|
|
|
Hankekoodi: S22871
Hankkeen nimi: Ymmärrä asiakasta – kokemustoiminta keskiössä
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2388924-4
Jakeluosoite: PL 1001
Puhelinnumero: (02) 620 3000
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.samk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henna Kyhä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henna.t.kyha(at)samk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3134
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Lain pitäisi astua voimaan 1.1.2023. Uusilla hyvinvointialueilla mielenterveys- ja päihdehuollon toteuttamisessa kokemustoimijoilla tulee olemaan merkittävä rooli lakiluonnosten toteutuessa. Kokemusasiantuntijaosaamista tultaisiin hyödyntämään vahvemmin niin palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa kuin arvioinnissakin. On tärkeää, että maakunnassa on tarjolla koulutettuja kokemusasiantuntijoita, mutta yhtä tärkeää on, että työelämä ja korkeakoulutus oppii hyödyntämään kokemustoimijoiden monipuolista käyttöä.
Kokemustoimijat tarvitsevat rohkaisua ja uusia keinoja toiminnan laajentamiseen perinteisen luennoinnin taikka ohjausryhmissä toimimisen ulkopuolelle. Samalla heidän osallisuuden, resilienssin sekä yhdenvertaisuuden kokemustaan voidaan vahvistaa ja luoda näköalaa osaamisen hyödyntämiseen erilaisissa työtehtävissä. Myös työelämä ja korkeakoulutus tarvitsevat uutta näkemystä kokemustoiminnan täysimääräiseen hyödyntämiseen.
Hankkeen tulostavoitteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen:
1. Kohderyhmänä olevien kokemustoimijoiden osallisuuden, resilienssin ja yhdenvertaisuuden kokemus mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäjinä vahvistuu.
2. Löydetään uudenlaisia työkaluja päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen sote -alan yksiköissä.
3. Kokemustoimijoiden tietoa simulaatioissa hyödyntämällä AMK-opiskelijoiden asiakasymmärrys lisääntyy jo opintojen aikana.
Tavoitteet saavutetaan seuraavilla toimenpiteillä:
Toimenpide 1.
Kokemustoimijoiden rekrytointi ja simulaatiotilanteissa toimimiseen räätälöity koulutuskokonaisuus
Toimenpide 2a.
Kokemustoimijaosaamisen hyödyntäminen simulaatiotilanteissa – kokeilut (2) työelämässä Sininauhassa ja Tukirangassa.
Toimenpide 2b.
Kokemustoimijaosaamisen hyödyntäminen simulaatiotilanteissa - kokeilut (4) opetuksessa SAMKin hyvinvointi- ja terveysosaamisalueella (2 kokeilua sosionomikoulutuksessa, 2 kokeilua hoitotyön koulutuksessa).
Toimenpide 3.
Kohderyhmän osallisuuden kokemuksen ja työelämä-/koulutustarpeen arviointi
Toimenpide 4.
Hankeviestintä
Tuloksena kohderyhmään kuuluvat saavat hankkeen toimenpiteisiin osallistumalla uusia työllistymisen mahdollisuuksia päihde- ja mielenterveystyön palvelujen kehittäjänä ja koulutusorganisaatiossa asiakasymmärryksen lisääjänä. Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot tunnistavat ja osaavat hyödyntää näitä yhteiskehittämisen (ammattilainen-kokemustoimija) muotoja päihde- ja mielenterveystyön kentällä sekä ammattikorkeakouluopetuksessa. Tehokkaan hankeviestinnän avulla nämä mahdollisuudet tiedostetaan laajasti ja niitä hyödynnetään järjestö-, organisaatio- ja oppilaitostasolla. Pitkän aikavälin vaikutuksena saavutettu hyöty on valunut mielenterveys- ja päihdeasiakkaille paremman palvelukokemuksen muodossa. Aidon asiakasnäkökulman mukana olo palvelujen kehittämisessä on parantanut sote–palvelujen vaikuttavuutta sekä tuloksellisuutta.
Mielenterveys- ja päihdetaustaiset kokemustoimijat Porin ja Rauman* mielenterveys- ja päihdepalvelujen alueelta.
Kokemustoimijat ovat alueellisten organisaatioiden (Porin kaupunki, Rauman kaupunki, Satasairaala ja 3.sektori/yhteisökeskus) kouluttamia kokemusasiantuntijoita.
(*Porin ja Rauman sote-palvelut sekä Satasairaalan palvelut yhdistyvät Satakunnan hyvinvointialueen palveluiksi 1.1.2023.)
