RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22862, Vahvempana muutokseen

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemian vuoksi muuttunut toimintaympäristö vaikutti haitallisesti Etelä-Karjalassa toimiviin, erityisesti naisten omistamiin, mikro- ja pk-yrityksiin. Pandemian negatiivista vaikutusta jatkaa vielä Ukrainan sota, ja sen johdosta puuttuvat venäläiset asiakkaat. Muutoksessa menestyminen vaatii yrittäjältä ja koko yritykseltä osaamista ja voimavaroja. Muutoskyvykkyys on yrittäjän välttämätön taito yrityksen jatkuvuuden varmistamiseksi ja sen tärkeitä rakennusaineita ovat talousosaaminen sekä yrittäjän ja työntekijöiden työhyvinvointi. Yrittäjät kaipaavat enemmän vertaistukea ja vertaisoppiminen on yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista lisäävää. Kokemusvuosiltaan ja iältään erilaiset yrittäjät voivat näiden avulla oppia ja tukea toisiaan, tämä lisää myös tasa-arvoisuutta. Etelä-Karjalan yrittäjiä palvelevassa verkostossa on paljon toimijoita ja palveluita, mutta ne ovat hajallaan ja verkosto tunnetaan heikosti yrittäjien keskuudessa. Koronan ja sodan tuomien muutosten lisäksi yritysten on edelleen huomioitava vihreä siirtymä, jonka vaatimat konkreettiset toimet ovat monelle pienelle yritykselle epäselviä.

Hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä toipumaan pandemiasta ja parantaa yritysten kyvykkyyttä nopeisiin muutoksiin lisäämällä yrittäjien osaamista talousasioista ja vihreästä siirtymästä sekä yrittäjien ja henkilöstön osaamista työhyvinvoinnista, erityisesti palautumisen ja jaksamisen kannalta. Tavoitteena on myös kehittää yhteisöllistä, vertaisoppimiseen ja -tukeen perustuvaa toimintatapaa ja luoda siihen malli sekä lisätä yritysten ja alueen yrityspalveluverkoston toimijoiden yhteistyötä.

Hankkeen aikana järjestetään kaksi kertaa samansisältöinen osaamispolku, joka sisältää talouden, muutoskyvykkyyden, vihreän siirtymän, työhyvinvoinnin ja yrityspalveluverkoston osa-alueet. Yhden osaamispolun kesto on n. 5 kuukautta ja oppiminen perustuu vahvasti ryhmätapaamisissa tapahtuvaan vertaisoppimiseen ja -tukeen. Toimenpiteet ovat käytännönläheisiä ja helposti yrityksen arkeen sopivia. Kohderyhmänä ovat erityisesti naisten omistamat mikro- ja pk-yritykset Etelä-Karjalassa. Naisten osuus yrittäjinä on aliedustettu ja heidän yrityksensä ovat keskimääräistä pienempiä. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Etelä-Karjalan Yrittäjänaiset, Etelä-Karjalan Yrittäjät, Wirma, Kehy,Etelä-Karjalan yrityskummit ja Business Mill.

Hankkeen tuloksena mukanaolevien yritysten muutoskyvykkyys on lisääntynyt, osaaminen yrityksen taloudesta, vihreästä siirtymästä sekä työhyvinvoinnista on kasvanut. Myös yrityspalvelutoimijoiden ja yrittäjien verkostoituminen ja yhteistyö on parantunut. Saavutettuja tuloksia arvioidaan hankkeen toimenpiteisiin osallistuneiden palaute- ja itsearviointiaineiston pohjalta jatkuvan mittaamisen menetelmin. Vertaisoppimiseen ja -tukeen perustuva toimintatapa on kehittynyt ja siitä on luotu toimintamalli. Malli on osa hankkeessa tuotettavaa opasta, joka sisältää myös tietoiskuvideoita ja se jää Business Millin ja muiden yrityspalvelutoimijoiden käyttöön. Näin vaikutukset ulottuvat myös Etelä-Karjalan elinvoimaisuuden edistämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Etelä-Karjalassa toimivat mikro- ja pk-yritykset ja niiden yrittäjät, jotka toimivat päätoimisina yrittäjinä matkailu-, palvelu-, kulttuuri-, tapahtuma- tai kaupanalalla ja jotka ovat kärsineet Koronasta (ja sodasta) ja haluavat kehittää ja kasvattaa liiketoimintaansa ja omaa hyvinvointiaan. Erityisenä kohderyhmänä ovat naisyrittäjät ja tavoitteena on saavuttaa yhteensä n. 20 yritystä varsinaisiin osaamispolkuihin.

