|
|
|
Hankekoodi: S22867
Hankkeen nimi: TooLIT digitaalinen ohjelmisto-opas
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3
Puhelinnumero: 02 263 350
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: https://www.turkuamk.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taneli Ahtiainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taneli.ahtiainen(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505985950
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TooLIT-hankkeen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden ja työssä olevien digitaalista osaamista kehittämällä selainpohjainen digitaalinen ratkaisu, joka tarjoaa keskitetysti ohjeistusta opiskelussa ja työssä tarvittavista ohjelmista. Covid-19 pandemian seurauksena tapahtunut nopea digiloikka vaatii entistä syvällisempää tietotaitoa etätyössä vaadittavista ohjelmista, ja työkalulla kurotaan umpeen kohderyhmän digiosaamisessa havaittua katvealuetta. Useiden ohjelmien käyttäminen vaatii itsenäistä jatkuvaa oppimista ja perehtymistä ohjelmien ominaisuuksiin, mutta tiedon hajanaisuus ja tekninen terminologia vaikeuttavat informaation omaksumista.
Digitalisaation edistämisen ohjelman (2020) mukaan 24 %:lla suomalaisista on heikot digitaidot. EU:n alueella vain 63% prosenttia 15–16-vuotiaista tytöistä kokee, että he pystyvät vaivatta käyttämään digitaalisia laitteita, joita he eivät tunne kovin hyvin (vrt. pojat 73%). Suomessa ero naisten ja miesten digi-itseluottamuksessa on vielä suurempi: 25 %. Hankkeen kehitystyössä otetaan huomioon naisten matalampi itseluottamus omiin digitaitoihinsa, sillä testaus- ja kehittämistilaisuuksissa huomioidaan ja fasilitoidaan erityisesti naisia ja tyttöjä jakamaan omia kokemuksiaan digiosaamisen puutteista.
Kehitettävän digitaalisen ratkaisun intuitiivinen käyttöliittymä ja yksinkertaistetut ohjeet auttavat ohjelmien nopeaa omaksumista, joka vapauttaa aikaa muihin tehtäviin. Työ ja opiskelu helpottuu, kun kohderyhmä hallitsee tarkoituksenmukaisten ohjelmien käytön. Digitaalisten ohjelmien hallitseminen vähentää opiskelun ja työn kuormittavuutta, vaikuttaen hyvinvointiin. TooLIT-työkalun kautta opittavat digitaidot turvaavat opiskelijoiden asemaa koulutuksen siirtymävaiheissa, nopeuttavat valmistumista ja edistävät siirtymää työelämään. Työssään hyvin voiva henkilö palvelee myös asiakkaitaan paremmin, joka välillisesti tekee organisaation toiminnasta tehokkaampaa ja kilpailukykyisempää.
Vuoden mittaisen hankkeen toimenpiteet ovat jaettu kahteen työpakettiin, josta ensimmäinen on Digitaalisen TooLIT työkalun suunnittelu, kehittäminen ja julkaiseminen. Työpaketin 1 toimenpiteet ovat: 1) Työkalun suunnittelu, ensimmäisen version rakentaminen ja jatkuvuuden varmistaminen 2) Työkalun testaaminen kohderyhmillä ja kehittäminen sekä 3) Työkalun viimeistely, lopullisen version julkistaminen ja jatkokehittäjän sitouttaminen. Työpaketti 2 keskittyy hankehallintoon ja hankkeen tulosten jakamiseen, ja sen toimenpiteet ovat 1) Yhteistyön koordinointi ja taloushallinto sekä 2) Ulkoinen viestintä ja tulosten levittäminen kohderyhmälle.
