Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22868

Hankkeen nimi: Turvapaikanhakijat töihin Satakuntaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 029 469 6000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Helander Katja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.helander(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 349 7073

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen toteuttajina toimivat Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö sekä yhteistyökumppaneina Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä Porin vastaanottokeskus, työvoimaviranomaiset ja Prizztech. Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat Porin ja Kankaanpään vastaanottokeskuksessa kirjoilla olevat turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua tarvitsevat, joilla on oikeus tehdä töitä, sekä turvapaikanhakijoita ja tilapäistä suojelua tarvitsevia työllistävät työnantajat.

Hankkeen päätavoitteena on edistää vastaanottokeskukseen rekisteröityneiden hakijoiden työllistymistä sekä tukea heitä työllistäviä työnantajia pidempiaikaisen työllistymisen sujuvoittamiseksi. Tavoitteet saavutetaan antamalla
- turvapaikanhakijoille ja tilapäistä suojelua tarvitseville yksilöllistä ja/tai ryhmämuotoista tukea työnhaussa,
- kertomalla heille suomalaisen työelämän pelisäännöistä,
- tukemalla työnantajia tarvittaessa työntekijän perehdytyksessä ja työsuhteen aikana sekä
- vahvistamalla työntekijän ammatillista suomen tai englannin kielen osaamista.

Tällainen hanke tarvitaan erityisesti siksi, että turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua hakevat löytävät töitä, ja sitä kautta elämäänsä mielekästä tekemistä, ja satakuntalaiset työnantajat työntekijöitä avoimiin työtehtäviinsä. Sodan jaloista paenneet haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua hakevat ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle – siksi on hyvä, että hanke tarjoaa hakijoille tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa sekä tukee heitä tarvittaessa työsuhteen aikana. Lisäksi hanke madaltaa työnantajien kynnystä palkata vieraskielistä työvoimaa tukien heitä mahdollisissa pulmatilanteissa ja selkeyttää keskeisten satakuntalaisten toimijoiden rooleja turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua hakevien työllistymisen tukemisessa koordinoimalla yhteistyötä.

Hankkeen tuloksena turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua tarvitsevat ovat löytäneet töitä Satakunnasta, satakuntalaiset työnantajat ovat saaneet osaavaa työvoimaa ja keskeiset satakuntalaiset toimijat ovat sopineet yhteistyöstä hakijoiden työllistymisen edistämiseksi hankkeen päättymisen jälkeen. Pitkällä aikavälillä hanke edistää turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua hakevien juurtumista Satakuntaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat Porin Liinaharjan ja (Muutos 20.4.2023) Kankaanpään vastaanottokeskukseen rekisteröityneet turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua hakevat/ saavat, joilla on oikeus tehdä Suomessa töitä. Turvapaikanhakija saa oikeuden tehdä ansiotyötä Suomessa pääosin kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun on hakenut turvapaikkaa. Raja on kolme kuukautta, jos hakija on esittänyt voimassaolevan ja aidoksi todetun passin tai muun matkustusasiakirjan viranomaiselle. Ja kuusi kuukautta, jos hän ei ole esittänyt matkustusasiakirjaa.

Poikkeuksen muodostavat Ukrainasta Venäjän hyökkäystä paenneet. Heillä on rajoittamaton oikeus tehdä työtä ja opiskella heti, kun he ovat rekisteröineet tilapäisen suojelun hakemuksen poliisilla tai rajaviranomaisella. Ensimmäinen tilapäisen suojelun oleskelulupa myönnetään enintään vuodeksi. EU:n neuvoston päätöksen mukaan tilapäisen suojelun oleskelulupia voidaan myöntää tällä hetkellä 4.3.2023 asti, mutta EU voi tarvittaessa pidentää ajanjaksoa (enintään 3 vuodella). (migri.fi ja te-palvelut.fi).