Kohderyhmä on valikoitunut tunnistetun tarpeen perusteella. Koronapandemian vaikutusten ja Venäjän rajan sukeutumisen aiheuttamien haittojen kohdentuminen juuri näille aloille on ilmeinen. Isku on kohdentunut maakuntastrategian mukaan erityiset kivijalkaan nojautuviin erikoisliikkeisiin ja vaikein tilanne on ollut matkailussa ja ravitsemuksessa sekä kulttuuri- ja tapahtuma-alalla. Ukrainan sota jatkaa näitä vaikutuksia myös tulevaisuuteen. Naisyrittäjiin keskittyminen on tasa-arvoa edistävä toimenpide ja se on perusteltu aiemmin kappaleessa 5.1.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankeen välillisenä kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan yrityspalvelutoimijat ja sidosryhmät, joiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen paranee ja joiden palvelut ovat paremmin yritysten löydettävissä ja tietoisuudessa. He saavat myös hankkeessa tuotettavan oppaan käyttöönsä asiakastyönsä tueksi. TE-toimisto on osa yrityspalveluverkostoa ja mukana verkostopolussa.

Maakuntastrategian mukaan kuntien kehittämispalvelut ovat olleet muutoksen alla ja niiden kyky koota elinkeinoelämälähtöisiä kehittämisverkostoja on osin heikentynyt. Tarve verkoston yhteistyöhön ja löydettävyyteen on tullut esiin myös keskusteluissa yritysverkoston toimijoiden kanssa.

Välilliset kohderyhmät ovat kaikki muut yritykset, yrittäjät ja niissä työskentelevät sekä yritysten toiminnasta kiinnostuneet Etelä-Karjalassa ja laajemminkin ympäristössä tiedottamisen kautta. Välillisenä kohderyhmänä voidaan myös nähdä osaamispolkuun osallistuvien yrittäjien perheet ja muu lähipiiri.

Hanke toteuttaa Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa ja älykkään erikoistumisen strategiaa; paremmin hoidetuista vahvoista yrityksistä ja hyvinvoivista yrittäjistä hyötyy koko maakunta, sen asukkaat ja matkailijat. Tämä toteutuu parempien palveluiden, työpaikkojen ja verotulojen muodossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 129 631

