|
|
|
Hankekoodi: S22861
Hankkeen nimi: Satakunta vahvuutta työssä - työelämän yhteiskehittäjät Satakunnassa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: Yliopistonmäki
Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: Turun yliopisto
WWW-osoite: http://www.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Hietala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.hietala(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 4415765
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija
Satakunta vahvuutta työssä - työelämän yhteiskehittäjät Satakunnassa -hankkeen tavoitteena on vastata kriittisiin alueellisiin työelämän kehittämishaasteisiin. Työorganisaatiot ovat hakemassa uutta toimintatapaa pandemian jälkeen. Etänä tehtävä työ on tullut entistä suuremmaksi osaksi työtä, mutta käsitykset muutoksen pysyvyydestä vielä vaihtelevat. Muutoksen suunnissa näkyvät myös organisaatioiden omien vahvuuksien tunnistamisen merkitys, työurien piteneminen ja työnteko aiempaa iäkkäämmäksi. Työelämätoimijat tarvitsevat uusia mahdollisuuksia löytää yhdessä vastauksia työhyvinvoinnin ja työn muutoksen tuomiin haasteisiin.
Hankkeella tuetaan työorganisaatioita työn muutoksen hahmottamisessa ja työhyvinvoinnin yhteiskehittämisessä Satakunnan alueella. Hankkeen toimenpiteinä ovat työorganisaatioiden omien kehittämisprosessien käynnistymisen tukeminen, työhyvinvoinnin työkalupakin mallintaminen ja käyttöönotto työhyvinvoinnin kehittämisen tukena sekä työhyvinvointiosaamisen kohottaminen. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan kaiken ikäisten työntekijöiden työmarkkinoilla pysymistä ja uudenlaisen työn vaatiman työhyvinvoinnin yhteistoiminnallista kehittämistä. Näitä edistetään työorganisaatioita kehittävällä toiminnalla ja tulevaisuustaidoilla. Työhyvinvointi ja työn muutoksiin vastaaminen on osa menestyvän ja tulevaisuuteen suuntautuvan organisaation tuottavuuden parantamista.
Satakunta vahvuutta työssä -hankkeen tuloksena on satakuntalaisten työelämätoimijoiden työhyvinvointia koskeva yhteistoiminnallinen oppimisen ja osaamisen kasvu. Satakunnassa on erityinen tilaus tuottavuuden kehittämistä tukevalle toiminnalle. Hankkeen avulla kehitetään työhyvinvointia ja työelämäosaamista tuottavuuden parantamiseksi. Yritysten ohella huomio on erityisesti julkisen ja järjestösektorin organisaatioissa, joissa laajasti hyväksyttyjen arvojen merkitys työssä on korostunut. Hankkeen tuloksina työorganisaatioissa tunnistetaan työn muuttuminen ja työhyvinvoinnin kehittämisen mahdollisuudet. Tätä kautta tuotetaan uutta resurssitehokkuutta ja kohdistetaan käytettävissä olevaa työpanosta tavoitteellisesti uudella tavalla ja uusiin asioihin. Hankkeesta saatava osaaminen jää pysyväksi pääomaksi osallistujille. Lisäksi hankkeessa syntyvän työkalupakin ja toimintamallin kautta osallistujaorganisaatiot voivat kehittyä edelleen. Myös muut kiinnostuneet organisaatiot voivat ottaa näitä mahdollisuuksia oman toimintansa kehittämiseen. Hankkeen aikana mahdollistetaan eri organisaatioiden välinen osaamisen jakaminen. Näin voi syntyä täysin uusia yhteistyömuotoja osallistujien kesken hankkeen toiminnan ansiosta.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Satakunnassa toimivat kohdeorganisaatiot yrityksistä, julkiselta sektorilta ja järjestöistä. Tavoitteena on saada mukaan 10 organisaatiota jakautuen seuraavasti: 4 yritystä, 4 julkisen sektorin työnantajaorganisaatioita ja 2 järjestöä. Julkisesta sektorista on alustavasti kiinnostuneiden perusteella korostumassa kuntasektori. Mukana olevat järjestösektorien toimijat ovat myös työnantajia ja toteuttavat toiminnassaan osin myös liiketoimintaa. Hanke ei koske vapaaehtoisten järjestöläisten toimintaa.
Hankkeeseen tavoitellaan mukaan organisaatioiden kautta yhteensä 90 työssäkäyvää henkilöä. Työpaikkojen ja osallistujahenkilöiden määrä on suhteutettu hankkeen toteutusaikaan eli yhteen vuoteen. Pidemmässä hankkeessa olisi mahdollisuus tavoittaa tätä määrää enemmän.
