Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22871

Hankkeen nimi: Ymmärrä asiakasta – kokemustoiminta keskiössä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henna Kyhä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henna.t.kyha(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3134

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Lain pitäisi astua voimaan 1.1.2023. Uusilla hyvinvointialueilla mielenterveys- ja päihdehuollon toteuttamisessa kokemustoimijoilla tulee olemaan merkittävä rooli lakiluonnosten toteutuessa. Kokemusasiantuntijaosaamista tultaisiin hyödyntämään vahvemmin niin palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa kuin arvioinnissakin. On tärkeää, että maakunnassa on tarjolla koulutettuja kokemusasiantuntijoita, mutta yhtä tärkeää on, että työelämä ja korkeakoulutus oppii hyödyntämään kokemustoimijoiden monipuolista käyttöä.

Kokemustoimijat tarvitsevat rohkaisua ja uusia keinoja toiminnan laajentamiseen perinteisen luennoinnin taikka ohjausryhmissä toimimisen ulkopuolelle. Samalla heidän osallisuuden, resilienssin sekä yhdenvertaisuuden kokemustaan voidaan vahvistaa ja luoda näköalaa osaamisen hyödyntämiseen erilaisissa työtehtävissä. Myös työelämä ja korkeakoulutus tarvitsevat uutta näkemystä kokemustoiminnan täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Hankkeen tulostavoitteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen:

1. Kohderyhmänä olevien kokemustoimijoiden osallisuuden, resilienssin ja yhdenvertaisuuden kokemus mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäjinä vahvistuu.

2. Löydetään uudenlaisia työkaluja päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen sote -alan yksiköissä.

3. Kokemustoimijoiden tietoa simulaatioissa hyödyntämällä AMK-opiskelijoiden asiakasymmärrys lisääntyy jo opintojen aikana.


Tavoitteet saavutetaan seuraavilla toimenpiteillä:

Toimenpide 1.
Kokemustoimijoiden rekrytointi ja simulaatiotilanteissa toimimiseen räätälöity koulutuskokonaisuus

Toimenpide 2a.
Kokemustoimijaosaamisen hyödyntäminen simulaatiotilanteissa – kokeilut (2) työelämässä Sininauhassa ja Tukirangassa.

Toimenpide 2b.
Kokemustoimijaosaamisen hyödyntäminen simulaatiotilanteissa - kokeilut (4) opetuksessa SAMKin hyvinvointi- ja terveysosaamisalueella (2 kokeilua sosionomikoulutuksessa, 2 kokeilua hoitotyön koulutuksessa).

Toimenpide 3.
Kohderyhmän osallisuuden kokemuksen ja työelämä-/koulutustarpeen arviointi

Toimenpide 4.
Hankeviestintä

Tuloksena kohderyhmään kuuluvat saavat hankkeen toimenpiteisiin osallistumalla uusia työllistymisen mahdollisuuksia päihde- ja mielenterveystyön palvelujen kehittäjänä ja koulutusorganisaatiossa asiakasymmärryksen lisääjänä. Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot tunnistavat ja osaavat hyödyntää näitä yhteiskehittämisen (ammattilainen-kokemustoimija) muotoja päihde- ja mielenterveystyön kentällä sekä ammattikorkeakouluopetuksessa. Tehokkaan hankeviestinnän avulla nämä mahdollisuudet tiedostetaan laajasti ja niitä hyödynnetään järjestö-, organisaatio- ja oppilaitostasolla. Pitkän aikavälin vaikutuksena saavutettu hyöty on valunut mielenterveys- ja päihdeasiakkaille paremman palvelukokemuksen muodossa. Aidon asiakasnäkökulman mukana olo palvelujen kehittämisessä on parantanut sote–palvelujen vaikuttavuutta sekä tuloksellisuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Mielenterveys- ja päihdetaustaiset kokemustoimijat Porin ja Rauman* mielenterveys- ja päihdepalvelujen alueelta.

Kokemustoimijat ovat alueellisten organisaatioiden (Porin kaupunki, Rauman kaupunki, Satasairaala ja 3.sektori/yhteisökeskus) kouluttamia kokemusasiantuntijoita.


(*Porin ja Rauman sote-palvelut sekä Satasairaalan palvelut yhdistyvät Satakunnan hyvinvointialueen palveluiksi 1.1.2023.)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työelämäyhteistyökumppanit
SAMKin korkeakouluopiskelijat

Porin kaupunki, Rauman kaupunki, Satasairaala ja 3.sektori/yhteisökeskus myös koordinoivat kokemustoimintaa, mistä on huomattavaa etua kohderyhmän rekrytoimisessa ja sitouttamisessa mukaan toimintaan. Toinen hankkeessa toimivista asiantuntijoista on SAMKin edustaja alueellisessa kokemustoiminnan ohjausryhmässä, joten tiedonkulkuun ja rekrytointiin on kanava myös tätä kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 94 670

