Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22874

Hankkeen nimi: Kohti saavuttavaa digiohjausta

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä OSAO

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: PL 213

Puhelinnumero: 0401415141

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.osao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Noora Askinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.askinen(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404812928

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kohti saavuttavaa digiohjausta -hanke kartoittaa ammatilliseen koulutukseen soveltuvia ohjauksen digitaalisia ratkaisuja. Hankkeessa kartoitetaan muissa hankkeissa tuotettuja ja muiden koulutuksen järjestäjien ja ohjauksen toimijoiden käyttämiä ohjauksen ja opetuksen teknologisia ratkaisuja sekä käyttökokemuksia. Hankkeessa tutustutaan myös esim. nuorisopalveluissa ja kolmannella sektorilla käytössä oleviin digiohjauspalveluihin. Kohti saavuttavaa digiohjausta -hankkeen tavoitteena on löytää digitaalisia ratkaisuja, joilla on mahdollista täydentää opiskelijan opintojensa aikana saamaa oppilaitoksen tarjoamaa ohjausta. Tätä varten Kohti saavuttavaa digiohjausta - hankkeessa nostetaan esiin opiskelijan ohjauspolulta eli opintojen ohjauksen palveluiden jatkumosta ne nivelkohdat, joissa digitaalinen ohjausratkaisu tarjoaisi lisäarvoa. Hankkeen toiminnan myötä tavoitellaan laatua, oikea-aikaisuutta saavuttavaa läpäisemätöntä ohjauspalveluiden kattavaa verkkoa niin yksittäisen koulutuksen järjestäjän tasolla kuin alueellisesti. Kohti saavuttavaa digiohjausta -hankkeessa kartoitetaan koulutus- ja ohjaustoimijoilla jo olemassa olevia digiohjauksen eettisiä ohjeistuksia ja valikoidaan niistä suuntaviivat ammatilliseen koulutukseen soveltuviksi eettisiksi periaatteiksi syksyllä 2022 uudistuvat Hyvän ohjauksen kriteerit huomioiden.

Kohti saavuttavaa digiohjausta -hankkeella etsitään uudenlaisia ratkaisuja ohjauksen saatavuuteen, saavutettavuuteen, oikea-aikaisuuteen ja varhaiseen puuttumiseen liittyen kartoittamalla erilaisia tekoälypohjaisia digitaalisia ohjausratkaisuja ja eri koulutus- ja ohjaustoimijoiden sekä kokemuksia niiden käytöstä. Hanke vastaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan 2022-2025 sekä Pohjois-Pohjanmaan Älykkään erikoistumisen strategiaan 2021-2024 myötävaikuttamalla digitaalisuuden laajaan hyödyntämiseen sekä koulutuksen ja koulutustarjonnan saavutettavuuteen kehittämällä digitaalisia palveluita tukemaan niin koulutukseen hakeutuvia kuin koulutuksen aikana ohjausta ja tukea tarvitsevia. Hankkeen myötä myöhemmin kehitettävät digitaaliset ohjausratkaisut lisäävät hyvinvointia ja arjen sujuvuutta opiskelijoiden ja koulutukseen hakeutuvien näkökulmasta. Ne digitaaliset alustaratkaisut mahdollistavat opiskelun tuen ajasta ja paikasta riippumatta ja oikea-aikaisesti. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti älykkään opetuksen ja virtuaalitodellisuuden, robotiikan ja digitaalisten kaksosten merkitys koulutuksen järjestäjien kehittämistyössä korostuu tulevina vuosina. Näihin liittyvät investointi- ja kehittämishankkeet tukevat merkittävällä tavalla koulutuksen järjestäjien kykyä vastata tulevaisuuden työelämän osaajatarpeisiin. Innovatiivisten, uutta teknologiaa ja ajattelutapaa hyödyntävien digitaalisten ohjaus- ja tukipalveluiden kehittäminen osaltaan vastaavat maakuntaohjelman koulutuksenjärjestäjille esittämiin kehittämistavoitteisiin.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen työpakettiin:
1. Digiohjauksen eettiset periaatteet
2. Koronapandemian vaikutusten selvittäminen ohjaustarpeeseen, ja digiohjauksen sekä digitaitojen lisääntyneen tarpeen selvitys. Ohjauspolun kuvaaminen.
3. Benchmarkkaus Suomessa eri oppilaitoksissa; millaisia ohjauksen digitaalisia malleja käytössä ja käyttökokemukset. Tietoturva ja tietosuoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijainen kohderyhmä on Koulutuskuntayhtymä OSAO, joka tämän hankkeen kautta vahvistaa kokonaiskäsitystään digipedagogisesta toimintaympäristöstä erityisesti ohjauksen näkökulmasta ja jonka mahdollisuudet opiskelijan oikea-aikaiseen, saavuttavaan, monipaikkaiseen ja monikanavaiseen ohjauksen vahvistuvat. Tämä tukee OSAOn perusstrategiaa.

OSAOn ohella kohderyhmää ovat muut Oulun alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjät, jotka saavat OSAOn kautta tietoa siitä, miten opiskelijaa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ohjata myös digitaalisia välineitä hyödyntäen, jotta ohjaus on sekä saavuttavaa että saavutettavaa. Samalla oppilaitosverkosto oppii toisiltaan ohjauksen hyviä käytänteitä ja levittää niitä muille toimijoille.
Hankkeen merkittävänä kohderyhmänä ovat ohjausta antavat oppilaitoksen työntekijät, ensisijaisesti opinto-ohjaajat, omaopettajat ja muut ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät nimikkeestä riippumatta. Heidät osallistetaan hankkeen kehittämistyöhön esim. kyselyin ja työpajoin ja heistä löytyvät jatkossa myös hankkeessa kehitettävien digitaalisten ohjauspalveluiden sisällöntuottajat ja hallinnoijat. Hankkeen aikana tuetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön digimyönteisyyttä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitoksissa opiskelevat opiskelijat ja heistä erityisesti he, joiden mahdollisuudet tai valmiudet olla ohjauksen saavutettavissa ovat alentuneet. Näihin aliedustettuihin ryhmiin kuuluvat niin työpaikalla opintojaan suorittavat, maantieteellisesti etäältä opintojaan eri syistä opiskelevat opiskelijat kuin opiskelijat, joille esim. psykososiaalisten haasteiden vuoksi on haastavaa osallistua jatkuvasti opintoihin oppilaitoksen fyysisissä oppimisympäristöissä. Näiden muutoinkin ohjauksen saavutettavissa heikoimmin olevien opiskelijoiden pääsy ohjauksen piiriin on koronapandemian aikana kasvanut. Ohjauksen pariin hakeutumisen kynnys monella opiskelijalla on entisestään kasvanut, kuten esimerkiksi kouluterveyskysely ja opintojen kuormittavuutta kartoittaneet valtakunnalliset kyselyt osoittavat. Samoin perusasteella tiedetään koulussa koulua käymättömien oppilaiden määrän olleen kasvussa viime vuodet, joten haaste tuskin tullee poistumaan. Tämä on kasvattanut syrjäytymisvaaraa ja keskeyttämisuhkaa, jota oppivelvollisuuden laajentumisen avullakaan ei täysin voida poistaa. Opiskelijoiden näkökulma ja kokemukset pidetään mukana kartoitettaessa muiden koulutuksen järjestäjien kokemuksia ohjausteknologioista ja valittaessa OSAOn ja alueellisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien jatkokehitykseen sopivia ratkaisuja. Opiskelijat otetaan mukaan kyselyin ja työpajoin ohjaustarvetta kartoitettaessa ja hahmotettaessa sitä, mihin kohtaan ohjauspolulla digitaalinen ratkaisu olisi ensisijainen lisä. Merkittävä osa ammatillisesta koulutuksesta toteutetaan työpaikoilla. Opiskelijoita osallistetaan myös digiohjauksen ohjeistusta pohdittaessa. Alueellisen yhteistyöverkoston kautta pyritään esim. kyselyin saamaan näkemystä myös muiden koulutuksen järjestäjien opiskelijoilta. Opiskelijoiden osallistamisessa huomioidaan tasa-arvon ja tasavertaisuuden näkökulmat laajasti.