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 454

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 162 038

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 153 067

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Taipalsaari, Lemi, Rautjärvi, Savitaipale, Luumäki, Ruokolahti, Parikkala, Imatra, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toimintaympäristöstä tarkasteltiin sukupuolinäkökulmasta Suvaus-kysymysten kautta. Tarkastelun tuloksena oli, että hanke edistää miesten ja naisten tasa-arvoa ottaen huomioon vallitsevat erot naisten ja miesten yrittäjyydessä. Sukupuolten erityistarpeet ja tilanteet on tunnistettu hankevalmistelussa ja hankkeen toimenpiteillä on vaikutusta sukupuolien asemaan työelämässä niiden luodessa tasa-arvoa. Yrittäjyyden sukupuolen mukaista eriytymistä tulee lieventää ja hanke toimii tämän puolesta. Koska naisten yritykset ovat keskimäärin pienempiä, kuin miesten, voidaan myös ajatella, että naisyrittäjät tarvitsevat koulutusmahdollisuuksia ja ammatillista kehittymistä saavuttaakseen tasavertaisen aseman yrittäjinä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Yrittäjistä kaksi kolmasosaa on miehiä, vaikka naisyrittäjien lukumäärä onkin jatkuvasti kasvussa. Yrittäjyys itsessään on työmarkkinoiden tavoin voimakkaasti sukupuolittunut. Miesten omistavia yrityksiä löytyy naisten omistamia yrityksiä enemmän rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä maatalouden ja teollisuuden aloilta. Naisten omistamia yrityksiä puolestaan löytyy enemmän sosiaali- ja terveyspalveluista, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta sekä taiteet, viihde- ja virkistystoiminnasta. Vanhemmuuden rooli naisten työllistymismahdollisuuksissa on vaikutukseltaan suurempi verrattuna miehiin, ja naiset tekevät yhä miehiä enemmän palkatonta kotityötä. Miesten yritykset ovat myös useammin työnantajayrityksiä, kun naiset ovat itsensä työllistäjiä. Tämä hanke on suunnattu naisyrittäjille, mutta miehetkin voivat halutessaan osallistua. Hankkeessa sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen huomioidaan tiedostamalla sukupuolittuneet rakenteet ja stereotyyppiset rooliodotukset ja pyrkimällä murtamaan näitä niin mies- kuin naisvaltaisilla aloilla. Hankkeen aikana kerääntyvää tietoa arvioidaan myös sukupuolinäkökulmasta. Hankeviestintä pyritään rakentamaan niin, ettei se vahvista stereotyyppisiä sukupuoliroolimalleja. Vaikka hanke on suunnattu ensisijaisesti naistyrittäjille, sen toimenpiteet suunnitellaan niin, että kaikki sukupuolet voivat tuntea toiminnan omakseen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa tiedostetaan ja sen suunnittelussa ja toimenpiteissä huomioidaan työelämän sukupuolittuneet rakenteet ja käytännöt. Hankkeella voi olla sukupuolten tasa-arvoon liittyviä välillisiä vaikutuksia. Lisäksi hankkeen toimintaympäristön sukupuolittunut luonne vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen ja sisältöihin liittyviä välillisiä vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	5
Hankkeessa lisätään tietoutta ja edistetään työpaikkojen vihreää siirtymää, varautumista ilmastonmuutokseen sekä ohjataan luonnonvarojen kestävyyden edistämiseksi tehtäviin toimenpiteisiin. Mikroyrityksiä tuetaan kestävien ja vähähiilisten liiketoimintamallien omaksumisessa. Verkostoituminen ja yhteistyö auttavat luonnonvoimavarojen säästeliästä käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	5
Hankkeessa jaetaan tietoa, joka auttaa erilaisilla toimintaympäristöissä toimivia mikroyrityksiä ja yrittäjiä ymmärtämään ja arvioimaan ilmastonmuutoksen omaan toimintaan kohdistamaa työturvallisuus-, työhyvinvointi- ja liiketoimintariskiä. Hanke vahvistaa yritysten osaamista ja kykyä toteuttaa siirtymää kohti kestävyyttä ja hiilineutraaliutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	3	5
Hanke lisää tietoisuutta erilaisista vähähiilisistä, kestävistä ja kiertotalouteen perustuvista toimintamalleista sekä kannustaa mikroyrityksiä ja yrittäjiä omaksumaan kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden periaatteita, joihin kuuluu myös uusiutuvan energian hyödyntäminen. Hanke pyrkii yleistämään hiilineutraalien toimintamallien leviämistä sekä kannustaa uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Hankkeessa edistetään erityisesti paikallisten toimijoiden osaamista ja verkostoitumista vertaisoppimisen ja -tuen keinoin. Osaamisen kehittämisen ja verkostoitumisen kautta hanke parantaa työhyvinvointia ja lisää muutoskyvykkyyttä sekä edistää mikroyritysten uusiutumista, kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan palveluliiketoiminnan kehittämistä. Sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämisellä on välillinen vaikutus myös hiilineutraalimpaan yhteiskuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on yrittäjien ja mikroyritysten työhyvinvoinnin edistäminen. Yrittäjyyttä ja yrittäjien osaamista ja verkostoitumista tukemalla vaikutetaan positiivisesti myös alueen elinkeinotoimintaan, työllisyyteen ja tätä kautta hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen	7	7
