Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22857

Hankkeen nimi: Työpaja 2030

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Eduro-säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1508035-7

Jakeluosoite: Kairatie 75

Puhelinnumero: 0207109320

Postinumero: 96190

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.eduro.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Harmanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.harmanen(at)eduro.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 713 9447

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työpajakentän tehtävänä on valmentaa työttömiä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia omalla työlllistymisen polullaan kohti työelämää. Työpajakenttää ravistelevat samat muutosvoimat, kuin työelämää yleensäkin: digitalisaatio ja teknologia muuttaa toimintatapojamme ja tulee osaksi kaikkea tekemistä, ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat, mikä haastaa fyysisiä tiloja, perinteisiä työpajakentän fyysisiä ominaisuuksia sekä toimintaedellytyksiä (Työterveyslaitos - Hyvinvointia työelämästä 2030-luvulla). Tämän vuoksi työelämän heikkojen signaalien lukeminen ja tien tasoittaminen on tärkeää työttömien muutoskyvykkyyden tukemisessa. Jos työelämässä olevalla väestöllä on täysi työ oman resilienssin kasvattamisessa, tarvitsee työpajakentän asiakaskunta erityistä tukea ja uudenlaisia näkökulmia työllistyäkseen muuttuville työmarkkinoille. Työtehtäviä sekä ammatteja katoaa samaa vauhtia kun uusia syntyy tilalle ja tämä muutos haastaa myös työpajakenttää ja sen asiakkaita.

Lapin maakuntaohjelman mukaan (Lappi-sopimus) toimijoiden olisi huomioitava toiminnassaan mm. lappilainen hyvinvointi, kestävä kehitys sekä digitaalinen saavutettavuus, jolla tuetaan laajoja muutosprosesseja. Nyt haettavan esiselvityshankkeen tausta-ajatukseksi otettiin Lappi-sopimuksen teemojen lisäksi Työterveyslaitoksen, sekä Sitran selvitykset tulevaisuuden työelämästä, joista juontuu pohdittavaksi:
• Millaisia voisivat olla työpajakentässä tuotettavat tulevaisuuden palvelut sote-palveluiden ja työhallinnon palveluiden uudelleen organisoitumisen jälkeen?
• Millaisia tulevaisuuden palvelutarpeita heikossa työmarkkina-asemassa olevalla asiakaskunnalla voisi olla ?
• Mitä voimme oppia muiden alojen kehityskuluista?

Hankkeen tavoite

Nyt haettavan selvityshankkeen tarkoituksena on haastaa työpajakentässä vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja. Tavoitteena on selvittää millaisten muutospaineiden edessä työpajakenttä on kokonaisuudessaan tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana työelämää ja yhteiskuntaa muovaavien muutosvoimien valossa. Toisaalta on arvioitava, mitä mahdollisuuksia muutokset tuovat tullessaan ja miten niihin on reagoitava.

Toimenpiteet

Hankkeen aikana perehdytään kattavasti työelämän, yhteiskunnan sekä työpajakentän toimintaympäristön muutosvoimiin, jonka pohjalta hahmotetaan työpajakentän nykytilaa. Lisäksi kartoitetaan laajasti työpajakentän toimintaympäristön mahdollisuuksia tilojen, laitteiden, digitalisaation ja verkostojen / kumppanuuksien näkökulmasta sekä perustetaan Lapin säätiöiden johtajista koostuva toimijaverkosto hankkeen kehittämistyön alustaksi. Lisäksi hankkeen aikana profiloidaan uudenlaisen työpajatoiminnan työtehtävien osaamisvaatimuksia sekä luodaan henkilöstön osaamisprofiilit.

Selvitysten pohjalta laaditaan kolme skenaariota, joiden toteutumismahdollisuuksia arvioidaan kumppanuusverkostossa Lapin säätiöiden johtajien kesken. Viimeisessä vaiheessa kootaan hankkeen selvitystyön aikana syntyneet koosteet, selvitykset ja muu materiaali raportiksi sekä järjestetään maakunnallinen, kaikille avoin loppuseminaari.