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 118 337

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Rauman

Kunnat: Rauma, Pori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden eroja sukupuolen perusteella tarkasteltaessa, on todettu masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden olevan yleisimpiä naisilla kuin miehillä ja personnallisuushäiriöiden ja skitsofreniaan sairastumisen riskin olevan puolestaan yleisempiä miehillä. Kaikki päihdehäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Erot miesten ja naisten välillä ovat 3–5-kertaisia. Vakavimpien päihdehäi­riöiden, päihdepsykoosien, esiintyvyysero miesten ja naisten välillä on vielä suurempi. Naiset hakevat apua mielenterveysongelmiin huomattavasti useammin kuin miehet. Monissa tutkimuksissa on myös havaittu, että naisten hoidossa käytetään useammin psykoterapiaa kuin miesten. On viitteitä siitä, että hoitoon hakeutuneiden miesten oireet ovat vakavampia kuin naisten. Eroa hoitoon hakeutumisessa selittänee siten ainakin osittain miesten korkeampi kynnys hakea apua psyykkisiin ongelmiin ja kenties naisten suurempi halukkuus ja valmius pohtia omia ongelmiaan ulkopuolisen kanssa. (https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/mielenterveyshairioiden-esiintyvyyden-sukupuolierot/, https://www.duodecimlehti.fi/duo13544, https://a-klinikkasaatio.fi/sites/default/files/2019-12/julkaisu_paihdehoidon_asiakaskunta_0.pdf). Kokemustoimijoiksi mielenterveys- ja päihdetyössä on koulutettu sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat molempia sukupuolia edustaviin osallistujiin, joten myös sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen toiminta suunnitellaan siten, että myös sukupolinen tasa-arvo tulee huomioiduksi luomalla malleja, joiden sisältö sekä toteutustapa innostaa ja motivoi yhtä lailla molempien sukupuolien edustajia, tekemättä kuitenkaan pelkästään sukupuoleen sidottuja ennakko-oletuksia sopivien menetelmien suhteen. Hanke lisää toiminnallaan myös tietoisuutta siitä, miten palvelujärjestelmässä tulisi huomioida sukupuolten väliset tarpeet ja erot samalla tasa-arvonäkökulmaa kuitenkin painottaen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 2
Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten HILL-verkkoneuvotteluohjelman käyttö) ja pyritään näin samalla vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 2
Vältetään tulostamista, syntynyt jätemateriaali kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
Hankkeeseen osallistuvien kulttuurialana palveluntuottajien yhdessä sote organisaatioiden kanssa tekemä työ edesauttaa elinkeinorakenteen kehittymistä verkostomaisempaan suuntaan. Samalla luodaan mahdollisuuksia uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle ja vähennetään keskinäistä kilpailua sekä toimintojen päällekkäisyyttä. Hanke vaikuttaa paikalliseen yrityskulttuuriin osaamisen tunnistamisen sekä hyödyntämisen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia palveluja ja tuotteita. Hankkeessa kehitettävien terveyttä ja hyvinvointia lisäävien yhteistoimintatapojen myötä luodaan uudenlaista, innovatiivista palvelukulttuuria, jossa asiakas on keskiössä ja asiantuntijana omassa tilanteessaan. Hankkeen tuloksena on aineeton tuote, joka edistää sekä kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia, että toimijoiden osaamista ja rohkeutta uusien palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat kohderyhmänä kokemustoimijoiden psykososiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymiseen. Kaikkien hankkeessa toimivien osaaminen sekä kyky etsiä uusia, luovia ratkaisuja kehittämistyön tueksi lisääntyvät hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden seurauksena. Hankkeella on positiivinen vaikutus myös kohderyhmän työllistymiseen resilienssin tunteiden lisääntyessä omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon osallistumisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 7 6
Hankkeella on vaikutusta naisten ja miesten sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen ja hanke edistää sukupuolinäkökulman huomioimista mielenterveyttä tukevien ja vahvistavien toimintamallien kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen toiminnoissa kokemustoimijat, sotealan ammattilaiset sekä ammattikorkeakoulun opiskelijat vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia, mikä tukee alueen työpaikkojen kehittymistä suvaitsevaisempaan ja entistä yhdenvertaisempaan suuntaan. Kohderyhmän toimiessa aktiivisina osallisina hankkeen toimenpiteissä, heidän eriarvioisuutensa vähenee ja heidät nähdään asiantuntijoina omassa tilanteessaan. Kokemustoimijoiden oman äänen kuuleminen auttaa myös sote-alan nykyisiä että tulevia ammattilaisia ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta sekä näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja perinteisten menetelmien rinnalle.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hankkeessa on tavoitteena tukea satakuntalaisten hyvinvointia tuottavien palveluiden verkostoitumista yli sektorirajojen samalla välillisesti vahvistaen yhdessä tekemisen kulttuuria ja laajemmin hyvinvointia edistävää toiminta- ja palvelukulttuuria.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-