RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22866, VPKE - Vastuullisen palvelu- ja tuotekehityksen ennakointi

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 0382818

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Palokangas Anna Pauliina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.palokangas(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505229718

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VPKE – Vastuullisen palvelu- ja tuotekehityksen ennakointi hankkeessa on tavoitteena kehittää eteläkarjalaisten yritysten asiakaslähtöistä ympäristövastuullisen palvelu- ja tuotekehittämisen osaamista, jotta yritykset osaavat ennakoida ja vastata asiakasrajapinnasta nousevaan ympäristövastuullisen kuluttamisen kysyntään. Kuluttaja-asiakkaat odottavat yrityksiltä tukea muuttaakseen omaa kuluttamistaan ja ostokäyttäytymistään kestävämmäksi. Ihmisten kulutuspäätösten taustalla vaikuttaa arvoja ja entistä selkeämmin halutaan kuluttaa niiden mukaisia tuotteita ja palveluja. Samaan aikaan vastaava ympäristövastuullisuuden vaatimusten paine kehittyy myös yritysten välisessä liiketoiminnassa. Tunnistamalla nykytilanteen ja muutoksen asiakkaiden tarpeissa yritys voi ennakoida omia osaamis- ja kehittämistarpeitaan, jotta osaa vastata asiakkaiden tarpeisiin myös jatkossa.

Tämä VPKE – Vastuullisen palvelu- ja tuotekehityksen ennakointi hanke on sisarhanke LAB-ammattikorkeakoulun Päijät-Hämeessä 1.1.2022-31.8.2023 ReactEU ESR-rahoituksella toteuttamalle Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK –hankkeelle. Sekä Päijät-Hämeen VPK-hankkeessa että Etelä-Karjalassa toteutettavassa VPKE-hankkeessa yhdistyy yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta kaksi ajankohtaista vastuullisuuden teemaa: ympäristövastuullisuus yrityksen tuote- ja palvelukehitystoiminnassa sekä asiakaskokemukseen liittyvä ympäristövastuullisuus. Vuorovaikutusmenetelmien avulla asiakaslähtöinen ympäristövastuullisuus vastaa yritysten muutostarpeisiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ympäristöosaamisen ja asiakaslähtöisen kehittämisen kasvattaminen vahvistaa yritysten valmiuksia ennakoida ja vastata vihreän siirtymän tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kehittää kilpailukykyään.

VPKE-hankkeen tavoitteena on tuottaa eteläkarjalaisille yrityksille käytännön osaamista tunnistaa, ennakoida ja hyödyntää asiakaslähtöistä ympäristövastuullista kehittämistä omista lähtökohdistaan. Alueen yritysten tarpeita asiakaslähtöisen ja ympäristövastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osaamisen lisäämiseen selvitetään ja peilataan sisarhankkeessa esiin tulleisiin kansallisiin ja kansainvälisiin kokemuksiin. Yhdessä yrittäjärajapinnan toimijoiden kanssa aiheen ympärille kootaan Etelä-Karjalan alueen yrityksistä vertaisoppimisen ryhmä, jonka kanssa yhteiskehitetään yrityksen lähtötilanteen kartoittava Massive Open Online Course (MOOC) -periaatteella toteutettava koulutus. Tämä lähtötilannetta kartoittava ja osaamistarpeita ennakoiva itsenäinen kokonaisuus tukee sisarhankkeessa samalle alustalle tuotettavaa täydennyskoulutusta, jossa kehitetään yritysten asiakaslähtöistä ympäristöosaamista kilpailukyvyn parantamiseksi.