Työelämäyhteistyökumppanit
SAMKin korkeakouluopiskelijat
Porin kaupunki, Rauman kaupunki, Satasairaala ja 3.sektori/yhteisökeskus myös koordinoivat kokemustoimintaa, mistä on huomattavaa etua kohderyhmän rekrytoimisessa ja sitouttamisessa mukaan toimintaan. Toinen hankkeessa toimivista asiantuntijoista on SAMKin edustaja alueellisessa kokemustoiminnan ohjausryhmässä, joten tiedonkulkuun ja rekrytointiin on kanava myös tätä kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 94 670
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 94 439
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 118 337
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 118 048
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Rauman, Porin
Kunnat: Rauma, Pori
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 20
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten HILL-verkkoneuvotteluohjelman käyttö) ja pyritään näin samalla vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 2 |
| Vältetään tulostamista, syntynyt jätemateriaali kierrätetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 5 |
| Hankkeeseen osallistuvien kulttuurialana palveluntuottajien yhdessä sote organisaatioiden kanssa tekemä työ edesauttaa elinkeinorakenteen kehittymistä verkostomaisempaan suuntaan. Samalla luodaan mahdollisuuksia uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle ja vähennetään keskinäistä kilpailua sekä toimintojen päällekkäisyyttä. Hanke vaikuttaa paikalliseen yrityskulttuuriin osaamisen tunnistamisen sekä hyödyntämisen kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia palveluja ja tuotteita. Hankkeessa kehitettävien terveyttä ja hyvinvointia lisäävien yhteistoimintatapojen myötä luodaan uudenlaista, innovatiivista palvelukulttuuria, jossa asiakas on keskiössä ja asiantuntijana omassa tilanteessaan. Hankkeen tuloksena on aineeton tuote, joka edistää sekä kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia, että toimijoiden osaamista ja rohkeutta uusien palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat kohderyhmänä kokemustoimijoiden psykososiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymiseen. Kaikkien hankkeessa toimivien osaaminen sekä kyky etsiä uusia, luovia ratkaisuja kehittämistyön tueksi lisääntyvät hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden seurauksena. Hankkeella on positiivinen vaikutus myös kohderyhmän työllistymiseen resilienssin tunteiden lisääntyessä omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon osallistumisen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 6 |
| Hankkeella on vaikutusta naisten ja miesten sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen ja hanke edistää sukupuolinäkökulman huomioimista mielenterveyttä tukevien ja vahvistavien toimintamallien kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen toiminnoissa kokemustoimijat, sotealan ammattilaiset sekä ammattikorkeakoulun opiskelijat vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia, mikä tukee alueen työpaikkojen kehittymistä suvaitsevaisempaan ja entistä yhdenvertaisempaan suuntaan. Kohderyhmän toimiessa aktiivisina osallisina hankkeen toimenpiteissä, heidän eriarvioisuutensa vähenee ja heidät nähdään asiantuntijoina omassa tilanteessaan. Kokemustoimijoiden oman äänen kuuleminen auttaa myös sote-alan nykyisiä että tulevia ammattilaisia ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta sekä näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja perinteisten menetelmien rinnalle. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Hankkeessa on tavoitteena tukea satakuntalaisten hyvinvointia tuottavien palveluiden verkostoitumista yli sektorirajojen samalla välillisesti vahvistaen yhdessä tekemisen kulttuuria ja laajemmin hyvinvointia edistävää toiminta- ja palvelukulttuuria. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Satakunnassa on koulutettu eri organisaatioiden toimesta useita päihde- ja mielenterveysalan kokemusasiantuntijoita. Perinteisesti kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty ryhmätoimintojen ohjaamisessa ja luennoimassa omaa toipumistarinaansa. Ymmärrä asiakasta -hankkeen avulla haluttiin luoda uusia mahdollisuuksia kokemusasiantuntijatoiminnan laajentamiseen perinteisen luennoinnin ulkopuolelle. Samalla haluttiin vahvistaa kokemusasiantuntijoiden osallisuuden, resilienssin sekä yhdenvertaisuuden kokemusta, sekä luoda näköalaa heidän osaamisensa hyödyntämiseen erilaisissa työtehtävissä. Myös työelämä ja korkeakoulutus tarvitsivat uutta näkemystä kokemustoiminnan täysimääräiseen hyödyntämiseen.
