Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22879

Hankkeen nimi: Digiosallisuus Pohjois-Karjalassa

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0927140-5

Jakeluosoite: Pielisjoen linna, Siltakatu 2

Puhelinnumero: Vaihde 013 337 4700

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: https://www.pohjois-karjala.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Esa Huurreoksa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esa.huurreoksa(at)pohjois-karjala.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503824980

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digiosallisuus Pohjois-Karjalassa

Hankkeessa luodaan pysyvä toimintamalli Pohjois-Karjalan digitukiverkostolle. Verkostoon voivat liittyä PohjoisKarjalassa digitukea antavat ja sitä kehittävät toimijat. Tällaisia toimijoita ovat mm. kunnat, kansalais- ja työväenopistot, viranomaiset, kirjastot, järjestöt, hankkeet ja vapaaehtoiset digitukijat. Kaikkien näiden tahojen yhteistyö saatavilla olevan digituen resurssien mahdollisimman tehokkaaksi hyödyntämiseksi on oleellista maakunnan asukkaiden sujuvan digiarjen turvaamiseksi.

Hankkeessa kehitetään kuntien asiointipisteiden työntekijöiden sekä muiden digitukiverkoston jäsenten digitukitaitoja järjestämällä koulutuksia digituen keskeisistä aihepiireistä. Koulutusta järjestetään tarpeiden mukaan esimerkiksi digituen ohjausosaamisesta, tietoturvasta ja sähköisten palveluiden käytöstä.

Hankkeessa rohkaistaan kansalaisia käyttämään vahvan tunnistautumisen sähköisiä palveluita tiedottamalla monikanavaisesti tarjolla olevista palveluista ja saatavilla olevasta digituesta.

Hankkeen toimenpiteiden, tiedotuksen ja digituen toimijoiden yhteistyön avulla maakunnan asukkaiden digitaidot kehittyvät. Hanke edistää välillisesti maakunnan asukkaiden digiosallisuutta sekä kansalaisten digirohkeutta sähköisten palveluiden käytössä. Hanke toimii koko Pohjois-Karjalan alueella.

COVID-19 -pandemian johdosta moni toiminta ja palvelu muutti muotoaan, kun jouduttiin siirtymään sähköisiin verkkoihin. Kokoukset, opetukset ja opiskelut, palvelut ja monet muut asiat siirtyivät verkossa toteutettavaksi. Digiloikka tuli nopeammin kuin oltiin odotettu, mutta nyt digitaaliset palvelut ja uudenlaiset työnteon tavat tulivat jäädäkseen. Tästä syystä on tarpeen kiinnittää huomiota juuri niihin henkilö- ja organisaatioryhmiin, joille digiloikka on osoittautunut kaikkein hankalimmaksi. Digineuvontaa, -tukea ja -koulutusta tulisi olla saatavilla mahdollisimman monipuolisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat
- kuntien asiointipisteiden työntekijät
- muut digitukiverkoston jäsenet.

Digitukiverkostoon liittyvät toimijat voivat olla digitukea antavia kuntia, kansalais- ja työväenopistoja, viranomaistahoja, kirjastoja, järjestöjä, hankkeita, yrityksiä tai vapaaehtoisia digitukijoita. Käytännössä verkostoon liittyvä toimija nimeää verkostoon edustajan tai edustajia, jotka osallistuvat verkoston kokouksiin ja tiedottavat niiden sisällöstä omalle organisaatiolleen.

Digitukiverkoston jäsenenä voi olla kunta, joka on nimennyt verkostoon edustajansa. Edustaja voi olla vaikkapa asiointipisteen työntekijä. Halutessaan asiointipisteiden työntekijät voivat myös liittyä digitukiverkoston jäseniksi ilman, että kunta on heidät siihen erityisesti nimennyt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat maakunnan digitukea tarvitsevat asukkaat.
Erityisesti ne Pohjois-Karjalan asukkaat, jotka ovat työelämän ulkopuolella tai joilla ei ole omaisia sähköisten palveluiden ja digilaitteiden käyttöä tukemassa.
Pohjois-Karjalassa eläkkeellä olevia naisia on 27 000 ja miehiä 24 000. Työttömiä on noin 9000.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä nähdään tasa-arvoisesti myös maakunnan nuoret. Pohjois-Karjalassa on 14-20 vuotiaita nuoria noin 12 000.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 130 286

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 87 752

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 162 857

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 109 690

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Rääkkylä, Outokumpu, Joensuu, Kontiolahti, Tohmajärvi, Liperi, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi, Heinävesi, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali ja se on todettu keskustelussa sidosryhmien kanssa. Kohderyhmään kuuluu kaikkia sukupuolia. Hankkeen toiminta ja tulokset hyödyttävät kaikkia kohderyhmään kuuluvia riippumatta sukupuolesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke palvelee kaikkia sukupuolia tasapuolisesti ja hankkeen luonteesta johtuen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Digitaalisten palvelujen käytön osaamisella ja palvelujen käytön osaamisen tukemisen avulla vähennetään liikkumista
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Digitaitojen karttuessa kohderyhmäläiset voivat hoitaa merkittävän osan päivittäisistä asioistaan verkon kautta, jolloin turha liikkuminen minimoidaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Digitaitojen karttuessa ihmiset voivat hoitaa merkittävän osan päivittäisistä asioistaan verkon kautta, jolloin turha liikkuminen minimoidaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Digitaalisten palveluiden käytöstä ei synny jätettä. Hankkeen toiminnassa vältetään esimerkiksi turhaa tulostamista. Sähköisten palveluiden käytön lisääntyminen vähentää mm tulostamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Voi luoda uudenlaisia mahdollisuuksia yrittämiseen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Voi luoda uudenlaisia mahdollisuuksia aineettomien palveluiden eli sähköisten palveluiden kehittämiseen
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Digitaalisten palvelujen käytön osaamisella ja palvelujen käytön osaamisen tukemisen avulla vähennetään matkustamista fyysisiin palvelupisteisiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Hanke edistää ihmisten hyvinvointia paremmin saatavien ja saavutettavien palvelujen myötä. Digiopastajien työhyvinvointi paranee osaamisen kehittymisen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Palvelujen saavutettavuus paranee kun ihmiset osaavat niitä käyttää ja opastaa toisia niiden käytössä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeella tuetaan yhdenvertaisuutta antamalla tukea digiosaamisen vahvistamiseen ja näin tuetaan yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumista.
Kulttuuriympäristö 0 3
Digipalveluiden käytön lisääntymisellä voi olla vaikutusta kaupunkirakenteeseen. Koronapandemian aikana havaittiin lisääntyneen etätyön lisäävän kysyntää kaupunkien ulkopuolisiin etätyöpaikkoihin, useat siirtyivät esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilleen tekemään etätyötä. Ihmisten kokema perinteinen kulttuuriympäristö laajenee hankkeen myötä ulottumaan myös erilaisiin digiympäristöihin
Ympäristöosaaminen 1 1
Hyvinvointinsa parantuessa ihmisillä on myös mahdollisuus tehdä ympäristönsä kannalta parempia päätöksiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-