Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22861

Hankkeen nimi: Satakunta vahvuutta työssä - työelämän yhteiskehittäjät Satakunnassa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Hietala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.hietala(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 4415765

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Satakunta vahvuutta työssä - työelämän yhteiskehittäjät Satakunnassa -hankkeen tavoitteena on vastata kriittisiin alueellisiin työelämän kehittämishaasteisiin. Työorganisaatiot ovat hakemassa uutta toimintatapaa pandemian jälkeen. Etänä tehtävä työ on tullut entistä suuremmaksi osaksi työtä, mutta käsitykset muutoksen pysyvyydestä vielä vaihtelevat. Muutoksen suunnissa näkyvät myös organisaatioiden omien vahvuuksien tunnistamisen merkitys, työurien piteneminen ja työnteko aiempaa iäkkäämmäksi. Työelämätoimijat tarvitsevat uusia mahdollisuuksia löytää yhdessä vastauksia työhyvinvoinnin ja työn muutoksen tuomiin haasteisiin.


Hankkeella tuetaan työorganisaatioita työn muutoksen hahmottamisessa ja työhyvinvoinnin yhteiskehittämisessä Satakunnan alueella. Hankkeen toimenpiteinä ovat työorganisaatioiden omien kehittämisprosessien käynnistymisen tukeminen, työhyvinvoinnin työkalupakin mallintaminen ja käyttöönotto työhyvinvoinnin kehittämisen tukena sekä työhyvinvointiosaamisen kohottaminen. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan kaiken ikäisten työntekijöiden työmarkkinoilla pysymistä ja uudenlaisen työn vaatiman työhyvinvoinnin yhteistoiminnallista kehittämistä. Näitä edistetään työorganisaatioita kehittävällä toiminnalla ja tulevaisuustaidoilla. Työhyvinvointi ja työn muutoksiin vastaaminen on osa menestyvän ja tulevaisuuteen suuntautuvan organisaation tuottavuuden parantamista.


Satakunta vahvuutta työssä -hankkeen tuloksena on satakuntalaisten työelämätoimijoiden työhyvinvointia koskeva yhteistoiminnallinen oppimisen ja osaamisen kasvu. Satakunnassa on erityinen tilaus tuottavuuden kehittämistä tukevalle toiminnalle. Hankkeen avulla kehitetään työhyvinvointia ja työelämäosaamista tuottavuuden parantamiseksi. Yritysten ohella huomio on erityisesti julkisen ja järjestösektorin organisaatioissa, joissa laajasti hyväksyttyjen arvojen merkitys työssä on korostunut. Hankkeen tuloksina työorganisaatioissa tunnistetaan työn muuttuminen ja työhyvinvoinnin kehittämisen mahdollisuudet. Tätä kautta tuotetaan uutta resurssitehokkuutta ja kohdistetaan käytettävissä olevaa työpanosta tavoitteellisesti uudella tavalla ja uusiin asioihin. Hankkeesta saatava osaaminen jää pysyväksi pääomaksi osallistujille. Lisäksi hankkeessa syntyvän työkalupakin ja toimintamallin kautta osallistujaorganisaatiot voivat kehittyä edelleen. Myös muut kiinnostuneet organisaatiot voivat ottaa näitä mahdollisuuksia oman toimintansa kehittämiseen. Hankkeen aikana mahdollistetaan eri organisaatioiden välinen osaamisen jakaminen. Näin voi syntyä täysin uusia yhteistyömuotoja osallistujien kesken hankkeen toiminnan ansiosta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Satakunnassa toimivat kohdeorganisaatiot yrityksistä, julkiselta sektorilta ja järjestöistä. Tavoitteena on saada mukaan 10 organisaatiota jakautuen seuraavasti: 4 yritystä, 4 julkisen sektorin työnantajaorganisaatioita ja 2 järjestöä. Julkisesta sektorista on alustavasti kiinnostuneiden perusteella korostumassa kuntasektori. Mukana olevat järjestösektorien toimijat ovat myös työnantajia ja toteuttavat toiminnassaan osin myös liiketoimintaa. Hanke ei koske vapaaehtoisten järjestöläisten toimintaa.

Hankkeeseen tavoitellaan mukaan organisaatioiden kautta yhteensä 90 työssäkäyvää henkilöä. Työpaikkojen ja osallistujahenkilöiden määrä on suhteutettu hankkeen toteutusaikaan eli yhteen vuoteen. Pidemmässä hankkeessa olisi mahdollisuus tavoittaa tätä määrää enemmän.