Päijät-Hämeessä käynnissä olevassa sisarhankkeessa on käynyt ilmi, että yritysten valmiudet ympäristövastuullisuudessa ja asiakaslähtöisessä kehittämisessä vaihtelevat suuresti, lähtötilanne saattaa olla jopa vaatimaton. Jotta kehittämistyö yrityksissä olisi mahdollisimman tuloksekasta, oman polun tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Omiin tarpeisiin ja tekemiseen sovitettuna koulutuksen vaikuttavuus yrityksen osaamistason ja sen myötä liiketoiminnan resilienssin kasvuun on korkeampi. VPKE-hankkeessa tuotettavan koulutuksen käyminen ennakoi yritykselle sen koulutustarpeita ja näin mahdollistaa yrityksen lähtötilanteen mukaisia sisältövalintoja sisarhankkeessa tuotettavassa koulutuksessa tai muussa toiminnan tai osaamisen kehittämisessä. Ennakoivan koulutuksen yhteiskehittämisen lisäksi VPKE-hankkeessa arvioidaan vertaisoppimisryhmän tuen merkitystä ja hankkeissa tuotettujen koulutusten yhteensopivuutta. Jouhevan etenemisen varmistamiseksi alun yhteiskehittämisen jälkeen VPKE-hankkeen pienryhmän kanssa pilotoidaan myös sisarhankkeen MOOC-pohjainen täydennyskoulutus.

VPKE-hankkeen lopussa järjestetään seminaari, jossa kuullaan vertaisoppimisen ryhmässä olleiden yritysten kokemuksia ja jaetaan hankeen aikana syntyneitä käytännön oppeja. Samaistuttavat esimerkit rohkaisevat entistä useampia yrityksiä kehittämään toimintaansa. Samassa seminaarissa esitellään myös Päijät-Hämeen VPK-hankkeessa kehitetty ympäristövastuullisen tuote- ja palvelukehityksen täydennyskoulutuskokonaisuus. Eteläkarjalaisten yritysten kanssa kehitetty, lähtötilannetta kartoittava koulutus linkitetään hankkeen lopussa sisarhankeen MOOC-valmennukseen, jolloin niiden muodostama kokonaisuus on helposti tunnistettavissa ja käyttöönotettavissa.

Hankkeen aikana Etelä-Karjalan alueella kertyneet opit vertaisoppimisen ryhmätyöskentelystä ja sen vaikutuksesta yritysten ympäristövastuullisen tuote- ja palvelukehityksen osaamisen kehittymiseen kootaan julkaisuun, joka on jatkossa myös muiden kehittämishankkeiden ja kehittämistyön käytettävissä. Vertaisoppimisen ryhmän kokemuksista sekä hankkeen etenemisestä, toimenpiteistä ja tuloksista viestitään aktiivisesti blogikirjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa koko hankkeen ajan. Viestintää toteutetaan yhteistyössä sisarhankkeen kanssa mahdollisimman laajan levikin saamiseksi aiheelle. Aktiivisella viestinnällä pyritään samalla tukemaan tietoisuutta etenkin Etelä-Karjalassa oman alueen uusimman maakuntaohjelman kehittämisen kärjistä. Kaiken hankkeessa syntyneen materiaalin julkaisee LAB-ammattikorkeakoulu sähköisessä muodossa laajan saavutettavuuden takaamiseksi. Hankkeen yhteistyötahoja ja osallistuvia yrityksiä kannustetaan jakamaan ja hyödyntämään sisältöä omissa kanavissaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat eteläkarjalaiset mikro- ja pk-yritykset, etenkin niiden johto- ja palvelujen kehityksestä vastaavat henkilöt sekä näiden yritysten asiakkaat. LAB-ammattikorkeakoulun aiemmista hankkeista ja eri koulutusohjelmien yritysyhteistyön pohjalta on tiedossa alueella toimivia yrityksiä, joilla tiedetään olevan vastuullisuustoimia ja/tai jotka ovat kiinnostuneita kehittämään näiltä osin toimintaansa. Hanke tukee erityisesti valmennukseen osallistuvia yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat laajemmin eteläkarjalaiset mikro- ja pk-yritykset sekä muualla toimivat suomenkieliset pk-yritykset, markkinoinnin, viestinnän ja palvelumuotoilun konsultit, yritysneuvojat ja alueelliset kehitysorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksena syntyvää asiakaslähtöisen ympäristövastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen sekä vuorovaikutusmenetelmien kehittämistarpeiden lähtötilanteen selvittävää valmennusta. Tulokset hyödyttävät myös oppilaitoksia ja muita organisaatioita viestimään vastuullisuudestaan ja hyödyntämään hankkeen tuloksena syntyviä välineitä. Asiakaslähtöisen kehittämisosaamisen lisääntyminen hyödyntää myös kys. yritysten asiakkaita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 113 396