Hankkeen toteuttajana toimivat Turun ammattikorkeakoulun Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän asiantuntijat tekevät yhteistyötä Turun kaupungin Avoimen tiedon verkoston kanssa työkalun kehittämisen aikana, sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa levittääkseen työkalua laajasti kohderyhmän käyttöön.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä pidetään henkilöitä, jotka osallistuvat kehitettävän työkalun testaamiseen joko testaus- ja kehittämistilaisuuksissa tai etänä. Kohderyhmä on pääasiassa Turku AMK:n opiskelijoita ja hanketyötä tekeviä henkilöitä. Kohderyhmä saavutetaan jalkautumalla Turku AMK:n MasterSchool ja monimuoto-opiskeluryhmiin, joihin osallistuvat henkilöt ovat sekä opiskelijoita että työssä olevia. Etätestaajia kutsutaan testaamaan työkalua kohdennetuilla sosiaalisen median markkinointikampanjoilla, uutiskirjeillä sekä hankkeen aikana julkaistavilla blogiteksteillä.
Yrittäjyys- ja arvonluonti tutkimusryhmällä on jo valmiiksi tiivistä yhteistyötä Varsinais-Suomen yrittäjien kanssa, jota hyödynnetään työssä olevien saavuttamiseksi hankkeen aikana. Lisäksi kohderyhmän saavuttamisessa hyödynnetään naisyrittäjäverkostoa (NYRDI - Naisyrittäjät digitaidoilla poikkeusolojen yli), joka tukee digitaalisten taitojen oppimista ja kannustaa nopeisiin kokeiluihin ja yhteisölliseen toimintaan. Naisyrittäjäverkoston kanssa tehtävä yhteistyö tukee valtavirtaistamista.
Työkalu on julkisesti saatavilla ja sitä voivat käyttää kaikki kohderyhmän ulkopuoliset tahot, jotka haluavat käyttää työkalua esim. Ikäihmiset ja työttömät. Erityisesti työnantajat voivat käyttää työkalua perehdyttääkseen työntekijöitään digitaalisissa taidoissa. Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat siis kaikki tahot, jotka tulevaisuudessa haluavat hyödyntää työkalua tai jatkokehittää sitä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 73 935
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 73 935
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 92 419
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 92 419
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun, Loimaan, Vakka-Suomen, Salon, Åboland-Turunmaan
Kunnat: Somero, Koski Tl, Pyhäranta, Paimio, Kustavi, Sauvo, Rusko, Turku, Pöytyä, Nousiainen, Kemiönsaari, Lieto, Oripää, Naantali, Salo, Mynämäki, Taivassalo, Masku, Vehmaa, Aura, Laitila, Parainen, Kaarina, Loimaa, Uusikaupunki, Raisio, Marttila
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 55
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Hallitsemalla digiaikakauden tärkeimmät ohjelmistot, kuten videoneuvotteluvälineet ja virtuaaliset työtilat, kynnys osallistua kokouksiin etänä madaltuu. Näin matkustaminen henkilöautolla kokouksiin vähenee, joka vuorostaan vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja auttaa näin luonnonvarojen käytön kestävyydessä. Myös dokumenttien printtaaminen vähentyy, kun asiat hoituvat kätevästi näyttöpäätteen välityksellä, jolloin paperijätteen määrä vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| (Sama kuin yllä) Hallitsemalla digiaikakauden tärkeimmät ohjelmistot, kuten videoneuvotteluvälineet ja virtuaaliset työtilat, kynnys osallistua kokouksiin etänä madaltuu. Näin matkustaminen henkilöautolla kokouksiin vähenee, joka vuorostaan vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja auttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä. Myös dokumenttien printtaaminen vähentyy, kun asiat hoituvat kätevästi näyttöpäätteen välityksellä, jolloin paperijätteen määrä vähenee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Luonto ja kasvillisuus hyötyvät välillisesti etätyön myötä pois jäävistä turhista työmatkoista, sillä niiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavat. (Sama kuin yllä)Hallitsemalla digiaikakauden tärkeimmät ohjelmistot, kuten videoneuvotteluvälineet ja virtuaaliset työtilat, kynnys osallistua kokouksiin etänä madaltuu. Näin matkustaminen henkilöautolla kokouksiin vähenee, joka vuorostaan vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja auttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä. Myös dokumenttien tulostaminen vähentyy, kun asiat hoituvat kätevästi näyttöpäätteen välityksellä, jolloin paperijätteen määrä