Hankkeessa sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen huomioidaan tiedostamalla sukupuolittuneet rakenteet ja stereotyyppiset rooliodotukset ja pyrkimällä murtamaan näitä mm. tukemalla naisten yrittäjyyttä ja yritysten kasvua. Hankeviestintä rakennetaan niin, ettei se vahvista stereotyyppisiä sukupuoliroolimalleja. Vaikka hanke on suunnattu ensisijaisesti naisyrittäjille, voivat myös miehet osallistua. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan niin, että kaikki sukupuolet voivat tuntea toiminnan omakseen ja että hankkeen toiminnassa ei tehdä ennakko-oletuksia osallistujien osaamisesta, ominaisuuksista tai taipumuksista sukupuolen tai muiden ominaisuuksien perusteella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta erilaisissa yrittäjyyden toimintaympäristöissä. Hankkeen toiminnassa huomioidaan yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus. Hankkeen kohderyhmässä huomioidaan erityisesti iäkkäämpien henkilöiden mukana olo ja heidän tarpeensa. Tarpeen mukaan esimerkiksi kielellisesti tai muusta syystä (osaamisen puute) heikommassa asemassa olevien osallistujien mahdollisuuksia saada hankkeessa jaettava tieto ja osallistua hankkeeseen tuetaan.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen	3	5
Hankkeen toiminnan kautta kannustetaan a) tarkastelemaan ja vähentämään yritysten ja työpaikkojen ympäristöjalanjälkeä (energiankäyttö, materiaalienkäyttö, liikkuminen jne.) b) kehittämään uusia vähähiilisiä tai kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja (aineettomat palvelut, tuotteen tai palvelun kestävä elinkaari) ja c) verkostoitumaan alueellisesti ja paikallisesti, jotta voidaan tuottaa yhä kestävämpiä toimintamalleja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja oppilaitosten kanssa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koronapandemian sekä muuttuneen maailmantilanteen vuoksi Etelä-Karjalan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttivat haitallisesti erityisesti alueella toimiviin yksinyrittäjiin sekä mikro- ja pk-yrityksiin. Muutoksessa menestyminen vaatii yrittäjältä ja koko yritykseltä muutoskyvykkyyttä, talousosaamista sekä yrittäjältä itseltään voimavaroja ja hyvinvointia yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Kehittämistyön tarvetta tuki myös havainto, jonka mukaan erityisesti yksin- ja pienyrittäjien talousosaaminen oli puutteellista ja talouden seuraaminen perustui työn- ja /tai tilillä olevaan rahan määrään. Yrityksen tilinpäätöstä pidettiin kirjanpitäjän tekemänä tuotoksena, joka oli irrallaan yrittäjän arjesta ja yrityksen käytännön toiminnasta. Usein esille tulivat myös yrittäjän kiire ja jaksamisen äärirajoilla toimiminen. Yrittäjän hyvinvoinnin taso vaikuttaa siihen, millä resursseilla yritystä kehitetään. Kun yrittäjän työhyvinvointi ontuu, se heijastuu yrityksen talouteen. Kun yrityksen talous ontuu, se vaikuttaa yrittäjän työhyvinvointiin mm. stressinä ja pidempinä työpäivinä. Tämä kierre ja yhteys yrittäjän talousosaamisen ja työhyvinvoinnin välillä muodostuivat myös hankkeen kehittämistarpeiksi. Tähän kierteeseen vaikutti vielä koronapandemian mukanaan tuomat haasteet erityisesti pienyrityksille. Yksinyrittäjiä on paljon ja tyypillisesti he ovat naisia. Tunnistettuna tarpeena heillä on myös vertaistuen ja yhteisöllisyyden puute.
Vahvempana muutokseen hankkeen tarkoituksena oli auttaa yrityksiä toipumaan pandemiasta ja parantaa yritysten kyvykkyyttä nopeisiin muutoksiin lisäämällä yrittäjien osaamista talousasioista ja vihreästä siirtymästä sekä yrittäjien ja henkilöstön osaamista työhyvinvoinnista, erityisesti palautumisen ja jaksamisen kannalta. Tavoitteena oli myös kehittää ja mallintaa yhteisöllistä, vertaisoppimiseen ja -tukeen perustuvaa toimintatapaa sekä lisätä yritysten ja alueen yrityspalveluverkoston toimijoiden yhteistyötä.
Hankkeessa toteutettiin kaksi, kahdelle yrittäjäryhmälle suunnattua vertaistukeen, vertaisoppimiseen ja verkostoitumiseen pohjautuvaa oppimispolkua. Oppimispolku koostui yrittäjän lähtötilannetta selvittävästä alkuhaastattelusta ja -kyselystä, teemoitetuista ja dialogisista vertaisoppimiseen pohjautuvista ryhmätapaamisista, verkostoitumisesta, sidosryhmätapaamisesta sekä loppuhaastattelusta ja -kyselystä. Ryhmätapaamisten teemoina olivat: talouden suunnittelu ja seuranta, muutoksiin varautuminen ja vihreä siirtymä, kannattavuus ja hinnoittelu, kokonaisvaltainen työhyvinvointi, työn ja muun elämän yhdistäminen, palautuminen, palveluverkostot ja verkostoituminen.
Hankkeen tuloksina moni yrittäjä havahtui ajattelemaan talousosaamistaan sekä omaa työhyvinvointiaan. Yrittäjät saivat tietoa molempien nykytilasta ja kehittämistarpeista. Useampi osallistuneista yrittäjistä päätyi myös yhden tai useamman yrityspalvelutoimijan asiakkaaksi ja näin hyödyntämään heidän tarjoamiaan palveluita yrityksen kehittämiseksi. Hankkeessa tehdyn seuranta haastattelun ja -kyselyn tulosten mukaan yrittäjien talousosaaminen, työhyvinvointi ja työhyvinvointiin sekä vihreään siirtymään liittyvä osaaminen kehittyivät.
Hankkeeseen osallistuneet yrittäjät olivat kiinnostuneita jatkamaan hankkeen aikana syntynyttä verkostotoimintaa. Hankkeessa tuotettiin myös yhteisöllinen, vertaisoppimisen ja verkostoitumisen toimintatapamalli, jota voidaan hyödyntää alueellisten verkostojen jatkotoiminnassa. Lisäksi jokainen yrittäjä sai oman ”työhyvinvointitalonsa” eli kuvan heidän kokonaisvaltaisen työhyvinvointinsa tilasta hankkeen alku- ja loppuvaiheessa kehittämiskohteineen ja -suunnitelmineen.
Hankkeessa käsitellyistä teemoista koottiin lisäksi yrittäjille suunnattu ns. sähköinen opas (tietopankki). Tietopankista löytyy tietoa mm. talousosaamiseen, vihreään siirtymiseen, kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin liittyvistä asioista sekä tietoa alueellista yrityspalveluista. Tietopankki on laadittu Business Millin sivuille, josta se on kaikkien saataville ja sitä päivitetään jatkossa Business Millin toimesta.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot