Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22880

Hankkeen nimi: KOMOTYÖ - Kohti monikulttuurista työyhteisöä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juuliska Seikola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juuliska.seikola(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504658775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on edistää työnantajien valmiuksia työllistää monikulttuurisia työntekijöitä sekä sopeutua muuttuneen työmarkkinatilanteen vaatimuksiin. Hanke tuottaa työnantajille uutta osaamista monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen, edistää maahanmuuttajataustaisten osaajien ja kausityövoiman työllistämismahdollisuuksia sekä kehittää yritysten perehdytyskäytänteitä. Samalla eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden sitoutuminen työyhteisöön kehittyy ja työtehtävässä toimiminen edistyy sekä alueen elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet lisääntyvät, kun työvoiman saatavuus paranee.

Hankkeessa toteutetaan osallistuville yrityksille suunnattu koulutuspaketti, joka antaa yrityksille valmiuksia monikulttuurisista taustoista tulevien osaajien rekrytointiin ja perehdytykseen sekä kulttuurisensitiivisen työyhteisön luomiseen. Hankkeeseen osallistuville yrityksille tarjotaan myös yksilöllistä tukea ja työhönopastusta, joka tukee eri kulttuuritaustaisten työntekijöiden integroitumista työyhteisöön. Koulutuksen sisällöstä kootaan digitaalinen koulutusmateriaali, jonka teemana on kulttuurisensitiivisen työyhteisön luominen ja kehittäminen.

Hankkeen tuloksena alueen maahanmuuttajataustaista työvoimaa käyttävien yritysten työvoiman saatavuus paranee ja työhön perehdyttäminen tehostuu. Hankkeen vaikutuksesta työyhteisöjen vastaanottavuus paranee ja työyhteisöjen moninaisuus nähdään yrityksissä voimavarana. Hanke tuottaa yrityksille uutta osaamista monikulttuurisista työyhteisöistä. Hankkeen tuloksena Varsinais-Suomen alueen työvoiman saatavuus paranee, työvoiman työllistyminen alueelle edistyy, kotoutumisprosessi vahvistuu ja kausiluonteisen työvoiman käytettävyys kasvaa. Lisäksi hanke vaikuttaa pidemmällä aikavälillä myönteisesti alueen yritysten toimintaedellytyksiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset puhdistuspalvelu-, puutarha-, maatalous-, marja-, hoiva- ja ravintola-alan yritykset sekä muut työvoimapulasta kärsivät yritykset, jotka ovat kiinnostuneita maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämisestä. Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluvat ulkomaista kausityövoimaa hyödyntävät yritykset, jotka toimivat pitkälti em. aloilla. Näillä aloilla on jo pidempään tunnistettu haasteita osaavan työvoiman rekrytoinnissa.

Koronapandemian myötä erityisesti ravintola-alan yritykset ovat menettäneet osan aiemmasta työvoimastaan ja uusien työntekijöiden rekrytoinnissa on ollut haasteita valtakunnallisesti. Puhdistuspalvelu- ja ravintola-aloja voidaan pitää myös matalan työllistämisen aloina: työtehtävät eivät vaadi niin vahvaa kielitaitoa, kuin joillain muilla aloilla, ja kieltä on mahdollista oppia työn ohessa. Hoiva-alalla väestön ikääntyminen ja työvoiman vähentyminen lisäävät tarvetta osaavalle työvoimalle nyt ja tulevaisuudessa. Maatalous- ja marjatilat puolestaan käyttävät runsaasti ulkomaista kausityövoimaa, jossa vaihtuvuus on suuri ja työskentelyjaksot verrattain lyhyitä. Nämä alat ovat osoittaneet kiinnostusta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen ja uudenlaisen perehdytyksen kokeiluihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat työllistymispalveluja tarjoavat organisaatiot sekä työllistymistä tukevat yhdistykset ja kolmannen sektorin toimijat. Hankkeen tulokset ovat välillisten kohderyhmien hyödynnettävissä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 89 612

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 87 762

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 112 015

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 109 703

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Loimaan, Vakka-Suomen, Salon, Turun