Opiskeluhuollon toimijat ja muut opiskelijan palvelupolun toimijat ovat välillistä kohderyhmää siltä osin, että ohjauspolkua kartoitettaessa havaitaan yhteiset rajapinnat ja mahdolliset nivelkohdat opiskelijan ohjauspalveluiden jatkumossa. Merkittävä osa opinnoista suoritetaan työpaikoilla. Tästä johtuen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös työpaikkaohjaajat.

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös muut ammatillisen koulutuksen järjestäjät erityisesti Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueella. Hankkeen aikana pidetään yllä vuoropuhelua alueen koulutuksen järjestäjien kanssa ja rakennetaan edellytykset laajapohjaiselle yhteistyölle kohti kattavaa, saavuttavaa ja saavutettavaa opintojen ohjauksen palveluverkkoa koko harvaan asutun pohjoisen Suomen alueella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 53 914

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 51 929

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 67 392

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 64 910

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Koillismaan, Oulun

Kunnat: Oulu, Kempele, Muhos, Taivalkoski, Pudasjärvi, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ammattialat Suomessa ovat jakautuneet nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Sukupuolen mukaista segregaatiota on hidasta purkaa, sillä nuoret tekevät helposti omalle sukupuolelleen tyypillisiä valintoja. Hyvällä ohjauksella on iso rooli segregaation vähentämisessä. Ohjauksella voidaan esimerkiksi varmistaa, että nuorella on riittävästi tietoa eri aloista ja niihin hakeutumisesta sekä tuoda esiin nuorelle sopivalta vaikuttavia uravaihtoehtoja, joita nuori ei ole itse huomannut miettiä. Segregaatio on rakentanut niin vahvat mielikuvat naisten ja miesten ammateista, että riski tahattomasti sukupuolelle tyypilliselle alalle ohjaukseen on olemassa. Laadukkaalla digiohjauksella voidaan vähentää segregaatiota vahvistavien ja tasa-arvoa edistävien käytänteiden toteutumista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnoissa sekä viestinnässä huomioidaan tasa-arvon näkökulma. Koronan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan tilastoista mahdolliset sukupuolten väliset erot ohjaustarpeen ja siihen vastaamisen tasoissa. Digitaalisen ohjauspolun mallintamisessa huomioidaan sukupuolitietoisen ohjauksen merkitys. Eettisten periaatteiden luomisessa digiohjaukseen tiedostetaan mahdollisten sukupuolittuneiden ohjauskäytänteiden olemassaolo ja laaditaan ohjeet tasa-arvoa edistäen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen kehittämistyössä ja toiminnassa huomioidaan sukupuolten tasaarvon edistämisen näkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeen viestinnässä suositaan sähköisiä materiaaleja. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään etäyhteyksiä. Hankkeessa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän paperia, sekä hyödyntämään mahdollisimman paljon sähköisiä materiaaleja ja viestinnän välineitä. Hankkeen pääsasiallinen viestintä tapahtuu sähköisellä alustalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeessa pyritään välttämään aiheetonta matkustamista. Mikäli yhteistyöpalaverit eivät vaadi fyysistä läsnäoloa pyritään ne järjestämään sähköisiä työkaluja käyttäen. Suurin osa hankkeen toiminta-alueesta sijaitsee pienellä alueella. Benchmarkkkaus työpaketissa olevat matkat toteutetaan voidaan toteuttaa tarpeen mukaan fyysisesti paikan päällä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeessa selvitetään, minkä verran tarvitaan painettua materiaalia ja miten digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää. Hanke toimii OSAOn kestävän kehityksen linjausten mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hankkeen toiminnassa on mukana alueelta monipuolisesti eri tahojen edustajia. Hankkeella pyritään vaikuttamaan alueelliseen elinkeinorakenteeseen mm. tulevaisuudessa opintojen keskeyttämisen ehkäisyn ja oikea-aikaisen ohjauksen saavutetttavuuden keinoin. Ohjauksen digiratkaisuja kehittämällä voidaan välillisesti vastata myös osaavan työvoiman saatavuuden haasteisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa tuotetaan kuvaus ohjauspolusta ja digiohjauksen eettisistä periaatteista.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon sähköisiä viestitävälineitä, mikäli fyysinen läsnäolo ei ole pakollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 10
Hankkeessa kartoitetaan ja selvitetään digitaalisia ohjausratkaisuja, joiden avulla voidaan tarjota ohjausta oikea-aikaisesti ja lisätä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 8
Tutkimusten mukaan alueen miesten syrjäytymisriski on suurempi kuin naisten. Hankkeen toimenpiteissä tähdätään toimintamalleihin, joissa anonyymisia digitaalisia palveluita käytettäessä tasa-arvo toteutuu nykyistä paremmin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Hankkeen toimenpiteet tähtäävät välillisen kohderyhmän yhteiskunnallisen aseman parantamiseen. Aliedustettujen ryhmien ohjaustarve huomioidaan hankkeessa, esim. maahanmuuttajat.Hankkeen toimenpiteissä tähdätään toimintamalleihin, joissa anonyymisia digitaalisia palveluita käytettäessä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus toteutuu nykyistä paremmin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta alueen kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kehittää digiohjausta ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Hankkeessa selvitettiin opiskelijoiden ohjaustarpeita ja koronapandemian vaikutuksia niihin. Ohjaustarpeen kartoituksesta nousi seitsemän ohjaustarvetta, joista hanke esittää digiohjausta kohdennettavaksi etenkin seuraaviin neljään:
- työelämässä oppiminen
- uraohjaus ja jatko-ohjaus
- ohjautuminen opiskeluhuollon palveluihin
- laaja kohdennus, ns. ”yleisbotti”
Hanke esittää OSAOn opiskelijoiden ohjausta täydentämään ohjausbottia: tulosten perusteella ohjausbotin olisi hyvä olla tekstiviestipohjainen ja saavutettava kaikille opiskelijoille, kuten esimerkiksi Annie Advisor.
Hankkeen tulokset perustuivat laajaan aineistoon, joka kerättiin opiskelijoilta ja ohjaus- ja opetushenkilöstöltä. Hanke tuotti esimerkin osallistavasta ja tutkimuksellisesta pedagogisesta kehittämisestä, mitä voidaan hyödyntää muissakin hankkeissa. Hanke myös vahvisti OSAOn hanketyön ja pedagogisten prosessien yhteyttä sekä OSAOn roolia alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa.

Hankkeessa kartoitettiin opiskelijalähtöiset OSAOn digipedagogiseen kokonaisuuteen soveltuvat reunaehdot opiskelijoiden digiohjaukselle. Hankkeen tulokset edistävät keskeisesti opiskelijoiden opintojen aikaisen ohjauksen kehittämistä entistä saavuttavammaksi, kohdennettavammaksi, tasavertaisemmaksi ja aikaan ja paikkaan sitomattomammaksi. Saavuttavalla ohjauksella on mahdollista vastata kohdennetummin ja yksilöllisemmin opiskelijoiden yksilöllisiin ohjaustarpeisiin oppimisympäristöstä ja opintojen suorittamisen tavasta riippumatta ja reagoida ennakoiden mm. keskeyttämisriskiin. Tulokset sisältävät suositukset digiohjauksen kohdentamisesta, toimijoiden osallistamisen ohjausbotin käyttöprosessia ja polutusta suunniteltaessa (esim. opiskeluhuolto, työpaikkaohjaajat) huomioiden ohjauksellisuuden tukemisen ja ohjauksen eettiset kysymykset.