Kiinnostuksen ovat kirjallisesti ilmaisseet hakuvaiheessa seuraavat organisaatiot (kts. liitteet):
Econia Oy
Jämijärven kunta
Lingo Languages Oy
Kankaanpään kaupunki
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry.
Porin kaupunki
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
1. Hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden palveluiden käyttäjät, kuten asiakkaat, jäsenet ja kuntien asukkaat
2. Työhyvinvointipalveluiden kehittäjät ja järjestäjät ovat verkostossa samansuuntaisten tavoitteiden toteuttajina (esim. työterveyshuoltopalveluiden tuottajat, työeläkejärjestöt jne.)
3. Yrityspalveluiden kehittäjät ja yrittäjäjärjestöt ovat verkostossa paremman työelämän tavoitteiden toteuttajina
4. Pienet ja keskisuuret yritykset, voivat saada tukea omalle työhyvinvointityölleen hankkeen toiminnasta
5. Julkinen sektori, joka hyötyy kansalaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittymisestä ja menestyvistä työpaikoista
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 82 605
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 103 256
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan, Rauman
Kunnat: Eura, Merikarvia, Siikainen, Kankaanpää, Harjavalta, Pomarkku, Säkylä, Nakkila, Pori, Ulvila, Huittinen, Kokemäki, Rauma, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 5 |
| Organisaatioiden ja työpaikkojen arvojen kautta työhyvinvointi ja tuottavuus voi olla hyvinkin läheinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden arvojen toteuttaja. Esimerkiksi etätyön toteuttaminen voidaan liittää luonnonvarojen kestävään käyttöön työmatkaliikenteen vähenemisenä, digitaalisina työtapoina (esimerkiksi postittamisen tai muiden palvelujen vähenevänä käyttönä.) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Organisaatioiden ja työpaikkojen arvojen kautta työhyvinvointi ja tuottavuus voi olla hyvinkin läheinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden arvojen toteuttaja. Esimerkiksi etätyön toteuttaminen voidaan liittää luonnonvarojen kestävään käyttöön työmatkaliikenteen vähenemisenä, digitaalisina työtapoina (esimerkiksi postittamisen tai muiden palvelujen vähenevänä käyttönä.) Näitä valintoja voi tulla tehtäväksi hankkeen aikana. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Organisaatioiden ja työpaikkojen arvojen kautta työhyvinvointi ja tuottavuus voi olla hyvinkin läheinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden arvojen toteuttaja. Esimerkiksi etätyön toteuttaminen voidaan liittää luonnonvarojen kestävään käyttöön työmatkaliikenteen vähenemisenä, digitaalisina työtapoina (esimerkiksi postittamisen tai muiden palvelujen, kuten jätehuolto tai materiaalien käyttö vähenevänä käyttönä.) | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Etätyö mahdollistaa asuinpaikkavalinnan entistä joustavammin oman valinnan perusteella, työn houkuttelevuutta lisää huolellinen työhyvinvointitoiminta. Tässä kohdassa merkityksellistä on myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuudet. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Digitaalisten työtapojen mahdollistama työn tuottavuuden kehittäminen ja toimintatapojen kehittäminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Organisaatioiden ja työpaikkojen arvojen kautta työhyvinvointi ja tuottavuus voi olla hyvinkin läheinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden arvojen toteuttaja. Esimerkiksi etätyön toteuttaminen voidaan liittää luonnonvarojen kestävään käyttöön työmatkaliikenteen vähenemisenä, digitaalisina työtapoina (esimerkiksi postittamisen tai muiden palvelujen vähenevänä käyttönä.) | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Työhyvinvoinnin kehittäminen on hankkeen keskiössä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Työpaikkojen kestävään arvolähtöisyyteen kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota. Mukana on mm. julkisen sektorin ja järjestöjen työpaikkoja, joille arvolähtöisyys on vielä yrityksiäkin moninaisempaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Organisaatioiden ja työpaikkojen arvojen kautta työhyvinvointi ja tuottavuus vaikuttaa yhteiskunnalisesti merkittävään kokemukseen työstä ja työn yhteiskehittämisen mahdollisuuksiin. Lisäksi mukana on julkisen sektorin ja järjestöjen toimijoita, joilla sekä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus korostuvat. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Oman työympäristön arvostamiseen kiinnitetään huomiota, kuten myös toisten ympäristöjen kunnioittamiseen. Tilallisten kokemusten merkitys tulee hankkeen aikana esille, miten esimerkiksi työpaikka, etätyöpaikka tai muut tilat työn tekemisessä koetaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Etätyön hyödyntämisellä on digitaalisuuden kautta vaikutuksia esim. materiaalien vähempään käyttämiseen ja autoilun vähentämiseen. | ||
-