Kunnat: Kustavi, Lieto, Aura, Sauvo, Somero, Paimio, Oripää, Kemiönsaari, Salo, Nousiainen, Pöytyä, Mynämäki, Koski Tl, Masku, Naantali, Rusko, Taivassalo, Turku, Pyhäranta, Vehmaa, Uusikaupunki, Parainen, Kaarina, Raisio, Marttila, Loimaa, Laitila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään huomiota yritystoimintaan liittyviin sukupuolispesifeihin kysymyksiin, kuten alojen sukupuolittuneisuuteen ja otetaan em. seikat huomioon hankkeen sisällössä ja toiminnassa. Toiminnassa huomioidaan mahdollinen sukupuolen vaikutus perehdytysprosessiin ja sen eri näkökulmiin. Hankkeessa rohkaistaan kaikkia toimijoita sukupuolesta riippumatta osallistumaan ja kehittämään yritysten toimintaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen sisällöissä ja toiminnassa mm. kiinnittämällä huomiota toiminnan sukupuolivaikutuksiin. Hankkeen asiantuntijat ja yritysten osallistujat edustavat molempia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite. Hankkeen toiminnassa kiinnitetään kuitenkin aktiivisesti huomiota yhdenvertaisuuteen ja vältetään kaikkea syrjinnän ja epätasa-arvoisen kohtelun ilmentymiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Hankkeen toiminnassa huomioidaan luonnonvarojen käytön kestävyys osana monikulttuurisen työyhteisön kehittämistä ja perehdytysprosessia. Hankkeen vaikutuksesta yritykset osaavat huomioida kestävän kehityksen periaatteet jo osana perehdytysprosessia sekä huomioida moninaiset kulttuuriset näkökulmat kestävän kehityksen edistämisessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 7
Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Hankkeen tuloksena ilmastonmuutoksen huomioiminen ja vihreän siirtymän näkökulmat huomioidaan osana perehdytysprosessia ja niihin liitetään monikulttuurisen työyhteisön näkökulmat. Työntekijöiden kulttuurinen tausta voi vaikuttaa mm. työntekijöiden suhtautumiseen em. teemoihin, ja hankkeen tuloksena työnantajat tulevat tietoisiksi kulttuurisista vaikuttimista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 6
Tämä näkökulma huomioidaan hankkeessa erityisesti maatalous-, viljely- ja puutarha-alalla sekä puhdistusalalla. Monimuotoisuuden näkökulmat tuodaan esille osana perehdytystä, mikä edistää teemojen käytännön toteutumista työssä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 6
Tämä näkökulma huomioidaan hankkeessa erityisesti maatalous-, viljely- ja puutarha-alalla sekä puhdistusalalla. Monimuotoisuuden näkökulmat tuodaan esille osana perehdytystä, mikä edistää teemojen käytännön toteutumista työssä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 4
Natura 2000 -ohjelman tavoitteena on mm. tukea luonnon monimuotoisuutta. Tämä näkökulma huomioidaan osana perehdytysprosessin kehittämistä erityisesti maatalous-, viljely- ja puutarha-alalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 9
Materiaalit ja jätteet on huomioitava erityisesti ravintola-, puhdistus-, maatalous-, viljely- ja puutarha-aloilla. Onnistunut perehdytysprosessi tukee taloudellista kestävyyttä ja edistää materiaalien ja jätteiden kierrätystä sekä kestävää resurssien käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 5
Uusiutuvien energianlähteiden käyttö huomioidaan kaikilla hankkeiden yritysten toimialoilla, mutta erityisesti maatalous-, viljely- ja puutarha-aloilla sekä ravintola-alalla. Monikulttuurisen työyhteisön toimintamalli, tehokas perehdytys ja työhön opastaminen tukevat uusiutuvien energianlähteiden käyttöä osana yrityksen toimintaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Hankkeen toiminta vaikuttaa suoraan alueen yritysten muutoskyvykkyyteen ja elinkeinorakenteen kestävän kehityksen toteutumiseen työvoiman saatavuuden kautta. Osaava ja motivoitunut työntekijäkunta on merkittävässä asemassa Varsinais-Suomen alueen elinkeinorakenteen kehittämisessä myös kestävän kehittämisen näkökulmasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 7
Hankkeessa syntyvät tuotokset, perehdytysprosessi, koulutuspaketti, kehittämistyöpajat ja monikulttuurisen työyhteisön tukimateriaalit ovat aineettomia tuotteita, jotka jäävät hankkeen toiminnan jälkeen vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi. Hankkeessa julkaistavat materiaalit ovat digitaalisia.
