 600.
Lisäksi hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat oppilaitosten oppilashuollon henkilökunta, joiden kanssa tehdään tiivisti yhteistyötä koko hankkeen ajan sekä kohderyhmä nuorten perheet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 171 540
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 157 809
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 201 540
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 187 809
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Liperi, Joensuu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 145
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen tarkoituksena on lisätä kohderyhmän hyvinvointia tehtyjen toimenpiteiden kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hanke edistää nuorten keskinäistä tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Hanke edistää nuorten keskinäistä tasa-arvoa ja osallisuutta olla aktiivinen toimija yhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Mission Possible 2.0 on oppilaitosnuorisotyön kehittämis- ja juurruttamishanke 2. asteen oppilaitoksiin Joensuun seudulla. Oppivelvollisuusiän laajentaminen haastaa niin oppilaitokset, kunnat kuin myös työpajan kehittämään toimintaansa nuorten tarpeisiin. Tässä hankkeessa juurrutettiin ja laajennettiin erilaisia nuorisotyön menetelmiä ja käytäntöjä yhdessä työpajan ja oppilaitosten kanssa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda oppilaitosnuorisotyö 2. asteen oppilaitoksiin entistä laajemmin Joensuun seudulla ja kohdentaa toimia erityisesti niille opiskelijoille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä ja kokevat yksinäisyyttä. Nuorten osallisuutta, kiinnittymistä ryhmään ja syrjäytymisen ehkäisyä edistettiin esimerkiksi ryhmäyttämisellä, asuntolatyöllä, kouluissa tehtävällä nuorisotyöllä ja ennalta ehkäisevällä päihdetyöllä.
Hankkeelle oli selkeä tarve, sillä nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet ja nuoret tarvitsevat tukea opintojen lisäksi itsenäistymiseen, arjen taitoihin ja ryhmään kiinnittymiseen. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä paikallisen nuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan ja koulutuksenjärjestäjien kanssa, huomioiden hallituksen päätöksen oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 vuoteen ja oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle. Hankkeen kohderyhmänä olivat nivelvaiheen nuoret opiskelijat, pääsääntöisesti 15–25-vuotiaat ammattikoulua ja lukiokoulutusta käyvät nuoret, myös opintojen ulkopuolella olevat nuoret, erityisesti ne opiskelijat, jotka ovat syrjäytymisvaarassa.
Hankkeen tavoitteena oli juurruttaa toimivia nuorisotyön malleja oppilaitoksiin sekä asuntoloihin, tukea nuoria kiinnittymään opintoihin ja tukea nuoria opintojen etenemisessä sekä itsenäistymisessä. Hankkeen toiminnan kautta nuorten yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset lisääntyivät ja yksinäisyyden kokemukset vähentyivät. Tavoitteena oli myös vähentää koulupudokkuutta sekä koulupoissaoloja ja sitä kautta vaikuttaa ennaltaehkäisevästi nuorten syrjäytymiseen. Hankkeessa laajennettiin nuorisotyön yhteisiä verkostoja ja tehtiin järjestelmällistä verkostotyötä hankkeen, verkostojen ja yhteistyöoppilaitosten yhteistyön kehittämiseksi. Asuntolatyötä jatkokehitettiin käyttäen opetushallituksen laatusuosituksia asuntolatoiminnalle ja ennaltaehkäisevä päihdetyö limittyi osaksi kaikkea hankkeen tekemää oppilaitosnuorisotyötä. Ryhmäyttäminen oli merkittävä osa hankkeen tekemää oppilaitosnuorisotyötä ja sitä mallinnettiin ja jalkautettiin kuntakokeilukuntiin sekä yhteistyöoppilaitoksiin myös maakunnan tasolla.
Raameina hankkeen konkreettisille toimenpiteille toimivat neljä työpakettia, jotka olivat ryhmäyttämisen toimintamallin luominen ja jalkauttaminen oppilaitoksiin, oppilaitosnuorisotyö oppilaitoksissa koulupäivän aikana tai heti sen jälkeen, asuntolatoiminnan jatkokehittäminen ja oppilaitosnuorisotyön vuosikellon luominen sekä verkostoyhteistyön kehittäminen. Hankkeen kaikkiin toimintamalleihin limittyivät ehkäisevän päihdetyön teemat. Hankeen tuloksena yhteistyöoppilaitosten käyttöön jaettiin ryhmäytysopas, oppilaitosnuorisotyön vuosikello, ideapankki toiminnan järjestämiseen sekä verkostokartta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hankkeen toimintaan osallistuneiden nuorten elämäntilanne ja hyvinvointi parantui sekä opiskelijoiden opiskelumotivaatio ja elämänpolut vahvistuivat. Jatkuvan ja ryhmien yksilölliset tarpeet huomioivan ryhmäyttämisen avulla vahvistettiin opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin ja osaksi opiskeluyhteisöä. Asuntolalla tehty työ lisäsi opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia sekä kiinnittymistä ryhmään ja opiskelupaikkakuntaan. Kerätyn palautteen perusteella voidaan sanoa, että sekä opiskelijat että oppilaitosten henkilökunta kokivat oppilaitosnuorisotyön merkittävänä lisäresurssina opiskelijoiden hyvinvointia, sosiaalisia mahdollisuuksia sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia tarkastellessa.