|
|
|
Hankekoodi: S22877
Hankkeen nimi: Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2022 ja päättyy 30.11.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: PL 4000
Puhelinnumero: 09 7424 5000
Postinumero: 00079
Postitoimipaikka: Metropolia
WWW-osoite: https://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Auli Sillanpää
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Osaamisaluepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: auli.sillanpaa(at)metropolia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 631 6374
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeen tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa alle 30-vuotiaiden, audiovisuaalisille aloille valmistuneiden nuorten pääsyä työelämään. Hanke pyrkii parantamaan etenkin vastavalmistuneiden työllistymistaitoja ja -mahdollisuuksia. Tavoitteena on myös tunnistaa työnantajien osaamistarpeita sekä luoda toimintamalleja opintojen aikaiseen ja sen jälkeiseen työllistymisen tukemiseen. Samalla haetaan ratkaisuja av-alan osin kohtaanto-ongelmasta johtuvaan osaaja- ja työvoimapulaan. Tavoite on, että 50% osallistujista on avoimilla työmarkkinoilla toimenpiteen jälkeen.
Hankkeen kohderyhmää ovat pääkaupunkiseudulla asuvat alle 30-vuotiaat työttömät, työvoiman ulkopuolella tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olevat media- ja av-alan tutkinnon äskettäin suorittaneet nuoret, jotka pyrkivät saamaan työuransa käyntiin. Kohderyhmää ovat myös av-alalla toimivat yritykset, jotka osallistuvat osaamistarpeiden selvitykseen ja trainee-ohjelman pilotointiin.
Hankkeessa on neljä sisällöllistä toimenpidettä: 1) Av-alan työnantajien osaamistarpeiden selvitys ns. entry level -työpaikkojen synnyttämiseksi; 2) Osallistujien ura- ja osaamiskartoitus; 3) Vastavalmistuneille suunnattujen työmahdollisuuksien kehittäminen av-alan yrityksissä; 4) Kokemusten kerääminen alalla toimivilta ja oppilaitoksilta.
Hankkeen tuloksena syntyy tietoa valmistuvien nuorten osaamisesta, työelämän osaamistarpeista ja niihin liittyviä toimintaehdotuksia sekä työllistymistä tukeva trainee-ohjelmamalli av-alan ja muiden alojen yritysten käyttöön.
Hanke perustuu paljolti Metropolian Re:act – Nuorten verkostot työelämään -ESR-hankkeessa tunnistettuihin tarpeisiin. Sen toteuttaa Metropolia ja kumppaneina on av-alan yrityksiä, Virittämö / Stadin ammatti- ja aikuisopisto ja Helsingin työllisyyspalvelut. Toteutusaika on 1.12.2022–30.11.2023. Hankkeessa hyödynnetään Re:act-hankkeessa kehitettyjä ohjauksen malleja ja työelämäverkostoja. Näiden avulla hanke voidaan käynnistää tehokkaasti ja saada tuloksia tiiviissä aikataulussa.
Hanke edistää sosiaalista kestävyyttä parantamalla nuorten työelämään kiinnittymistä. Se luo myös edellytyksiä yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumiselle. Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ottamalla eri sukupuolten erityistarpeet huomioon. Hanke on Metropolian strategia 2030:n ja Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 mukainen. Se tukee Uusimaa-ohjelma 2022–2025:n painopisteitä Menestyvä Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa.
Hankkeen kohderyhmää ovat pääkaupunkiseudulla asuvat alle 30-vuotiaat työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä (mm. palkkatuella Virittämössä, merkitty kohdassa 12.2 työssä oleviksi) olevat, media-alan tutkinnon äskettäin suorittaneet nuoret, jotka pyrkivät saamaan työuransa käyntiin.
Kohderyhmä tavoitetaan ensisijaisesti oppilaitosten, työllisyyspalveluiden ja Virittämön kautta. Hankeviestinnällä odotetaan myös tavoitettavan jonkin verran osallistujia. Määrällisesti kohderyhmän koko on 30 henkilöä.
Sukupuolijakauman odotetaan aiempien hankkeiden kokemusten perusteella olevan tasainen. Media-alan työtehtävät ovat perinteisesti vahvasti sukupuolittuneita. Nuorilla miehillä menee aiempien kokemusten mukaan usein joko erittäin hyvin työelämässä tai he putoavat kokonaan työelämän ulkopuolelle. Nuoret naiset taas hakevat herkemmin apua ja tukea, ja heidän haasteensa on päästä sisään etenkin miesvaltaisiin, teknisempiin työtehtäviin.
Hankkeen kohderyhmää ovat myös av-alalla toimivat yritykset, jotka osallistuvat trainee-ohjelman pilotointiin (toimenpide 3). Yritysten suunniteltu määrä on kahdeksan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat toimenpiteeseen 1 osallistuvat 15 av-alan yritystä, jotka valitaan laajempaan työvoima- ja osaamistarpeiden selvityshaastatteluun. Kohderyhmää ovat myös viime vuosien aikana työelämään siirtyneet, media-alan tutkinnon suorittaneet henkilöt, joiden urapolkuja ja osaamista selvitetään sekä av-alan oppilaitosten henkilöstö, jolta kerätään tietoa opiskelijoiden työllistymistavoista (toimenpide 4).
Välillisiä kohderyhmiä ovat av-alalla ja muilla aloilla toimivat yritykset, joilla on tarve ja mahdollisuus ottaa hankkeessa kehitettäviä trainee-malleja käyttöön uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi ja perehdyttämiseksi. Av-alan tuotantoyhtiöt, jotka osallistuvat osaamistarpeiden selvitykseen verkkokyselyiden kautta, kuuluvat myös välilliseen kohderyhmään. Kysely lähetetään noin sadalle tuotantoyhtiölle (Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n jäsenet).
Lisäksi välillisiin kohderyhmiin kuuluvat media- ja av-alan sekä muiden alojen oppilaitokset ja yritykset sekä työllisyys- ja koulutusalan viranomaiset, jotka pystyvät hyödyntämään selvitettyä tietoa valmistuneiden opiskelijoiden osaamisesta ja av-alan yritysten osaamis- ja työvoimatarpeista omassa toiminnassaan. Välillistä kohderyhmää ovat myös media- ja av-alan oppilaitosten opiskelijat, jotka hyötyvät hankkeen avulla luotavista työllistymisväylistä alan yrityksiin ja joiden työllistymistaitoja parannetaan jo opintojen aikana.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 94 679
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 88 005
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 118 350
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 110 008
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki, Kauniainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 23
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Koronan jälkeisessä ajassa fyysisten tapahtumien rinnalle ovat nousseet suoratoistot ja tallenteet. Niiden tuottaminen vähentää ihmisten ja tavaroiden liikkumistarvetta, mutta toisaalta suoratoistopalveluiden hiilijalanjälki kasvaa jatkuvasti. Hankkeen näkökulmasta ko. vaikutus on neutraali. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeen toiminnassa syntyy vähän jätettä, samoin fyysisiä materiaaleja tarvitaan vähän. Toimintaympäristö perustuu suurelta osin immateriaalisten tuotteiden, palvelujen ja elämysten tuotantoon, ja merkittävin kulutettava materiaali on sähkö. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeen toimintaympäristössä kuluu suhteellisen paljon erilaisen tekniikan vaatimaa sähköä. Hankkeessa suositaan uusiutuvilla tavoilla tuotettua sähköä, mutta tiedostetaan myös se, että yhteistyökumppaneiden sähkönhankintasopimuksiin voi olla hankala vaikuttaa. Energian hinnan noustessa sähkön säästämiseen kiinnitetään myös yrityksissä varmasti huomiota. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Hankkeen keskeisiä tavoitteita on selvittää edellytyksiä av-alalle valmistuneiden nuorten työllistymisen parantamiseksi sekä edistää pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten työllisyyttä. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat konkreettisesti av-alalla toimiviin yrityksiin sekä alalle valmistuneisiin nuoriin työttömiin. Yritysten ja nuorten tarpeet ja osaaminen selvitetään hankkeessa ja sen pohjalta parannetaan nuorten työllistymistaitoja ja pilotoidaan trainee-ohjelmaa kumppaniyrityksissä. Tavoitteena on, että nuoret pääsevät sisään alan työtapoihin ja toimintaan, oppivat ammattiaan työtä tekemällä ja parantavat mahdollisuuksiaan työllistyä jatkossakin yrityksiin. Pidemmällä tähtäimellä hankkeessa haetaan keinoja, joilla voidaan pidentää nuorten työuria alkupäästä, antaa työkaluja kestävään työllistymiseen ja itsensä työllistämiseen ja vastata osaltaan kestävyysvajeen pienentämiseen. Kumppaniyritykset puolestaan pääsevät kouluttamaan tarpeisiinsa vastaavaa työvoimaa. Yritysten, oppilaitosten ja nuorten välille syntyvät toimintatavat ja kontaktit edistävät toimijoiden elinvoimaisuutta, liiketoiminnan kannattavuutta ja uuden työn syntymistä. Välittömät vaikutukset syntyvät hankkeen aikana ja kohdistuvat hankkeeseen osallistuviin yrityksiin ja nuorisokohderyhmään. Välilliset vaikutukset alkavat hankkeen aikana, kun työtavat, mallit, kontaktit ja yhteisen tekemisen muodot alkavat levitä kumppaniyritysten sisällä ja hankkeen jälkeen ne jäävät elämään ja leviämään edelleen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 6 |
| Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Hankkeen toimintaympäristö, av-alan yritykset, tuottavat etupäässä aineettomia tuotteita ja elämyksiä. Nekin tuotteet, jotka ovat aiemmin olleet fyysisiä esineitä tai vaatineet liikkumista paikasta toiseen (esimerkiksi teatterielokuvat), ovat digitalisaation myötä muuttuneet paikkaan sitomattomiksi. Digitaalisilla tiedostoilla on kuitenkin merkittävä hiilijalanjälki. Datakeskusten palvelimiin ja niiden jäähdyttämisiin sekä datasiirtoon kuluu huomattavan paljon energiaa. Digitalisoituneilla luovillla aloilla on valtava kasvupotentiaali, jota Suomessa ei ole ennen koronapandemiaa osattu täysin hyödyntää. Koronan myötä kulttuurin ja viihteen kulutustottumukset ovat siirtyneet fyysisten tapahtumien sijaan verkkoon. Korona-aikana suoratoistopalveluiden ja esimerkiksi tv-sarjojen kulutus ja kysyntä räjähtivät, ja viitteitä buumin hiipumisesta ei ole näkyvissä. Tämä vaikuttaa suoraan myös työvoimatarpeisiin. Kansainvälisten tuotantojen rantautuminen Suomeen on myös osa ilmiötä, ja osaltaan kasvattaa osaavan työvoiman tarvetta. Kulttuurituotteilla ja -elämyksillä on positiivinen vaikutus paitsi ihmisten hyvinvointiin, myös kulutustottumuksiin: kun aika ja rahat kuluvat aineettomiin tuotteisiin, tarve hankkia fyysisiä tavaroita jää vähemmälle. Samoin tapahtumat ja ostokset siirtyvät nettiin. Luovat alat ovat osaamis- ja työvoimaintensiivisiä aloja, joiden varaan Suomen tulevaisuuden hyvinvointia voidaan rakentaa. Työ, osaaminen ja tekijät eivät tällä hetkellä kuitenkaan kohtaa tarpeeksi hyvin. Luovilla aloilla työ täytyy usein luoda itse, samoin täytyy luoda tarve ja kysyntä itse työlle. Hankkeessa kehitetään av-alan tuotantoyhtiöiden kanssa malleja, joilla vastavalmistuneiden työllistymistä ja työssäoppimista edistetään. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit ovat luonteeltaan aineettomia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on käytännössä neutraali. Hankkeen toimintaympäristö sijaitsee Helsingissä, hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Hankkeessa ei ole tarpeen liikkua pitkiä matkoja. Toiminnassa pyritään välttämään yksityisautoilua ja suositaan pienimmän hiilijalanjäljen liikkumismuotoja sekä mahdollisuuksien mukaan etätyötä ja videotapaamisia. Koronan jälkeisessä ajassa fyysisten tapahtumien rinnalle nousevat suoratoistot ja tallenteet. Niiden tuottaminen vähentää ihmisten ja tavaroiden liikkumistarvetta, mutta toisaalta suoratoistopalveluiden hiilijalanjälki kasvaa jatkuvasti. Hankkeen näkökulmasta ko. vaikutus on neutraali. Logistiikalla on usein suuri merkitys av-tuotantojen toteutuksessa. Hankkeessa nostettavilla ympäristöosaamiseen liittyvillä teemoilla voi olla lievää positiivista vaikutusta välillisesti logistiikan kehittämisessä kestävällä tavalla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 9 |
| Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Nuorten saaminen työelämään on keskeinen tavoite. Hankkeen toimenpiteet pienentävät työelämän ulkopuolelle jäämisen vaaraa ja syrjäytymisvaaraa. Hanke tukee myös av-alan toimijoiden toimintaedellytyksiä ja auttaa saamaan osaavaa työvoimaa. Yhteiskuntaan kiinnittyminen, säännöllinen elämänrytmi ja tavoitteellisuus vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja terveyteen positiivisesti ja välittömästi. Verkostoituminen hankkeen työpaikkojen ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa lisää nuorten oman osaamisen tuntemusta sekä sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Tiedonsaanti ja pääsy ohjauspalveluihin edesauttavat myös työllistymistä ja hyvinvointia. Hankkeen tavoitteena on, että nuoret pääsevät sisälle ympäröivään kulttuuriseen toimintakenttään ja työelämään. Tätä kautta nuoret pääsevät myös toteuttamaan itseään sekä vaikuttamaan ympäristöönsä. Luovien alojen aikaansaamat taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat myös merkittävä näkökulma. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Opintojen keskeyttäminen, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja työttömyys ovat yleisempiä nuorten miesten kuin naisten keskuudessa. Nuoret miehet ovat suurimmassa välittömässä syrjäytymisvaarassa. Naiset puolestaan painivat epävarmuuden, syrjinnän kokemusten ja oman identiteetin häivyttämisen vaatimusten kanssa. Hankkeessa huomioidaan eri sukupuolten erilaiset lähtökohdat ja henkilökohtaiset tarpeet ja rakennetaan toimenpiteitä niiden pohjalta. Hanke vaikuttaa välittömästi kohderyhmään kuuluviin nuoriin ja heidän taloudellisiin ja sosiaalisiin mahdollisuuksiinsa. Av-alan työtehtävät ovat perinteisesti jakautuneet varsin jyrkästi sukupuolen mukaan. Välillisesti hanke purkaa alan syrjiviä sukupuolirakenteita ja ennakkoasenteita kiinnittämällä huomiota sukupuolinäkökulmaan ja kaatamalla työtehtävien sukupuolittuneita raja-aitoja toimenpiteiden puitteissa. Hankkeessa pyritään myös tekemään luovat alat ja niiden eri työtehtävät houkuttelevaksi ja saavutettavaksi kaikille sukupuolille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 7 |
| Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Av-ala kansainvälistyy nopeasti, ja tämä mahdollistaa kaikkia yhteiskuntaryhmiä, ilmiöitä ja asioita puhuttelevien teemojen esiintuomisen. Alan työyhteisöissä on hyvin eritasoisia ja erilaisia toimintoja. Av-alan tuotannoissa työskentely vaatii sosiaalista kanssakäymistä erilaisten ihmisten kanssa ja erilaisuuden hyväksymistä. Erilaiset genret, alakulttuurit, taidemuodot ja ihmisryhmät sekoittuvat luovissa ammateissa. Av-alan yritykset ovat luonteeltaan myös eritahtisia. Työkulttuurien erilaisuus ja kohtaaminen otetaan huomioon. Hankkeen toiminnassa noudatetaan samoja periaatteita ja yhdenvertaisuuden huomioiminen sisällytetään kaikkiin toimenpiteisiin. Erilaisten ryhmien ja ihmisten yhteensovittaminen on osa hankkeen toimintaa ja yhteistyöverkostojen luomista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on lievästi positiivinen. Kaupunkien ekosysteemeissä kulttuuripalveluita ovat tiede, taide, virkistys, toimeentulo, koulutus sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi. Tässä kansalaisten hyvinvoinnilla on myös taloudellisia vaikutuksia. Hankkeen työelämäkumppanit toimivat usein myös erilaisissa kulttuuriympäristöissä, vahvistavat niiden identiteettejä ja myös luovat kokonaan uusia merkityksiä ja sisältöjä. Monipuoliset kulttuuriympäristöt tukevat hankkeen tavoitteita nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamisessa ja työympäristöjen monipuolisuudessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Ympäristöosaaminen leikkaa kaikkea toimintaa. Av-alan toimijat ovat havahtuneet toimintansa ympäristökuormitukseen ja ryhtyneet vakavasti toimiin sen parantamiseksi. Erilaisiin av-alan tuotantoihin liittyy myös se, että ne jättävät konkreettiset jälkensä ympäristöön. Niiden hiilijalanjälki voi muodostua yllättävistä lähteistä, kuten energiankulutuksesta ja digitaalisen levityksen aiheuttamasta kuormasta. Myös tuotantojen jälkeensä jättämien jätteiden määrä ja muutokset fyysisessä ympäristössä voivat olla mittavia. Näiden huomioiminen ja ympäristöosaamisen kasvattaminen kuuluvat osana hankkeen sisältöihin ja ne huomioidaan myös kumppaniyritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on, että hankkeen myötä osallistujilla on aiempaa parempi ympäristöosaaminen ja että he ottavat ympäristöön, kestävään kehitykseen ja vähähiilisyyteen liittyvät asiat huomioon myös jatkossa. | ||
Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään oli Metropolia Ammattikorkeakoulun hanke, joka sai Hämeen ELY-keskukselta Euroopan sosiaalirahaston tukea. Se toteutettiin yhteistyössä audiovisuaalisen alan työnantajien, Helsingin työllisyyspalveluiden ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston / Virittämön kanssa. Hanke alkoi joulukuussa 2022 ja päättyi marraskuussa 2023.
Hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja, joilla audiovisuaaliselle alalle valmistuneet alle 30-vuotiaat nuoret pääsevät paremmin ja nopeammin työelämään. Taustalla oli av-alan kohtaanto-ongelma, joka näyttäytyi 2020-luvun alussa etenkin nuorten työntekijöiden vaikeutena työllistyä oman alan töihin – huolimatta alan kovasta kasvusta ja etenkin kokeneihin työntekijöihin kohdistuvasta osaaja- ja työvoimapulasta. Hanke pyrki parantamaan etenkin vastavalmistuneiden työllistymistaitoja ja -mahdollisuuksia. Tavoitteena oli myös tunnistaa työnantajien osaamistarpeita sekä luoda toimintamalleja opintojen aikaiseen ja sen jälkeiseen työllistymisen tukemiseen, muun muassa trainee-ohjelmamalli av-alan käyttöön.
Hankkeen kohderyhmää olivat pääkaupunkiseudulla asuvat alle 30-vuotiaat työttömät, työvoiman ulkopuolella tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olevat media- ja av-alan tutkinnon äskettäin suorittaneet nuoret, jotka pyrkivät saamaan työuransa käyntiin. Kohderyhmää olivat myös av-alalla toimivat yritykset, jotka osallistuivat osaamistarpeiden selvitykseen ja trainee-ohjelman pilotointiin.