Kiinnostuksen ovat kirjallisesti ilmaisseet hakuvaiheessa seuraavat organisaatiot (kts. liitteet):

Econia Oy
Jämijärven kunta
Lingo Languages Oy
Kankaanpään kaupunki
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry.
Porin kaupunki

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
1. Hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden palveluiden käyttäjät, kuten asiakkaat, jäsenet ja kuntien asukkaat
2. Työhyvinvointipalveluiden kehittäjät ja järjestäjät ovat verkostossa samansuuntaisten tavoitteiden toteuttajina (esim. työterveyshuoltopalveluiden tuottajat, työeläkejärjestöt jne.)
3. Yrityspalveluiden kehittäjät ja yrittäjäjärjestöt ovat verkostossa paremman työelämän tavoitteiden toteuttajina
4. Pienet ja keskisuuret yritykset, voivat saada tukea omalle työhyvinvointityölleen hankkeen toiminnasta
5. Julkinen sektori, joka hyötyy kansalaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittymisestä ja menestyvistä työpaikoista

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 82 605

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 103 256

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan, Rauman

Kunnat: Eura, Merikarvia, Siikainen, Kankaanpää, Harjavalta, Pomarkku, Säkylä, Nakkila, Pori, Ulvila, Huittinen, Kokemäki, Rauma, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristö yrityksissä on arvioitu sukupuolineutraaliksi. Julkisella sektorilla ja järjestöissä tilastojen perusteella naisia työskentelee enemmän. Aiheena työn muutos, työhyvinvointi ja tuottavuuden kehittäminen on sukupuolineutraalia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnalla lähtökohtaisesti ei ole vaikutuksia suoraan sukupuolen perusteella. Kuitenkin ihmisten muodostamassa työpaikassa ja niiden autenttisia tilanteita kartoitettaessa on mahdollista, että esiin tulee myös sukupuoleen liittyviä vaikutuksia, kuten lapsen huoltajana toimiminen, osaamisen kohdentuminen tai motivaation muodostuminen. Hanke tavoittelee toiminnassa sukupuolineutraalia toimintaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on työpaikkojen entistä parempi toiminta, työn muutokseen vastaaminen ja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämäinen työpaikkalähtöisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Organisaatioiden ja työpaikkojen arvojen kautta työhyvinvointi ja tuottavuus voi olla hyvinkin läheinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden arvojen toteuttaja. Esimerkiksi etätyön toteuttaminen voidaan liittää luonnonvarojen kestävään käyttöön työmatkaliikenteen vähenemisenä, digitaalisina työtapoina (esimerkiksi postittamisen tai muiden palvelujen vähenevänä käyttönä.)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Organisaatioiden ja työpaikkojen arvojen kautta työhyvinvointi ja tuottavuus voi olla hyvinkin läheinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden arvojen toteuttaja. Esimerkiksi etätyön toteuttaminen voidaan liittää luonnonvarojen kestävään käyttöön työmatkaliikenteen vähenemisenä, digitaalisina työtapoina (esimerkiksi postittamisen tai muiden palvelujen vähenevänä käyttönä.) Näitä valintoja voi tulla tehtäväksi hankkeen aikana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Organisaatioiden ja työpaikkojen arvojen kautta työhyvinvointi ja tuottavuus voi olla hyvinkin läheinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden arvojen toteuttaja. Esimerkiksi etätyön toteuttaminen voidaan liittää luonnonvarojen kestävään käyttöön työmatkaliikenteen vähenemisenä, digitaalisina työtapoina (esimerkiksi postittamisen tai muiden palvelujen, kuten jätehuolto tai materiaalien käyttö vähenevänä käyttönä.)
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Etätyö mahdollistaa asuinpaikkavalinnan entistä joustavammin oman valinnan perusteella, työn houkuttelevuutta lisää huolellinen työhyvinvointitoiminta. Tässä kohdassa merkityksellistä on myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuudet.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Digitaalisten työtapojen mahdollistama työn tuottavuuden kehittäminen ja toimintatapojen kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Organisaatioiden ja työpaikkojen arvojen kautta työhyvinvointi ja tuottavuus voi olla hyvinkin läheinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden arvojen toteuttaja. Esimerkiksi etätyön toteuttaminen voidaan liittää luonnonvarojen kestävään käyttöön työmatkaliikenteen vähenemisenä, digitaalisina työtapoina (esimerkiksi postittamisen tai muiden palvelujen vähenevänä käyttönä.)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Työhyvinvoinnin kehittäminen on hankkeen keskiössä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Työpaikkojen kestävään arvolähtöisyyteen kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota. Mukana on mm. julkisen sektorin ja järjestöjen työpaikkoja, joille arvolähtöisyys on vielä yrityksiäkin moninaisempaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Organisaatioiden ja työpaikkojen arvojen kautta työhyvinvointi ja tuottavuus vaikuttaa yhteiskunnalisesti merkittävään kokemukseen työstä ja työn yhteiskehittämisen mahdollisuuksiin. Lisäksi mukana on julkisen sektorin ja järjestöjen toimijoita, joilla sekä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus korostuvat.
Kulttuuriympäristö 3 3
Oman työympäristön arvostamiseen kiinnitetään huomiota, kuten myös toisten ympäristöjen kunnioittamiseen. Tilallisten kokemusten merkitys tulee hankkeen aikana esille, miten esimerkiksi työpaikka, etätyöpaikka tai muut tilat työn tekemisessä koetaan.
Ympäristöosaaminen 1 1
Etätyön hyödyntämisellä on digitaalisuuden kautta vaikutuksia esim. materiaalien vähempään käyttämiseen ja autoilun vähentämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-