Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22872

Hankkeen nimi: REITTI

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: TOIMI-työvalmennussäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2502175-6

Jakeluosoite: Lammenkaari 4

Puhelinnumero: 0403585419

Postinumero: 74130

Postitoimipaikka: Iisalmi

WWW-osoite: https://toimisaatio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hirvonen Tuula Marita

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.hirvonen(at)toimisaatio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403585419

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on pitkään työttömänä olleiden ja vakavasti syrjäytymisvaarassa olevien palveluiden kehittäminen siten, että heidän työ- ja toimintakyvystään saadaan ajantasaista tietoa ja sitä kautta pyritään saamaan kullekin mahdollisimman hyvin palvelutarvetta vastaavia palveluita. Tavoitteena on luoda asiakasohjaukseen yksilökohtainen palveluohjaus, case manager -toimintamalli. Case management on prosessi, jonka tarkoituksena on määrittää ihmisten yksilölliset palvelutarpeet kokkonaisvaltaisesti ja löytää niihin parhaiten vastaavat palvelut ja palvelupolut. Hankkeeseen ohjaudutaan lähettävän tahon palvelukartoituksen kautta. Hankkeessa on myös hyvin matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, johon ohjaudutaan tarpeen ja motivaation kautta case managerin tukemana. Tavoitteena on, että ryhmätoiminnat ovat mahdollisimman asiakaslähtöisiä, vertaistuellisia, motivoivia ja asiakkaan omaa arkeen jotain uutta sisältöä tuovia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pitkään työttömänä olleet, vakavassa syrjäytymisvaarassa olevat iisalmelaiset, pääasiassa kuntakokeilun ja TYP:n asiakkaat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Iisalmen kaupungin työllisyysyksikön ja kuntakokoilun henkilöstöt. Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän aikuissosiaalityön henkilöstöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 137

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 78 120

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 84 214

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 84 196

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Ylä-Savon

Kunnat: Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Lammenkaari 4

Postinumero: 74130

Postitoimipaikka: Iisalmi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmästä on on tilastollista tietoa myös sukupuolesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteet toteutetaan siten, että tasa-arvoinen osallistuminen on mahdollista myös sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on muu kuin sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen muutoin kuin hieman välillisesti tiedon lisääntyessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen muutoin kuin välillisesti tiedon lisääntyessä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeessa ei synny merkittävää määrää jätettä ja se mikä mahdollisesti syntyy, käsitellään säätiön jäteohjelman sekä lainsäädönnön saneluin ohjein.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa käytettävä energia tulee sähköyhtiöltä, joten hankkeessa ei voi vaikuttaa siihen, millaisia energialähteitä käytetään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten tekstiilien kierrätys Ylä-Savon alueella voitaisiin järjestää siten, että siitä olisi hyötyä myös elinkeinorakenteelle. Hankkeessa tuetaan ihmisten toimintakykyä ja sitä kautta on mahdollista pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa alueen työvoiman saatavuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään pitkään työttömänä olleiden ja vakavassa syrjätymisvaarassa olevien palvelumallia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 7
Hankkeessa kehitettävän toimintamallin tarkoituksena on lisätä pitkään työttömänä olleiden työllistyvyyttä ja siten myös vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin..
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeeseen voi osallistua henkilöitä sukupuoleen, ikään, rotuun, uskontoon tms. katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen toimenpiteiden kautta voidaan edistää pitkään työttömänä olleiden henkilöiden tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa mm. terveydenhuollon osalta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 9 9
Hankkeessa lisätään tekstiilien kiertotalouteen liittyvää osaamista ja siten se lisää ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Reitti-hanke
Reitti - hankkeen tavoitteena oli pitkään työttömänä olleiden ja vakavasti syrjäytymisvaarassa olevien palveluiden kehittäminen siten, että heidän työ- ja toimintakyvystään saadaan ajantasaista tietoa ja siten löydetään kullekin mahdollisimman sopivia palveluita. Reitti-hankkeen toteutusalue oli Iisalmi.

Tavoitteet
• case manager -malli yksilövalmennukseen, jolla tuetaan asiakkaan polkua palveluverkostossa
• yksilövalmentajan tuki, yksilövalmentaja toimii asiakkaan tukena työ- ja toimintakykyyn liittyvien asioiden selvittelyissä
• työ- ja toimintakyvyn kartoituksissa selvitetään asiakkaiden tilanteiden kokonaiskuvaa, motivaatiota, omaa käsitystä työ- ja toimintakyvystä sekä osaamisesta
• rakennetaan malli matalankynnyksen ryhmätoiminnalle, jonka tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja motivointi oman elämäntilanteen selvittämiseen
• tavoitteena oli saada 30 henkilöä osallistumaan hankkeeseen ja ryhmätoimintaan oli tarkoitus saada 5-6 henkilön ryhmiä.

Toteutus
Heti hankkeen alkaessa aloitettiin yhteistyö sosiaalipalveluiden, Ylä-Savon työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) ja Iisalmen työllisyyden kuntakokeilun kanssa, jotta kohderyhmään kuuluvat asiakkaat voivat ohjautua hankkeeseen. Asiakaskohtaista yhteistyötä syvennettiin koko hankkeen ajan, jotta pystyttiin määrittämään jokaisen asiakkaan yksilöllinen palvelutarve kokonaisvaltaisesti ja vastaamaan siihen Case manager -toimintamallin mukaisesti.

Yksilövalmennuksessa käytettiin aktiivista, osallistavaa ja tukea antavaa työotetta, jolla saavutettiin toimiva dialoginen vuorovaikutussuhde. Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 25 iisalmelaista asiakasta. Tavoitteeseen (30 asiakasta) ei päästy, sillä asiakkaiden tilanteiden monitahoisuus vaati pitkän asiakassuhteen ja paljon yksilövalmentajan aikaa. Yksilövalmentaja kulki asiakkaan rinnalla seuraten prosessia ja oli tarvittaessa asiakkaan tukena koko prosessin ajan. Asiakkaita motivoitiin omien työ- ja toimintakykyyn vaikuttavien asioidensa hoitoon. Kaikkia asiakkaita tuettiin tekemään yksilölliset suunnitelmat ja ohjattiin tarvetta vastaaviin kartoituksiin ja palveluihin.

Asiakkaiden työ- ja toimintakykyä kartoitettiin eri menetelmiä käyttäen. Menetelminä käytettiin esim. haastatteluja, Kykyviisari-kyselyä, First Beat hyvinvoinnin mittausta sekä muita kuntoisuuden mittauksia. Tämän lisäksi tärkeässä osassa olivat yksilövalmentajien havainnot arjen toiminnassa kotona ja muualla sekä työvalmentajien havainnot työkokeilussa. Työkokeilussa oli 12 asiakasta hankkeen aikana.

Hankkeessa toteutettiin myös hyvin matalan kynnyksen ryhmätoimintaa. Yksilövalmentajat kannustivat asiakkaita osallistumaan ryhmiin siten, että asiakkaat osallistuvat toiminnan suunniteluun. Toiminnot suunniteltiin siten, että jokaisen oli mahdollista osallistua omien voimavarojensa mukaisesti. Ryhmätoiminnat olivat asiakaslähtöisiä, vertaistuellisia, motivoivia ja asiakkaan omaan arkeen jotain uutta sisältöä tuovia.

Tulokset
• hankkeessa luotiin yksilöllisen valmennuksen case manager -malli yksilövalmennukseen, jolla tuettiin asiakkaan polkua palveluverkostossa
• yksilövalmentaja toimi 25 asiakkaan tukena työ- ja toimintakykyyn liittyvien asioiden selvittelyissä
• työ- ja toimintakyvyn kartoituksissa selvitettiin 25 asiakkaan tilanteen kokonaiskuvaa, motivaatiota, omaa käsitystä työ- ja toimintakyvystä sekä osaamisesta. Asiakkaiden työ- ja toimintakyvystä saatiin ajantasaista ja uutta tietoa ja siten löydettiin asiakkaille parhaiten heidän palveluntarvettaan vastaavia palveluja.
• Hankkeen aikana toteutettiin 13 matalankynnyksen ryhmäpäivää. Ryhmiin osallistui keskimäärin 5 henkilöä. Matalankynnyksen ryhmätoimin jonka tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja motivointi oman elämäntilanteen selvittämiseen. Asiakkailta saatujen palautteiden perusteella ryhmätoiminta koettiin erittäin hyväksi tai hyväksi. Ryhmätoiminnoilla onnistuttiin lisäämään osallisuutta, ehkäisemään syrjäytymistä ja motivoimaan oman elämän tilanteen selvittämisessä.

Hankkeen aikana hyväksi havaittu henkilökohtaisen asiakasohjausmallin (case manager) voisi integroida osaksi minkä tahansa pitkäaikaistyöttömien kanssa työskentelevän tahon omaa palvelua tai lisäpalveluna ostettavana osana palvelujärjestelmää, jolloin palvelu jatkuisi. Henkilökohtainen asiakasohjausmalli on hyödynnettävissä lähettävien tahojen ja palveluntuottajien välisessä yhteistyössä. Terveydenhuollon roolin tulisi olla kiinteä osa työ- ja toimintakyvyn selvittelyä vaativassa verkostossa. Olemassa oleva tieto täytyisi pystyä hyödyntämään ja jakamaan, jolloin säästettäisiin aikaa ja nopeutettaisiin prosessin etenemistä.