Hankkeen aikana av-alan toimintaympäristö muuttui merkittävästi. Suurista tuotantovolyymeistä, työvoimapulasta ja lähes ylikuumentuneesta tilanteesta siirryttiin vuoden 2023 alkupuoliskolla nopeasti ympäristöön, jossa tuotantoja siirrettiin, peruutettiin tai ei edes aloitettu. Taustalla olivat samaan hetkeen osuneet taloustilanteen heikkeneminen, korkojen nousu, poliittiset muutokset ja koronapandemian jälkivaikutukset. Samalla myös av-alan mahdollisuudet työllistää nuoria työntekijöitä heikkenivät huomattavasti. Tällä oli vaikutusta myös hankkeen toteutukseen, ja toimintasuunnitelman mukaista trainee-ohjelmamallien pilotointia ei päästy tekemään työelämäympäristössä toivotulla tavalla. Hankkeelle tehtiin tästä syystä muutoshakemus, jossa lisättiin muita keinoja työllistymismallien kehittämiseen.
Hankkeessa oli mukana 24 nuorta henkilöosallistujaa, joiden ammatillinen osaaminen ja urasuunnitelmat kartoitettiin ja tarjottiin yksilöllistä ohjausta ja tukea työllistymisen kanssa. Nuoria seurattiin ja haastateltiin koko osallistumisen ajan. Osallistujat pääsivät myös tapaamaan työnantajia erilaisissa hankkeen järjestämissä tapaamisissa ja tilaisuuksissa tai työhaastatteluissa. Av-alan hankalan tilanteen takia ennakoitua harvempi nuori työllistyi pitempiaikaisiin työsuhteisiin av-alalle, mutta lyhyitä keikkatöitä pääsi tekemään moni osallistuja – osittain hankkeen avulla ja osittain omien muiden kontaktien kautta.
Hanke teki tiivistä yhteistyötä seitsemän av-alan toimijan kanssa. Kyseiset yritykset muun muassa kävivät esittelemässä toimintaansa hankkeen osallistujille ja alan opiskelijoille, haastattelivat osallistujia kasvotusten, työllistivät heitä tuotantoihinsa, osallistuivat hankkeen kehittämistyöhön haastatteluilla ja ohjausryhmässä ja veivät hankkeessa nousseita asioita eteenpäin omissa organisaatioissaan. Yhteistyöyritysten kanssa Metropoliassa ryhdyttiin myös pilotoimaan aiempaa tiiviimpää työharjoitteluyhteistyötä.
Hankkeessa tehtiin lisäksi av-alan työnantajille selvitys, jonka tavoitteena oli saada tietoa osaamistarpeista ja työuraansa aloittavien nuorten työllistymisestä. Selvitykseen otti osaa 24 yritystä, jotka edustivat monipuolisesti av-alan kenttää suurimmista toimijoista pieniin, kausiluonteisesti toimiviin tuotantoyhtiöihin. Selvitys tarjosi tärkeää tietoa siitä, mitä työnantajat odottavat uusilta työntekijöiltä. Työnantajien viesti oli, että koulu antaa kyllä pohjataidot, mutta ammattilaiseksi kasvetaan työelämässä.
Hanke selvitti myös, miten työvoimatarpeet eroavat alueellisesti, mm. haastattelemalla av-alan oppilaitosten edustajia Turussa ja Tampereella. Lisäksi haastateltiin muutaman vuoden ajan alan töitä tehneitä nuoria heidän kokemuksistaan urapolun alkuvaiheessa.
Selvitysten tulosten sekä osallistujien ja av-alan yritysten tarpeiden pohjalta hankkeessa tehtiin erilaisia havaintoja ja kehitettiin tapoja, joilla alalle valmistuneet voivat päästä nykyistä paremmin kiinni työelämään. Olennaisimpia olivat:
1. Av-alan rekrytointikäytäntöjä tulee kehittää läpinäkyviksi ja inklusiivisiksi. Myös rekrytoinnin ulkoistamista kannattaa tilannekohtaisesti harkita.