Ymmärrä asiakasta -hankkeessa koulutettiin 15 hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvaa mielenterveys- ja päihdetaustaista työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa kokemusasiantuntijaa luovien menetelmien käyttöön. Koulutuksen tavoitteena oli valmentaa kokemusasiantuntijat (hankkeen varsinaista kohderyhmää) toimimaan asiakkaan roolissa simulaatio-opetuksessa. Simulaatio-opetus on opetusmenetelmä, jossa luodaan aidonnäköisiä tilanteita, joiden avulla opiskelijat voivat harjoitella ja oppia käytännön taitoja turvallisessa ympäristössä, ennen varsinaista käytännön työtä. Kokemusasiantuntijoiden valmennuskokonaisuuden jälkeen hankkeessa toteutettiin yhteensä 30 simulaatiokoulutusta vuoden 2023 aikana. Simulaatiokoulutus toteutettiin osana sosiaali- ja hoitotyön koulutusohjelmien päihde-, mielenterveys- ja kriisityön opetusta. Näistä kaksi oli kansainvälisen nursing-koulutuksen opiskelijaryhmää. Opiskelijasimulaatioiden lisäksi järjestettiin kolme työelämäsimulaatiota, joissa eri yksiköiden (päihde-, mielenterveys- ja lastensuojelu) henkilökunta osallistui heidän tarpeisiinsa suunniteltuun simulaatiokoulutukseen. Simulaatiocaset, eli opetettavat aiheet vaihtelivat päihteiden käytön puheeksi otosta ahdistuneisuuteen ja esimerkiksi kotikäyntiin. Simulaatioihin osallistui yhteensä 272 opiskelijaa ja 19 työelämän edustajaa.
Hankkeen tulokset ovat erinomaisia. Kokemusasiantuntijoiden (15 hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvaa mielenterveys- ja päihdetaustaista työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa kokemusasiantuntijaa) palaute valmennuksesta ja simulaatioista oli myönteistä, ja suurin osa oli valmis osallistumaan simulaatioihin myös tulevaisuudessa. Hankkeen varsinaiselle kohderyhmälle eli mielenterveys- ja päihdetaustaisille työttömille tai työmarkkinoiden ulkopuolella oleville kokemusasiantuntijoilla suunnatussa THL:n osallisuuskyselyssä havaittiin positiivisia muutoksia päivittäisten tekemisten merkityksessä ja kyvyssä vaikuttaa oman elämän kulkuun. Merkitykselliseen yhteisöön kuulumisessa tapahtui heikkenemistä, joka osittain saattoi johtua kokemusasiantuntijavalmennusten päättymisestä. Opiskelijapalaute (hankkeen välillistä kohderyhmää) simulaatio-opetuksesta oli erittäin myönteistä, korostaen kokemusasiantuntijoiden roolin toimivuutta ja simulaatioiden käytännönläheisyyttä. Opiskelijoiden mielestä simulaatiot auttoivat teoriatiedon soveltamisessa käytäntöön. Kokemusasiantuntijoita toivottiin hyödynnettävän enemmän sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopinnoissa. Työelämätoimijat (hankkeen välillistä kohderyhmää) arvioivat simulaatiokoulutuksen pääosin positiiviseksi, ja pohtivat miten eri tavoin menetelmää voisi hyödyntää henkilökunnan koulutuksessa. Teemoista erityisesti haastavat asiakastilanteet nousivat mahdollisen uuden simulaatiokoulutuksen toiveeksi.
Vuoden simulaatiohankkeen myötä on saavutettu myös tuloksia, joita alun perin ei osattu edes tavoitella. Päihde- ja mielenterveysasiakkaisiin liittyy edelleen vahva stigma eli häpeäleima, mikä tarkoittaa kielteistä ja usein perusteetonta asennoitumista henkilöön. Osa simulaatio-opetukseen osallistuneista opiskelijoista koki, että heidän oma asennoitumisensa päihde- ja mielenterveysasiakkaisiin muuttui positiivisemmaksi simulaatioiden myötä. Ennakkoluulot ja pelot vähenivät, ja työharjoitteluun oli helpompi lähteä. Eräs opiskelija kiteytti asian hyvin: kokemusasiantuntijat muistuttivat, että kohtaamme ihmisen, emme sairautta.
Hankkeen tulosten myötä kokemusasiantuntijoiden (hankkeen varsinaista kohderyhmää) hyödyntämistä tullaan lisäämään SAMKin sosiaali- ja hoitotyön opetuksessa. Tarvitsemme ammattikorkeakouluun myös sellaista opetusta, joka auttaa opiskellun teoriatiedon viemistä käytäntöön. Päihde- ja mielenterveystyössä työskentely asiakkaan kanssa perustuu yleensä aina dialogiin. Simulaatio-opetuksessa teoriatunneilla opiskeltuja menetelmiä voidaan turvallisesti harjoitella ennen työharjoitteluun lähtemistä. Hyvät tulokset rohkaisevat meitä kokeilemaan simulaatio-opetuksen käyttöä laajemmin, sekä hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden osaamista osana opetusta.