Liikkuminen ja logistiikka 6 4
Hankkeen toiminnan kautta yritysten logistiikkaan liittyvien toimintojen perehdytysprosessi tehostuu ja monikulttuuriset näkökulmat huomioidaan osana yrityksen toimintaa. Koulutukset järjestetään verkossa, mikä vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hanke vaikuttaa merkittävästi osallistuvien yritysten työntekijöiden työhyvinvoinnin edistymiseen. Laadukas perehdytysprosessi ja työhön opastaminen edistävät työn mielekkyyden kokemusta ja työssä jaksamista. Hyvinvoiva työntekijä tekee tuottavaa työtä ja todennäköisesti jatkaa työnantajan palveluksessa. Kaksisuuntaisen kotoutumisen edistäminen tukee myös kantasuomalaisten työntekijöiden työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke tukee merkittävästi sosiaalisen ja kulttuurisen tasa-arvon edistymistä. Hankkeen vaikutuksesta monikulttuuriset näkökulmat huomioidaan kokonaisvaltaisesti yritysten toiminnassa, työntekijöiden tasa-arvo edistyy sekä rasismin ja syrjinnän määrä työpaikoilla vähenee.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen toiminta vaikuttaa suoraan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistymiseen. Hanke edistää kaikkien työmarkkinoilla toimivien tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua työnhakuun, toimia työyhteisössä ja kehittää itseään. Hankkeen vaikutuksesta yhdenvertaisuus huomioidaan läpäisevästi yritysten ja työnantajien toimintakulttuureissa, -periaatteissa ja -ympäristöissä.
Kulttuuriympäristö 3 4
Hankkeeseen osallistuvilla toimialoilla voi olla vaikutuksia paikalliseen kulttuuriympäristöön ja sen hyödyntämiseen. Hankkeessa on mukana maahanmuuttajataustaisia toimijoita, jolloin kulttuuriympäristö voi vaikuttaa yritystoimintaan.
Ympäristöosaaminen 4 5
Hankkeen aikana yrittäjien tiedot ympäristöstä ja sen huomioonottamisesta lisääntyvät, koska monikulttuurisen työyhteisön luomisessa on huomioitava kokonaisvaltaisesti ympäristöosaaminen kestävän kehityksen näkökulmiin liittyen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KOMOTYÖ Kohti monikulttuurista työyhteisöä -hankkeessa (1.10.2022-31.10.2023) edistettiin työnantajien valmiuksia työllistää monikulttuurisia työntekijöitä. Hankkeessa luotiin työnantajille uutta osaamista monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen, lisättiin yritysten valmiuksia eri kulttuuritaustaisten työntekijöiden palkkaamiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon sekä kehitettiin yritysten perehdytyskäytänteitä. Hankkeessa toteutettiin 8 yrityksille suunnattua koulutusta, joihin osallistui 9 eri varsinaissuomalaista pk-yritystä. Koulutukset antoivat yrityksille valmiuksia monikulttuurisista taustoista tulevien osaajien rekrytointiin ja perehdytykseen sekä kulttuurisensitiivisen työyhteisön luomiseen. Koulutusten lisäksi yhteistyöyrityksissä kehitettiin perehdytysprosesseja, ohjaten henkilökohtaisesti hankkeessa kehitetyn työkirjan käytössä konkreettisissa perehdytystilanteissa. Henkilökohtaista ohjausta annettiin yhteensä 100 tuntia 6:ssa eri yrityksessä (joissakin yrityksissä oli käynnissä useita perehdytysprosesseja hankkeen aikana). Yhteensä hankkeessa tavoitettiin koulutusten ja ohjauksen kautta 11 yritystä sekä 62 eri henkilöä.

Hankkeen tuotoksena syntyi lisäksi kolmiosainen Kohti monikulttuurista työyhteisöä - koulutuspaketti monikulttuurisesta työyhteisöistä ja niiden johtamisesta. Koulutuspaketti koostuu 12 videoista, 2 tietokortista sekä maahanmuuttajan perehdyttämisen tueksi julkaistusta työkirjasta. Koulutuspaketti on julkaistu hankkeen internet-sivuilla, sitä on levitetty laajasti eri verkostoissa ja se on kaikkien vapaasti käytettävissä.

Hankkeessa tehtiin keväällä 2023 muutoshakemus, jonka myötä koulutukset järjestettiin paikan päällä yrityksissä kaikille yhteisten tilaisuuksien sijaan. Hanke onnistui lähes kaikissa tavoitteissaan, jääden ainoastaan osallistuvien yritysten määrällisestä tavoitteesta 11/15. Henkilötavoite ylittyi yli kaksinkertaisena 62/30.