vähenee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| (Sama kuin yllä) Hallitsemalla digiaikakauden tärkeimmät ohjelmistot, kuten videoneuvotteluvälineet ja virtuaaliset työtilat, kynnys osallistua kokouksiin etänä madaltuu. Näin matkustaminen henkilöautolla kokouksiin vähenee, joka vuorostaan vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja auttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä. Myös dokumenttien tulostaminen vähentyy, kun asiat hoituvat kätevästi näyttöpäätteen välityksellä, jolloin paperijätteen määrä vähenee. Luonto ja kasvillisuus hyötyvät välillisesti etätyön myötä pois jäävistä turhista työmatkoista, sillä niiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavat. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hanke vähentää välittömästi materiaalien käyttöä ja jätteen määrää, sillä digitaitojen katvealueilla olevat tulostavat yhä usein samat materiaalit, joiden omaksuminen on mahdollista myös näyttöpäätteen avulla. Erityisesti hanketyössä monisatasivuiset hakemukset ja niiden tulostaminen aiheuttavat runsaasti jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 7 |
| Pandemian aiheuttaman digiloikan vaatimat digitaaliset taidot omaksuttuaan opiskelijat valmistuvat nopeammin ja ovat valmiimpia siirtymään työelämään. Työssä olevat tehostavat omaa työntekoaan ja samalla parantavat omaa työssä viihtyvyyttään. Työn kuormittavuus vähenee digitaalisen osaamisen noustessa, ja tällöin myös henkilöstökokemus paranee. Hyvinvoiva organisaatio on myös tehokas ja pystyy sitouttamaan työntekijänsä paremmin, jolla on välillinen vaikutus koko paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| TooLIT työkalu on ennen kaikkea aineeton palvelu, joka on kaikille avoin jo helposti jatkokehitettävissä. Se perustuu avoimeen tietoon ja tehdään avoimen lähdekoodin periaatteella. Hankkeessa tehtävä yhteistyö Avoimen tiedon verkoston, järjestöfoorumin ja kohderyhmän edustajien kanssa luo myös uusia ideoita palveluiden kehittämiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Opiskelijat ja työssä olevat kohtaavat samoja ongelmia digitaalisia ohjelmia käyttäessään, ja osaamisen puute turhauttaa. Kun omaa aikaa pitää käyttää ohjelman opiskeluun enne itse asiaan pääsyä, tuntee tehneensä kaksin verroin työtä. TooLIT työkalu helpottaa ohjelmiin perehtymistä itsenäisesti, ottaen huomioon kohderyhmän tarpeet. Opiskelijoiden hyvinvointi paranee, kun he pääsevät haluamalleen tasolle digitaalisissa taidoissa ja pystyvät hyödyntämään niitä harrastuksissaan, vapaa-ajallaan ja opiskellessaan. Samoin työssä olevien hyvinvointi paranee, kun työnteon välineet ovat läpikotaisin hallussa. Tällöin työn kuormittavuus vähenee ja henkilöstökokemus paranee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Kuten Euroopan tasa-arvoinstituutti mainitsee, vaikka naisten ja miesten digiosaaminen on samalla tasolla, naiset kokevat oman osaamisensa olevan huomattavasti alemmalla tasolla. Tästä syystä on tärkeää edistää tasa-arvoa digitaalisen osaamisen saralla painottamalla tutkittua tietoa ja rohkaisemalla naisia jatkuvaan itseohjautuvaan oppimiseen. Tiedon löytämistä ja omaksumista helpottaa TooLIT työkalu, jonka kehittämistyössä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 7 |
| Kuten Euroopan tasa-arvoinstituutti mainitsee, vaikka naisten ja miesten digiosaaminen on samalla tasolla, naiset kokevat oman osaamisensa olevan huomattavasti alemmalla tasolla. Tästä syystä on tärkeää edistää tasa-arvoa digitaalisen osaamisen saralla painottamalla tutkittua tietoa ja rohkaisemalla naisia jatkuvaan itseohjautuvaan oppimiseen. Tiedon löytämistä ja omaksumista helpottaa TooLIT työkalu, jonka kehittämistyössä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
TooLIT-hankkeen tavoitteena oli parantaa opiskelijoiden ja työssä olevien digitaalista osaamista kehittämällä selainpohjainen digitaalinen ratkaisu, joka tarjoaa keskitetysti ohjeistusta opiskelussa ja työssä tarvittavista ohjelmista. Covid-19 pandemian seurauksena tapahtunut nopea digiloikka on vaatinut entistä syvällisempää tietotaitoa etätyössä vaadittavista ohjelmista, ja työkalulla kurotaan umpeen kohderyhmän digiosaamisessa havaittua katvealuetta. Hankkeen tarkoitus on tukea digi-itseluottamuksen ja -taitojen parantamista.