Tulokset

Tulos 1: Selvitys toimintaympäristön muutostrendeistä ja -tarpeista sekä työpajakentän nykytilasta

Tulos 2: Selvitys uudenlaisten palveluinnovaatioiden mahdollisuuksista työpajatoiminnassa

Tulos 3: Uudenlaisen työpajatoiminnan osaamisvaatimusten ja rakenteiden selvittäminen

Tulos 4: Työpajatoiminnan skenaarioiden laatiminen suhteessa työpajatoiminnan kehittämiseen ja kehittymiseen

Hankkeen selvitystyön myötä on mahdollista arvioida työpajakentän toiminnan edellytyksiä ja määritellä välttämättömiä toimenpiteitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Selvitys työpajakentän nykytilasta voi avata myös mahdollisuuksia työpajakentän kehittämiseen palveluinnovaatioiden ja yhteisten alustojen hyödyntämisen osalta. Lapin työpajakentässä voi parhaimmillaan syntyä täysin uusia innovaatioita niin palveluiden, yhteisten alustojen kuin osaamisenkin näkökulmasta, mikä tuottaa lappilaisille entistä saavutettavampia ja laadukkaampia työllistymistä, kuntoutumista ja hyvinvointia tukevia palveluita.

Visio uudenlaisesta työpajatoiminnasta voi pitkällä tähtäimellä luoda Lappiin vahvan toimijaverkoston, joka näyttää tietä uudenlaisen työpajatoiminnan kehittämiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on toimijaverkosto, johon kuuluvat Lapissa toimivat säätiöt: Eduro-säätiö sr, Meriva sr, Tornion työvoimalasäätiö sekä Saura-säätiö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt sekä työllistymistä edistävien palveluiden järjestäjätahot ja viranomaiset, jotka ohjaavat asiakkaita säätiöiden palveluihin. Lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitokset ja työnantajat, joiden opintoihin tai palvelukseen säätiöiden asiakkaat siirtyvät valmennuksen päätyttyä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 25 379

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 87 203

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson

Kunnat: Pello, Keminmaa, Inari, Tornio, Rovaniemi, Savukoski, Salla, Kittilä, Ranua, Sodankylä, Pelkosenniemi, Kolari, Simo, Ylitornio, Enontekiö, Posio, Muonio, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kairatie 75

