|
|
|
Hankekoodi: S22881
Hankkeen nimi: SOTE HYTE Living Lab - Yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ilvonen Anne
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3116314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Karjalan kohdalla uuden teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) ja sosiaali- ja terveyspalveluissa (SOTE) on yhä vähäistä. Jotta palvelut voidaan turvata myös maakunnan reuna-alueille, palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä on tärkeää hyödyntää kehittyvän teknologian luomat mahdollisuudet. Digitalisaation avulla voidaan mahdollistaa palvelujen tuottavuuden, tehokkuuden ja saavutettavuuden lisääntyminen.
Koronakriisi on vaikuttanut suuresti yhteiskunnan toimintoihin. Kriisin myötä myös hyvinvointi- sosiaali- ja terveysalaan liittyvälle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle on entistä enemmän tarvetta. Living Lab -yhteiskehittäminen tarjoaa yrityksille alustan, jossa testata laitteita ja uudenlaisia toimintatapoja. Yhä suurempi osa uusista hyvinvointia edistävistä palveluista ja innovaatiosta syntyy toimialojen rajapinnoilla (Pohjois-Karjalan hyvinvoinnin edelläkävijäksi Hyvinvointistrategia 2020-2025). Living Lab –toimintamallissa tutkimus- ja kehittäminen tapahtuvat käytännön toimintana mahdollisimman pitkälle yhteiskehittämisen avulla monialaisesti.
Hankkeen tavoitteena on tukea pohjoiskarjalaisia yrityksiä ja järjestöjä Covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumisessa vahvistamalla yritysten ja järjestöjen sekä niiden henkilöstön kyvykkyyttä, valmiuksia ja osaamista sopeutua ja hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Yritysten valmiuksien vahvistamisen kautta edistetään myös innovointikykyä, uudistumista ja kilpailukykyä. Hankeen tavoitteena on tarjota yrityksille uutta osaamista sekä mahdollistaa vertaisoppiminen. SOTE HYTE Living Lab tukee alueen toimijoiden innovaatiokyvykkyyttä sekä käyttäjälähtöistä sote- ja hyte -palveluiden kehittämistä.
Hankkeen tavoitteena on käynnistää Living Lab -yhteiskehittäminen Pohjois-Karjalassa sekä luoda malli väljästi asutun alueen SOTE HYTE Living Lab -toiminnalle. Uuden toimintamallin kehittämisessä keskeistä on yhteiskehittämisen pilotointien kautta saada ymmärrystä, millainen malli soveltuu Pohjois-Karjalan toiminta-alueen tarpeisiin.
Hankkeen kohderyhmä: Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointialan palveluntuottajat (mikro- ja pk- yritykset sekä järjestöt) sekä ko. toimialoille liiketoimintaa suunnittelevat tahot / henkilöt.
Hankkeen toimenpiteet jaetaan kolmeen työpakettiin:
TP 1: Yhteistyön käynnistäminen liittyen Pohjois-Karjalan alueelliseen Sote-Hyte -Living Labiin
-Benchmark-matka: Seinäjoen Living Lab -konseptiin tutustuminen ja työpaja
TP 2: Uudenlaisten teknologia- ja palveluprosessien yhteiskehittäminen Living Lab-toiminnan avulla: Yritysten kanssa toteutettava uudenlaisen kumppanuuden ja kokeilujen sarja
a) Väljästi asutun alueen jalkautuva SOTE Living Lab -toiminta
* Kuntoutumiseen ja kuntoutukseen liittyvän teknologian kokeilu:
Katseenseurantateknologian kokeilu Siun soten puheterapiapalveluiden ja puheterapiayritysten kanssa
* Uudenlaiset teknologiat SOTE-palveluissa
*Toteutetaan työpajatoimintaa alueen eri toimijoiden kesken liittyen esimerkiksi uudenlaisiin SOTE –toimialalla käytettäviin etähoito- ja diagnostiikkapalveluihin, turvallisuuteen ja aktiivisuuteen liittyviin teknologioihin. Työpajatoiminta suunnitellaan yhdessä osallistuvien toimijoiden kanssa, niin että se palvelee heidän toimintaansa, verkostoitumistaan ja osaamisen kehittämistään mahdollisimman hyvin. Tässä yhteydessä yritysten on mahdollista toteuttaa pieniä kokeiluita.
b) Yhteiskehittämisellä innovaatioita ja uusia toimintamalleja HYTE-palveluihin
* Yhteiskehittämisen työpajoissa tavoitteena yritysten uudenlaisten digitalisaatiota hyödyntävien HYTE-palveluiden (mm. elintapaohjaus) käyttäjälähtöinen kehittäminen
* Liikkuvien mittaus- ja testauspalveluiden pilotti (terveyspäiviä maakunnassa)
c) Olemassa olevan Lab-ympäristön (simulaatioympäristö, joka mahdollistaa etä- ja lähiosallistumisen) kehittäminen organisaatioiden ja yritysten tarpeisiin
Pilotoidaan ensihoidon etäsimulaatiopalvelu organisaatioiden ja yritysten tarpeisiin. Tuloksena syntyy etäsimulaatio-palvelukonsepti, jota voidaan tarjota eri alojen yrityksille.
TP3: Ehdotus Pohjois-Karjalan alueen Living Lab toimintamallista
* Ehdotus perustuu alueelliseen kartoitukseen ja yhteiskehittämisen pilotoinneista saatuihin kokemuksiin ja havaintoihin. Pilotointien kautta tavoite saada ymmärrystä, millainen malli soveltuu Pohjois-Karjalan toiminta-alueen tarpeisiin.
Hankkeen tuloksena osallistuneet yritykset ja järjestöt sekä niiden henkilöstö saavat uutta osaamista muuttuvan toimintaympäristön hyödyntämiseen ja toimintansa kehittämiseen. Yhteiskehittämiskokeilujen ja työpajojen kautta näihin osallistuneet yritykset saavat ymmärrystä sekä uutta osaamista digitalisaation ja uudenlaisten teknologioiden hyödyntämisestä sote- ja hyte -palveluissa. HYTE-yhteiskehittämisen työpajoihin osallistuneet yritykset saavat ideoita ja käynnistävät palveluiden kehittämistä.
Hankkeessa toteutettujen kokeilujen kautta saadaan paljon uutta tietoa Living Lab -yhteiskehittämisen toteuttamisesta käytännössä. Hankkeessa toteutettavat kokeilut ovat hyvä pohja, joista saadaan ymmärrystä millainen Living Lab -toimintamalli soveltuisi Pohjois-Karjalan alueen tarpeisiin. Hankkeen tuloksena syntyy ehdotus Pohjois-Karjalan Living Lab toimintamallista. Hanke lisää toimijoiden ymmärrystä, yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden tunnistamista.
Toteuttaja: Karelia-ammattikorkeakoulu
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat Pohjois-Karjalan sosiaali-, terveys- sekä hyvinvointialan palveluntuottajat (mikro- ja pk-yritysten sekä järjestöjen henkilöstö ja johto) sekä ko. toimialoille liiketoimintaa suunnittelevat tahot / henkilöt. Teknologia-alan yritysten henkilöstö ja johto.
Hankkeesta kiinnostuneita: Sencom Oy, Suomen Lähilääkäripalvelut Oy, See True Technologies Oy, Rantakylän fysikaalinen hoitolaitos, PK Terveys/ Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Hyvää Luonnollisesti Oy, Nurmeskoti, SL Health, Ravitsemusterapiapalvelut NutriVia, Valmennuskeskus TMA Oy, Kunnotar/Laura Natunen, Reijolan Fysioterapia, Validia Oy/Joensuu, Mehiläinen/ Onnikodit.
Tämän lisäksi on oltu yhteydessä useisiin yrityksiin ja järjestöihin, mm. Joen Hoiva- ja Palveluyhdistys ry, Tmi Marika Pirnes/Puheterapiakeskus Kaiku, Pohjois-Karjalan Martat ry, Pohjois-Karjalan Liikunta ry, jne. joilta ei ole saatu vielä kirjallista vastausta. Lomakauden ajoittuminen valmistelun yhteyteen on vaikuttanut kirjallisten vastausten saamiseen.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat Pohjois-Karjalan kunnat ja kaupungit, yhdistykset ja järjestöt, Hyvinvointialue Siun sote, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot (opiskelijat ja asiantuntijat).