Hankkeessa kehitettiin digitaalinen ratkaisu, jonka intuitiivinen käyttöliittymä ja yksinkertaistetut ohjeet auttavat ohjelmien omaksumista hankkeen kohderyhmissä. Hankkeen verkkosivuille kehitettiin neljän eri ohjelmiston kattava ohjekirjastomateriaali eli kokoelma ohjelmistojen käyttöohjeita. Ohjekirjastossa on käyttäjää ohjaavia kysymyksiä, jotka suodattavat lopussa esiteltäviä ohjeistuksia, jotka ovat pääasiassa suomenkielisiä videoita. Kehitetty digitaalinen työkalu perustui avoimeen lähdekoodiin, joten se on kenen tahansa saatavilla.
Vuoden mittaisen hankkeen toimenpiteet olivat jaettu kahteen työpakettiin, josta ensimmäinen oli Digitaalisen TooLIT työkalun suunnittelu, kehittäminen ja julkaiseminen. Työpaketin 1 toimenpiteet olivat: 1) Työkalun suunnittelu, ensimmäisen version rakentaminen ja jatkuvuuden varmistaminen 2) Työkalun testaaminen kohderyhmillä ja kehittäminen sekä 3) Työkalun viimeistely, lopullisen version julkistaminen ja jatkokehittäjän sitouttaminen. Työpaketti 2 keskittyi hankehallintoon ja hankkeen tulosten jakamiseen, ja sen toimenpiteet olivat 1) Yhteistyön koordinointi ja taloushallinto sekä 2) Ulkoinen viestintä ja tulosten levittäminen kohderyhmälle.
Hankkeessa digitaitoja edistettiin opiskelijoiden ja työssäkäyvien parissa. Hankkeessa järjestettiin työkalun beta-version testausta Turun ammattikorkeakoulussa paikan päällä sekä itsenäiseen etänä tehtävään testaamiseen ja palautteen jättämiseen työkalun jatkokehittämistä varten. Jokainen, jolla on pääsy internettiin, voi hyödyntää työkalua joko mobiililaitteella tai tietokoneella.
Hankkeessa ulkoista viestintää toteutettiin TooLIT-työkalun verkkosivun blogissa ja Turun ammattikorkeakoulun sosiaalisen median kanavissa erityisesti testauksen aikoihin. Lisäksi työkalua jaettiin testattavaksi verkostoihin eli NYRDI-hankkeen osallistujille sekä tutkimusryhmään ja järjestöihin. Hankkeen tuloksia on levitetty järjestämällä avoimia testaus- ja kehittämistilaisuuksia Turun ammattikorkeakoulussa paikan päällä. Lisäksi toteuttamalla sosiaalisen median markkinointia ja asiantuntijan messuvierailulla tavoitteena oli tavoittaa potentiaalisia työkalun jatkokehittäjiä.
Kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit ovat vapaasti käytettävissä niin organisaatioille kuin yksityishenkilöille myös hankkeen päätyttyä. Materiaalit on koottu hankkeen verkkosivustolle: https://toolit.turkuamk.fi/