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 100 625

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 141 745

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 125 781

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Taipalsaari, Lemi, Rautjärvi, Savitaipale, Luumäki, Ruokolahti, Parikkala, Imatra, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön sukupuolinäkökulmaanalyysi perustuu muun muassa aiemmissa osaamisen kehittämisen hankkeissa kerättyyn aineistoihin. Tilastokeskuksen valtakunnallisten tilastojen mukaan naiset ovat yleisesti koulutetumpia kuin miehet. Etelä-Karjalassa osaaminen ja osaamisen saatavuus korostuvat tulevaisuudessa edelleen. Osaamisen kehittämistä tarvitaan siis sukupuolesta riippumatta. Etelä-Karjalassa kuten monella muullakin alueella, yritykset tarvitsevat tukea ympäristövastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen toiminnoissaan, vaikka toimisivatkin lähtökohtaisesti vastuullisesti. Näin ollen voidaan olettaa, ettei myöskään sukupuolinäkökulmaa ole osattu ottaa huomioon yritysten kehitystoiminnassa ja vuorovaikutusmenetelmissä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Ympäristövastuullinen tuote- ja palvelukehitys tapahtuu tehokkaimmin vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Vastuullisuusviestintä rakentuu vuorovaikutuksessa yrityksen brändin kanssa yhä useammin, asiakaskokemuksen noustua keskeiseksi kilpailutekijäksi, palvelumuotoilussa hyödynnettyjen käyttäjänäkökulmien pohjalta. Käyttäjänäkökulmaa voidaan lähestyä myös sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen toimenpiteissä osanottajat saavat tietoa myös sukupuolen merkityksestä palveluiden ja viestinnän muotoilussa. Hankkeen toimenpiteissä pyritään kaikin keinoin edistämään tasa-arvoista osallistumista ja huolehditaan, että toteutustavat ovat sellaisia, että ne edistävät sekä miesten että naisten osallistumista.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	6	8
Vastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osaamisen kasvu edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä yrityksissä niin lyhyellä kuin etenkin pidemmällä aikavälillä. Mitä enemmän tuotetaan tuotteita ja palveluita ympäristövastuullisesti, sitä vähemmän tullaan tarvitsemaan neitseellistä raaka-ainetta ja luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	6
Vastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osaamisen kasvu tukee ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien tunnistamista ja auttaa yrityksiä osaltaan vähentämään riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	8
Vastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osaamisen kasvu tulee tehostamaan materiaalien käyttöä ja kiertoa ja näin vähentämään jätteiden syntymistä ja näistä syntyviä kuluja. Vaikuttavuus muodostuu ensin yritysten omien toimintojen muutoksesta ja lopulta heidän asiakkaidensa toimintojen muuttuessa entistä kestävämmiksi, kun he käyttävät ympäristövastuullisiksi kehitettyjä tuotteita ja palveluita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	6	8
Energiamuodon valitseminen uusiutuvista vaihtoehdoista on melko selkeä toimenpide, joka konkreettisesti edistää yrityksen kestävän kehityksen mukaisuutta ja ympäristövastuullisuutta. Vastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osaamisen kasvu vauhdittaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa yrityksissä osoittamalla sen hyödyt osana ympäristövastuullista ja kestävää liiketoimintaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	6
VPKE hankkeessa haetaan nimenomaan alueellista vaikuttavuutta vastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osalta. Paikallisten yritysten osaamisen kehittäminen sekä ympäristö- että asiakasnäkökulmasta toimintaa läpileikkaavasti ja mitään toimialaa ulos rajaamatta edistää osaltaan kestävän elinkeinorakenteen kehittymistä alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	8
Vastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osaamisen kasvu edistää erityisesti aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä nyt ja tulevaisuudessa. Joillain yrityksillä muutos on nopeampi kuin toisilla, mutta jo lähtötilanteen ymmärtäminen auttaa suuntaamaan toimintaa kestävällä tavalla. Kun siihen yhdistetään asiakaslähtöisen keihittämisen ja ennakoinnin osaaminen on yrityksen toiminnalle hyvät edellytykset kehittyä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	2	5
Elinkeinoelämän vahvistaminen lisää alueellista hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen	0	0

Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0

Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	3	6
Vastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osaamisen kasvu edistää ympäristöosaamisen hyödyntämistä osana vastuullista liiketoimintaa ja siten edistää kestävää kehitystä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VPKE – Vastuullisen palvelu- ja tuotekehityksen ennakointi hankkeessa kehitettiin eteläkarjalaisten yritysten asiakaslähtöistä ympäristövastuullisen palvelu- ja tuotekehittämisen osaamista, jotta yritykset osaavat ennakoida ja vastata asiakkailta tulevaan ympäristövastuullisen kuluttamisen kysyntään. Tunnistamalla oman nykytilanteensa, mutta myös muutokset asiakkaiden tarpeissa, yritys voi ennakoida omia osaamis- ja kehittämistarpeitaan vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin myös jatkossa.

Hankkeen alussa selvitettiin haastatteluin Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yritysten tilannetta asiakaslähtöisen ympäristövastuullisuuden osalta. Voitiin todeta, että tulokset vastasivat rinnakkaishankkeessa Päijät-Hämeessä, Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK:ssa esiin nousseita kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia. Hiilijalanjälkeen keskittymisen täydentäminen hiilikädenjälkiajattelulla tuotti haasteita ja ympäristövastuullisuudesta viestimisen suhteen oltiin arkoja. Toisaalta asiakaslähtöisyyttä ja ympäristövastuullisuutta pidettiin tärkeinä ja keinoista niiden kehittämiseksi oltiin kiinnostuneita.
Helpottamaan yritysten oppimista alueen yrityksistä koottiin pieni vertaisoppimisen ryhmä, jonka kanssa yhteiskehitettiin yrityksen lähtötilanteen kartoittava verkkokoulutus. Tämä lähtötilannetta kartoittava ja osaamistarpeita ennakoiva itsenäisenäkin toimiva kokonaisuus tukee sisarhankkeessa samalle alustalle tuotettavaa täydennyskoulutusta, jossa syvennetään yritysten asiakaslähtöistä ympäristövastuullisuuden kehittämisosaamista. Vertaisoppimisen ryhmä pääsi pilotoimaan tätä koulutusta.
Mikro- ja pk-yrittäjät osallistuivat aktiivisesti ryhmän toimintaan, joten hankkeessa rakentui kohderyhmän eli heidän näkökulmastaan mielekäs kokonaisuus oppia ja kehittää omaa liiketoimintaansa. Kahden haastavana pidetyn näkökulman, asiakaslähtöisyyden ja ympäristövastuullisuuden yhdistäminen koettiin vaikeaksi, mutta toisaalta se tuotti liiketoiminnan kehittämiseen oivalluksen, kuinka hiilikädenjälkiajattelun mukaisesti toimimalla pienikin yritys voi yhtäaikaisesti edistää vastuullista liiketoimintaa, parantaa asiakaskokemusta ja osaltaan lisätä ympäristövastuullisuutta toimintaympäristössään. Käytännönläheinen työskentely tarjosi konkreettisia työkaluja ja malleja, kuinka oivallukset viedään käytäntöön ja osaksi yrityksen arkea. Vertaisryhmässä toimiminen oli olennainen osa osallistujien kokemusta. He kokivat, että se tuki uuden asian oppimista ja kehitystyön sovittamista arkeen.

Hankkeen lopussa järjestettiin tapahtuma, jossa kerrottiin asiakaslähtöisestä ympäristövastuullisuudesta eli hiilikädenjälkiajattelusta ja nostettiin esiin osallistuneiden yritysten kokemuksia ja oivalluksia samaistuttavina esimerkkeinä konkreettisesta tekemisestä vihreän siirtymän edistämiseksi. Samassa tilaisuudessa julkaistiin VPK ja VPKE hankkeiden päätuotokset Menesty asiakaslähtöisesti ja ympäristövastuullisesti opas ja verkkokurssi.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke