|
|
|
Hankekoodi: S22865
Hankkeen nimi: Nuorten jaksaminen ja hyvinvointi Itä-Suomessa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0171450-7
Jakeluosoite: Asemakatu 38-40
Puhelinnumero: 0447184040
Postinumero: 70100
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: https://haelukioon.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Oikari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.oikari(at)kuopio.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447184884
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nuorten jaksaminen ja hyvinvointi Itä-Suomessa – hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten hyvinvointia ja jaksamista kokonaisvaltaisesti. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ja pudokkuuden riskien tunnistaminen ja ehkäiseminen. Hankkeen avulla tuetaan ja vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, itseohjautuvuutta ja sosiaalisia ja tunnetaitoja, ehkäistään syrjäytymistä ja turvattomuutta sekä lisätään osallisuutta ja motivaatiota. Hanke painottaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja nuorten osallisuuden lisäämistä. Hanke vastaa kysymykseen, millä keinoilla nuorten jaksamista voidaan tukea?
TAVOITTEET:
Hankkeen piiriin kuuluu 13 lukiota, ja hankkeella on 7 tavoitetta:
1) Rakenteen / toimintojen kartoitus
2) Nuorten hyvinvoinnin toiminta-/neuvonta-/tukimallin luominen ja palvelurepertuaari
3) Hyvinvointitoimintojen toteuttaminen
4) Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten toimenpiteiden kohdentaminen
5) Lukiolaisten motivaatioprosessien kehittäminen
6) Yhteistyö, vertaistuki ja tiedon levittäminen
7) Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen hankkeen kehittämistyössä
TOIMENPITEET:
Hanke etenee prosessimaisesti eri toimijat huomioiden. Tavoitteiden mukaisesti kartoitetaan nuorten toiveet hyvinvointia lisäävälle toiminnalle, koulujen jo olemassa olevat käytänteet ja hyvinvointitoiminta/hankeyhteistyö sekä opettajien toiveet osaamisen lisäämiselle. Näiden pohjalta luodaan toimintamalli/palvelurepertuaari yhteistyölukioiden käyttöön. Palvelurepertuaarista valitaan lukiolle ja nuorille sopivimmat ja toimivimmat käytänteet ja palvelut. Palvelut on jaoteltu hyvinvointia edistäviin monipuolisiin palveluihin ja tukeen, joita ovat mm. fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, toiminnalliset, digitaaliset ja tiedolliset tuet ja palvelut sekä resurssit. Kartoitusten tulosten perusteella palvelujen yläkäsitteitä tarkennetaan. Konkreettisesti nuorille järjestetään osallisuus huomioiden mielen hyvinvointia ja jaksamista lisäävää toimintaa ja tapahtumia. Koulujen toimintakulttuuria kehitetään ja hyvinvointia lisätään kiertävän hyvinvointivalmentajan avulla. Lisäksi lisätään opettajien osaamista aihepiirin teemoista.
Hankkeessa ehkäistään koulupudokkuutta ja syrjäytymistä innovatiivisin keinoin hyödyntäen digitalisuutta ja kartoitusten tuloksia sekä erilaisia analytiikka- ja motivointityökaluja. Toimenpiteitä kohdennetaan syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin kartoittaen ja lisäten opiskelumotivaatiota ja siten nuorten jatko-opintoihin/työmarkkinoille siirtymistä. Hankkeessa aloitetaan kehittämistyönä nuorten kokeman motivaation ja hyvinvoinnin kehittymisen tarkastelu edellä mainittuja toimenpiteitä hyödyntäen. Hankkeessa muodostetaan yhteistyöverkosto ja aloitetaan kehittämistyönä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen.
TULOKSET:
Hankeaikana muodostuu tutkimusperustainen nuorten osallisuuden huomioiva tietomalli, jonka avulla tuotetaan tietoa eri toimijoiden ja koulujen käyttöön. Kartoitettujen ja analysoitujen tulosten pohjalta luotu toimintamalli avaa mm. millainen on nuoren oppimispolku ja motivaatio, mitkä ovat nuoren toiveet hyvinvointia ja jaksamista lisäävästä toiminnasta sekä miten toimia nuorten kanssa koulupudokkuutta ja syrjäytymistä ehkäisevissä tilanteissa. Hankkeen avulla kootaan syrjäytymistä ja koulupudokkuutta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä mitataan nuorten kokeman motivaation ja mielen hyvinvoinnin kehittymistä. Hankelukiot voivat hyödyntää omassa toiminnassaan hyvinvoinnin ja jaksamisen toimintamallia ja muodostunutta palvelurepertuaaria sekä digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia.
Hankkeen toimenpiteillä ja toiminnoilla on lisätty nuorten hyvinvointia ja jaksamista. Koulutuksilla on lisätty opettajien osaamista opiskelijoiden motivoinnin, jaksamisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hankkeen toteutuksessa on tiivistetty eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vahvistettu lukioiden hyvinvointityötä.
Hankkeen kohderyhminä ovat hankkeen piiriin kuuluvien Itä-Suomen lukioiden opiskelijat ja opettajat. Hankkeen toimenpiteitä suunnataan suoraan opiskelijoihin heille suunnatuissa tapahtumissa ja toiminnassa. Opiskelijat osallistuvat suoraan ja konkreettisesti hankkeen aikana toteutettaviin nuorten jaksamista ja hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin. Lukioissa lisätään opetushenkilökunnan motivaatio-, toiminnanohjaus- ja hyvinvointiosaamista sekä koulutusten kautta että käytännön yhteistyötä tekemällä (esim. tapahtumien/toiminnan suunnittelu).
HHankkeen välillistä kohderyhmää ovat osallistuvien lukioiden muu henkilökunta eli muu henkilöstö joka ei suoranaisesti osallistu koulutuksiin tai tapahtumiin. Tämä ryhmä hyötyy välillisesti lukion kehittyvästä toiminnasta, vaikkei suoranaisesti osallistu toimenpiteisiin. Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat lisäksi lukioiden muut opiskelijat, jotka niin ikään eivät suoraan ja konkreettisesti osallistu hankkeen aikana toteutettaviin lukioiden hyvinvointia ja jaksamista edistäviin toimenpiteisiin, mutta hyötyvät niistä välillisesti. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat opiskelijoiden perheet ja muut läheiset, joiden tietämys nuorten hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä kasvavat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 341 200
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 338 361
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 426 500
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 422 951
Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Sisä-Savon, Savonlinnan
Kunnat: Vesanto, Kuopio, Sulkava, Rautalampi, Suonenjoki, Savonlinna, Leppävirta, Joroinen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 255
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Hankkeen toteutuksessa suositaan ympäristöystävällisiä välineitä, kuten etäneuvottelut ja sähköiset palvelut. Luonto toimii myös hyvinvoinnin edistäjänä, joten hankkeen toteutuksessa tuetaan luonnossa tapahtuvaa toimintaa, aktiviteetteja ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisääjänä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, mutta hankkeen piiriin kuuluvien koulujen edistämällä kestävän kehityksen lukiotoiminnalla on tähän vaikutusta. Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan muutoksia myös Itä-Suomessa eri tavoin, jolla voi olla vaikutusta hyvinvointiin ja mielenterveyteen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 4 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, mutta hankkeen piiriin kuuluvien koulujen edistämällä kestävän kehityksen lukiotoiminnalla on tähän vaikutusta. Hankkeen avulla lisätään ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen. Luonnonkirjon köyhtyminen on ilmastonmuutoksen ohella suurimpia maailmanlaajuisia ongelmiamme. On tärkeää opettaa nuorille, mitä luonnonkirjo on, miksi se on tärkeää ja miten sitä voidaan vaalia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan eikä kasvihuonekaasujen vähenemiseen vaikuttavaan toimintaan, mutta hankkeen piiriin kuuluvien koulujen edistämällä kestävän kehityksen lukiotoiminnalla on tähän vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 3 |
| Hankkeen piiriin kuuluvien koulujen edistämällä kestävän kehityksen lukiotoiminnalla on tähän vaikutusta. Hanke-alueella on Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia luontokohteita, joita voidaan hydyntää hankkeen toiminnassa hyvinvoinnin ja jaksamisen lisäämisen näkökulmasta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä materiaalien ja jätteiden käsittelyyn, mutta hankkeen piiriin kuuluvien koulujen edistämällä kestävän kehityksen lukiotoiminnalla on tähän vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä uusiutuvien energialähteiden käyttöön, mutta hankkeen piiriin kuuluvien koulujen edistämällä kestävän kehityksen lukiotoiminnalla on tähän vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeella on yhteyttä paikalliseen työ- ja elinkeinoelämään sekä sen merkitykseen lukiokoulutuksen tulevaisuudessa ja hyvinvoivien nuorten työmarkkinoille siirtymisessä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa luodaan täysin uudenlaista osaamista ja koulutusta sekä innovatiivinen Itä-Suomen lukioiden verkostomainen hyvinvointia lisäävä toimintamalli. Lisäksi hankkeen toivotaan edistävän aineettomien palvelujen, kuten liikkumiseen, luontoon ja osallisuuteen liittyvien palvelujen kehittymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeella on löyhä yhteys liikkumisen ja logistiikan kestävään kehitykseen, sillä hankkeessa suositaan soveltuvin osin ympäristöystävällisiä liikkumis- ja toteutusmuotoja (etäkokoukset sekä junamatkustus) | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää monipuolisesti sekä opetushenkilökunnan, opiskelijoiden että näiden perheiden ja läheisten hyvinvointia. Hankkeen tavoite on nuorten hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen, ja tätä edistetään monipuolisine hanketoimenpiteineen, kuten suoraan koulutuksilla, tapahtumilla ja hankkeen toiminnoilla sekä epäsuorasti viestinnällä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä, lisäämään tasa-arvoa ja aktivoimaan osallisuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on taata yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin ja jaksamiseen riippumatta yhteiskunnallisista tai kulttuurisista lähtökohdista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Hanke huomioi monikulttuurisuutta, mikä lisää tietoisuutta erilaisista kulttuureista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 6 |
| Hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukiotoiminnalla on laajoja vaikutuksia, kuten toimintojen mukaisella tiedon lisäämisellä ymppäristökuormituksen vähentämisestä ja ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista hyvinvoinnin tukijana. Ympäristöasioihin perehtyminen voi siten lisätä hyvinvointia. | ||
Meijän lukio – Nuorten jaksaminen ja hyvinvointi Itä-Suomessa – hanke on lisännyt nuorten hyvinvointia ja jaksamista 13 lukiossa! Nuorten jaksaminen ja hyvinvointi Itä-Suomessa – hankkeen (rahoittajat Etelä-Savon Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma sekä hankeyhteistyölukiot) tavoitteena oli lisätä nuorten hyvinvointia ja jaksamista kokonaisvaltaisesti ja ennaltaehkäisevästi, nuorten toiveita kuunnellen. Hanke toimi 13 hankelukiolla Itä-Suomen alueella tarjoten jokaiselle hankelukiolle opiskelijoiden hyvinvointia ja opettajien osaamista lisäävää toimintaa kunkin hankelukion toiveiden mukaisesti.
Hanke keskittyi nuorten tarpeiden ja hyvinvoinnin huomioimiseen. Hankkeen alussa nuoria ja opettajia kuultiin keräämällä hyvinvointia ja jaksamista lisäävät toiveet sekä koottiin kouluilla jo olemassa olevat hyvät käytänteet nuorten jaksamista tukevista toiminnoista. Hankkeessa kehitettiin ja luotiin rohkeasti ja kokeilevasti palvelurepertuaaria hyvinvointia lisäävistä toiminnoista ja monipuolisen toiminnan lisäksi hankkeen tuotoksena syntyi hyvinvoinnin palvelumalli. Hyvinvoinnin palvelurepertuaari teemoiteltiin yhteisöllisyyttä lisääväksi kokonaisuudeksi, joka teemoiteltiin 8 osa-alueeseen: 1) Fyysiset, 2) Psyykkiset, 3) Sosiaaliset, 4) Digitaaliset ja 5) Tiedollisen tuen palvelut, 6) Koulutus ja kehittäminen, 7) Resurssit ja 8) Yhteistyö. Hankem ahdollisti innovatiivisen toiminnan, jolle kehitetään jatkumoa.
Hankkeen hyvinvointivalmentajat jalkautuivat lukioihin ja järjestivät konkreettisia hyvinvointia lisääviä tapahtumia ja toimintoja. Hanke kohdentui tärkeään nuorten mielen hyvinvointia tukevaan aiheeseen, lisäten ryhmäytymistä ja sosiaalisia kokemuksia sekä mahdollistaen nuorten oman potentiaalin löytymistä ja uusien kaverisuhteiden solmimista.
Nuoret ovat tulevaisuuden työvoima ja hanke vastasi muuttuvan työelämän tarpeisiin ja tulevaisuuden työvoiman tarpeisiin tarjoten työkaluja ja resursseja hankkeen kohderyhmille. Fyysistä hyvinvointia lisättiin retkien, liikuntapäivien, luonto- ja seikkailuliikuntatapahtumien, rentoutustuokioiden ja lajikokeilujen myötä. Psyykkistä hyvinvointia edistettiin toteuttamalla ajankäytön ja stressinhallinnan oppitunteja, luonnosta voimaa -hyvinvointitoimintaa sekä aihepiirin luentoja. Sosiaalisuutta lisättiin mm. kevättempausten, yhteistyötapahtumien lähilukioiden kanssa, ryhmäytyspäivien/-tuntien, koulun yhteisten kulttuuritapahtumien, lautapeli-iltojen, tutorkoulutusten, ryhmäytysten, rennon välituntitoiminnan ja LUMA-kahvilan avulla. Digitaalisina palveluina tuotettin hyvinvointibotti, sähköistä hyvinvointimateriaalia, opiskelijatutorin käsikirja sekä 50 vinkkiä nuorten hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi. Tiedollisen tuen palveluina toteutettiin hyvinvointiluentoja, kuten älylaitteiden vaikutus nuorten aivoihin -luentoja ja tietoiskuja päättöviikkoon valmistautumisesta.
Toiminta kohdistui myös koulutukseen ja kehittämiseen. Opiskelijoille tarjottiin motivaatiopajoja sekä pilotoitiin ja toteutettiin osallistuminen nuorten hyvinvoinnin mittaamiseen (QSL). Opettajien osalta kouluttauduttiin tukemaan opiskelijoita motivaatioon ja toiminnanohjaukseen liittyvissä asioissa sekä pilotoitiin hyvinvoinnin mittaamista (QWL). Yhteistyötä toteutettiin monipuolisesti niin koulukohtaisten opiskelijahuoltoryhmien, opiskelijakunnan hallituksen, tutoreiden, hyvinvointi- ja liikuntatutoreiden, rehtoreiden, koulujen yhteyshenkilöiden, opiskelijoiden ja opettajien, yhteistyöhankkeiden sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimijoiden ja oppilaitosten kanssa.