2. Perinteiset trainee-ohjelmat eivät sovellu av-alalle, jossa työsuhteet ovat lyhyitä ja keikkaluonteisia. Sen sijaan työelämän, oppilaitoksen ja työllisyyspalveluiden yhteinen trainee-malli voi olla ratkaisu etenkin niiden nuorten tukemiseen, joilla on eriasteisia vaikeuksia työllistyä opinnoista valmistumisen jälkeisessä nivelvaiheessa.
3. Tulevia työllistymisvaikeuksia voi ennustaa tiettyjen indikaattoreiden pohjalta, jotka nousevat esiin esimerkiksi viimeisessä opintojen ohjauksessa ennen valmistumista. Niitä nuoria, joille työn saaminen on todennäköisesti hankalaa, kannattaa auttaa luomaan jo opintojen aikana kontakti ja asiakkuus työllisyyspalveluihin.
4. Ammatilliset kontaktit syntyvät tyypillisesti opiskeluaikana, ja siksi varsinkin työharjoitteluiden sisältöihin, koordinointiin ja organisointiin tulee panostaa sekä oppilaitoksissa että tuotantoyhtiöissä, jotta mahdollisimman moni opiskelija saa mahdollisimman hyvän työharjoittelupaikan tulevaa työuraansa ajatellen.
5. Työelämän ja oppilaitosten vuorovaikutusta tulee lisätä, mm. järjestämällä työnantajien vierailuita kouluilla, tutustumispäiviä tuotantoihin, edesauttamalla epämuodollista verkostoitumista ja organisoimalla rekrytointitapahtumia.
Hankkeen tärkein ja konkreettisin tulos oli hankkeeseen osallistuneiden nuorten ammatillisen identiteetin vahvistuminen, verkostoituminen työelämän kanssa, työllistyminen ja elämässä eteneminen. Loppuhaastatteluiden perusteella suurin osa nuorista oli kokenut, että hankkeen toimenpiteistä oli hyötyä heille – vaikka varsinaista työllistymistä ei olisikaan tapahtunut. Nuoret ymmärsivät av-alan vaikean tilanteen ja ymmärsivät, että kyse ei välttämättä ollut heidän osaamisestaan vaan taloudellisista edellytyksistä. Nuoret kokivat saaneensa konkreettisia kontakteja alan työelämässä toimiviin ihmisiin sekä realistista kuvaa siitä, mitä työskentely av-alalla käytännössä on. Suurin osa osallistujista oli hankkeessa aloittaessaan työttömänä tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä, lopettaessaan 68 % osallistujista oli työssä tai toimi yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. 5 % osallistujista oli aloittanut jatko-opinnot.
Hankkeen tulosten, toimintaehdotusten ja aihepiirin ympärille koottiin loppujulkaisu, Osaajapulaa ja työttömyyttä – Nuorten mutkikas tie av-alalle. Se löytyy sähköisenä versiona osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-413-5. Hankkeen tuloksia levitettiin laajasti eri kohderyhmille, mm. av-alan työnantajille, alan oppilaitoksille, työllisyysviranomaisille, työmarkkinaosapuolille, OKM:lle, TEM:lle, päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille.
Hanke edisti sosiaalista kestävyyttä parantamalla nuorten työelämään kiinnittymistä. Se loi myös edellytyksiä yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumiselle. Hankkeessa huomioitiin sukupuolinäkökulma ottamalla miesten ja naisten erityistarpeet huomioon ja keräämällä tietoa sukupuolen merkityksestä alalla toimimisessa. Hanke oli Metropolian strategia 2030:n ja Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 mukainen. Se tuki Helsinki-Uusimaa-ohjelma 2022–2025:n painopisteitä Menestyvä Helsinki-Uusimaa ja Onnellisten Helsinki-Uusimaa.