Lisäksi varsinaista kohderyhmää ovat myös asukkaita palkkaavat satakuntalaiset työnantajat.
Muutos 20.4.2023 Heihin kohdistuu aktiivisia toimenpiteitä, joten myös heiltä kerätään ESR-tietolomakkeet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät välillisesti myös SPR Satakunnan piiri, Satakunnan TE-toimisto, Porin seudun kuntakokeilu, (Muutos 20.4.2023) Kankaanpään vastaanottokeskus ja Prizztech, joiden keskinäinen yhteistyö vastaanottokeskuksen asukkaiden työllistymisen tukemisessa selkeytyy hankkeen myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 251 544

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 106 073

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 293 768

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 123 878

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Harjavalta, Kokemäki, Eura, Säkylä, Kankaanpää, Rauma, Huittinen, Ulvila, Merikarvia, Pori, Karvia, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toteuttajat ovat tarkastelleet toimintaympäristöä yhdessä yhteistyökumppanien kanssa ja tehneet arvion hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sukupuolijakaumasta: Ukrainasta tulleista tilapäistä suojelua hakevista/ saavista valtaosa on naisia ja lapsia, kun taas muualta tulleista pääosa (70 - 80 %) on miehiä. Toimenpiteissä sukupuolinäkökulma on huomioitu mm. varaamalla osallistujille tukea lastenhoitoon ja mahdollistamalla näin pienten lasten äitien osallistuminen hankkeen toimintaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma: Osallistujien ohjaus räätälöidään kohderyhmän tarpeiden mukaan ja ohjauksen suunnittelussa huomioidaan myös eri sukupuolien tarpeet sekä millaiset osaamisen kehittämistavat motivoivat ketäkin. Hankkeen toiminnot suunnitellaan niin, että molemmille sukupuolille sopivia osallistumisen mahdollisuuksia on tarjolla. Hankkeessa arvioidaan valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeessa vältetään tarpeetonta paperijätettä ja erilaisten dokumenttien tulostamista. Tuotettavat aineistot (koulutus- ja ohjausmateriaalit) ovat ensisijaisesti sähköisessä muodossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 6
Paikalliset työnantajat saavat hankkeen tuella työmarkkinoiden ulkopuolella olevista turvapaikanhakijoista ja tilapäistä suojelua hakevista/ saavista kaipaamaansa työvoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeen kohderyhmille antama ohjaus ja tuki työnhaussa ja työsuhteen alkutaipaleella sekä yhteistyön vahvistaminen keskeisten turvapaikanhakijoiden/ tilapäistä suojelua saavien työllistymistä edistävien osapuolten kesken ovat aineettomia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Osa hanketyöntekijöiden antamasta yksilöohjauksesta tapahtuu etänä ja hanketiimin sisäiset palaverit, sekä palaverit yhteistyökumppanien kanssa, järjestetään pääosin verkossa, jolloin matkustamistarve vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 3
Turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua hakevien/ saavien työllistymisen tukeminen edistää heidän hyvinvointiaan. Hanke tukee myös työnantajien hyvinvointia tukemalla heitä mahdollisissa pulmatilanteissa.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Hanke edistää haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden/ tilapäistä suojelua hakevien tai saavien tasavertaisuutta suhteessa valtaväestöön.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 3
Hanke edistää turvapaikanhakijoiden/ tilapäistä suojelua hakevien tai saavien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen toiminta on eri kulttuureja kunnioittavaa. Hanke vaikuttaa välillisesti erilaisuuden hyväksymiseen ja eriarvoisuuden vähentymiseen sekä edistää monikulttuurisuutta ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta.
Kulttuuriympäristö 3 2
Hankkeen toiminnassa huomioidaan kulttuurin merkitys voimavaroille ja hyvinvoinnille. Kulttuuri nähdään hankkeessa hyvinvointia lisäävänä ja osallisuutta vahvistavana mahdollisuutena. Hanke mahdollistaa suomalaiseen kulttuuriympäristöön tutustumista ja eri kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kulttuurituntemuksen syventymistä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-