Postinumero: 96190

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Työpajakenttässä tuotetaan palveluita pääasiassa pitkäaikaistyöttömille ja työelämän ulkopuolella oleville, vaikeasti työllistettävälle asiakaskunnalle. Työpajojen asiakaskunnan profiilissa mukaillaan työttömien sekä pitkäaikaistyöyttömien profiilia, mikä nojaa TEM:n työllisyystilastoihin. Hankkeen valmisteluvaiheessa toimintaympäristöä on analysoitu tulevan selvitystyön näkökulmasta pohjautuen tammikuun 2022 työllisyystilastoihin. Hankkeen varsinaisessa toiminnassa toimintaympäristöä analysoidaan kuitenkin laajemmin kuin sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen selvitystyössä huomioidaan alueelliset erityispiirteet tulevaisuuden palvelutarpeiden näkökulmasta. Esimerkiksi Lapin työttömien tilastoissa korostuu miesten suurempi osuus (TEM/ Työllisyyskatsaus tammikuu 2022), mikä tulee huomioida tulevaisuuden palveluita mietittäessä. Lisäksi sukupuolinäkökulma tulee huomioiduksi selvityshankkeessa tehtävän henkilöstön osaamisprofiilin yhteydessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toiminnan keskiössä ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa alueellisia erityispiirteitä osana työpajojen tämänhetkistä tilannekuvaa ja tulevaisuuden kehitystarpeita, mikä osaltaan lisää alueellista tasa-arvoa Lapin maakunnan alueella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen selvitystyön tavoitteena on rakentaa visiota tulevaisuuden työpajatoiminnasta, mikä olisi osaltansa myös ekologista ja osa vihreää siirtymää. Hankkeella on välillinen, pitkän aikavälin vähäinen vaikutus luonnonvarojen kestävyyteen, mutta se ei ole tämän hanketyön keskiössä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Osana selvitystyötä pohditaan ekologisia tapoja tuottaa työpajojen palveluita. Osana tiloja ja toimintaa koskevaa kartoitusta huomioidaan myös ekologiset ja kestävän kehityksen mukaiset työskentelytavat. Itse hankkeen toiminta ei suoraan vaikuta ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 4
Työpajatoiminnassa on kehitetty viime vuosina luontolähtöisiä kuntoutusmenetelmiä, joissa luonnon monimuotoisuuden edistäminen on osa toimintaa. Tässä selvityshankkeessa huomioidaan luontolähtöisestä toiminnasta saadut hyödyt ja hyvät kokemukset, mutta luonnon monimuotoisuus ei ole tämän hankkeen keskiössä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. Työpajatoiminnalla on hyvin vähän vaikutusta pinta- ja pohjavesiin tai kasvihuonekaasujen muodostumiseen, joten selvityksen ei odoteta vaikuttavan tähän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ei käytetä ko. alueita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Selvitys itsessään tuo hyvin vähän materiaaleja ja jätteitä. Selvitystyötä tehdään pääasiassa digitaalisia välineitä hyödyntämällä. Hankkeen välillisinä tuloksia kuitenkin työpajatoiminnan tulevaisuuden rakenteet tulevat tukemaan myös materiaalien järkevää käyttöä entistä laajemmin sekä suosimaan kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Selvitystyössä ei mainittavaa vaikutusta tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Selvitystyössä huomioidaan paikallisten elinkeinorakenteiden kattavaa hyödyntämistä kiertotalouden näkökulmasta (yhteisten alustojen hyödyntäminen). Selvitystyö voi parhaimmillaan vaikuttaa suuresti yritysten ja yhteisöjen entistä laajempaan yhteistyön syntymiseen, asiakkaiden valinnanvapauden lisääntymiseen sekä palveluiden kehittymiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Välittöminä vaikutuksina digitalisaation hyödyntäminen laajasti selvitystyön aikana. Pitkällä tähtäimellä vaikutukset koskevat tehokkaita tapoja tuottaa yhdessä palveluita sekä selvittää digitalisaation hyödyntämistä entistä laajemmin jatkossa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Lapin säätiöiden yhteistyön tiivistyminen tuo vähenevää tarvetta liikkumiselle ja logistiikalle esimerkiksi alihankintasopimusten tai konsortioiden myötä. Digitalisaatio mahdollistaa tiiviiden yhteistyösuhteiden muodostamisen, missä pääasiassa hyödynnetään digitaalisia ja virtuaalisia kanavia yhteydenpidossa ja työvälineenä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Hankkeen lähtökohtana on turvata työpajatoiminnan toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Työpajakenttä tuottaa laajasti hyvinvointia tukevia palveluita, joilla on keskeinen rooli työllistymistä edistävien palveluiden tuottamisessa. Hankkeen toiminta tukee välillisesti kohderyhmän hyvinvointia kehittämällä työpajakentän toimintaedellytyksiä.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hankkeen toiminnalla edistetään alueellista tasa-arvoa Lapin maakunnan alueella, sillä selvitystyö tuottaa tärkeää tietoa koko Lapin maakunnan työpajakentän muutostarpeista ja kehittämisen edellytyksistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta työpajakenttä on tärkeä tukipilari, mikä tuottaa myös työelämän ulkopuolella oleville osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia. Työpajakentän kehittäminen ylläpitää ja edistää tätä tärkeää tehtävää. Selvitystyöllä luodaan yhtenäistä tilannekuvaa ja nostetaan esiin tulevaisuuden kehittämiskohteita myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Kulttuuriympäristö 0 3
Kulttuuriympäristön ylläpitäminen on hankkeen toiminnan välillinen vaikutus tulevaisuudessa.
Ympäristöosaaminen 0 3
Toiminnalla ei suoraan vaikuteta ympäristöosaamiseen selvityshankkeen aikana, mutta vaikutukset ulottuvat välillisesti tulevavisuuden työpajoihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-