Hankkeen valmistelussa on käyty keskustelua Siun Soten kehittämisjohtaja Heli Aallon kanssa. Siun Sote on mukana hankeyhteistyössä.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Yhteiskehittämisellä innovaatioita - SOTE Living Lab (React) -hankkeen kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 246 960
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 326
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 308 700
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 277 907
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Rääkkylä, Polvijärvi, Joensuu, Kitee, Heinävesi, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Kokouksissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä. Ekologinen näkökulma huomioidaan hankkeen toteutuksessa esim. kahvitustarjoiluissa. Paikallisesti tuotetut kahvitukset. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Ei hankkeen keskeinen tavoite. SOTE ja HYTE-palvelujen digitaalisuuden lisääntyminen vähentää liikkumista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välillisiä tai välittömiä vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välillisiä tai välittömiä vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Hankkeessa suositaan paperittoman sähköisen viestinnän käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| Hankkeella on välitön vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena tukea yritysten toimintaedellytyksiä sekä uusien digitaalisuutta hyödyntävien palveluiden kehittämistä. Tukemalla henkilöstön osaamista ja muutoskyvykkyyttä varmistetaan myös työntekijöiden pysyvyys alueella ja sitä kautta taloudellinen vaikuttavuus kasvaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankkeeseen liittyy keskeisesti palveluiden kehittäminen. SOTE- ja HYTE -palvelut ovat suurelta osin aineettomia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Hankkeella voidaan arvioida olevan välillistä vaikutusta palveluiden (mm. etäpalveluiden) kehittämisen kautta liikkumistarpeeseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 5 |
| Hanke edistää toimenpiteidensä kautta yritysten henkilöstön muutoskyvykkyyttä ja sopeutumista muutoksiin ja tätä kautta hyvinvointia. Hanke edistää välillisesti asukkaiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 1 |
| Toimenpiteillä kuten palveluiden kehittämisellä ja monipuolistamisella voidaan arvioida olevan vaikutusta maakunnan asukkaiden tasa-arvoon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hanke edistää palveluiden kehittämisen kautta yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei huomattavaa välillistä tai välitöntä vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeen toimintaan. | ||
Hankkeen tavoitteena oli tukea pohjoiskarjalaisia yrityksiä ja järjestöjä Covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumisessa vahvistamalla muutoskyvykkyyttä sopeutua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin sekä edistää eri toimijoiden välistä innovaatiotoimintaa ja käyttäjälähtöistä palveluiden kehittämistä. Hankkeen tarkoituksena oli käynnistää ja kehittää Living lab -toimintaa sote- ja hyvinvointialalle sekä luoda toimintamalliehdotus, joka vastaa Pohjois-Karjalan alueen tarpeita. Hankkeen kohderyhmänä olivat Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointialan palveluntuottajat (yritykset ja järjestöt) sekä kyseisille toimialoille liiketoimintaa suunnittelevat teknologia-alan yritykset. Hankkeen toteutus muodostui kolmesta työpaketista.
Työpaketti 1: Yhteistyön käynnistäminen Living lab -toimintaan liittyen
TP1 liittyen tehtiin monipuolista nykytilankartoitusta Living lab -toiminnan käynnistämiseksi. Hankkeen aikana tutustuttiin vastaaviin Living lab -konsepteihin ympäri Suomen joko paikan päällä tai etänä. Tietoa kerättiin monipuolisesti hankkeen kohderyhmältä ja yhteistyökumppaneilta Pohjois-Karjalan alueella. Tp1 liittyen olimme laajasti yhteydessä maakunnan yrityksiin, järjestöihin sekä muihin kumppaneihin. Hankkeen verkostossa oli hankkeen päättyessä yli 100 toimijan yhteystiedot. Hankkeen toimintaan osallistui aktiivisesti 27 yritystä ja 22 muuta toimijaa (järjestö, säätiö, kunta jne).
Työpaketti 2a-c: Uudenlaisten teknologia- ja palveluprosessien yhteiskehittäminen Living Lab-toiminnan avulla
Tp2a liittyen toteutettiin useita sote-alaan kytkeytyviä teknologiakokeiluja, jossa kohderyhmällä oli mahdollisuus päästä tutustumaan ajankohtaiseen teknologiaan ja toteuttamaan myös omia kokeiluja. Hankkeen aikana toteutetuissa työpajoissa testattiin esimerkiksi kuntoutukseen ja etähoitoon liittyviä ratkaisuja, joista kahden osalta toteutettiin pidempi käyttäjätestaus yritysten omissa toimintaympäristöissä loppukäyttäjäasiakkaiden kanssa. Kaikkiin kokeiluihin osallistettiin myös sote-alan opiskelijoita. Kohderyhmää kiinnostivat hyvin eri teemat, mutta yleistä kiinnostusta herätti mm. sote-alalla hyödynnettävä VR-teknologia ja tekoäly. Kokeilujen koettiin lisäävän niin työntekijöiden kuin asiakkaiden teknologiatietoisuutta, mikä auttaa sopeutumaan digiyhteiskunnan jatkuvaan muutokseen. Hankkeen aikana havaittiin tarve vahvistaa työntekijöiden ymmärrystä tulevaisuuden teknologian ratkaisuista, jotta työelämän murroksen osattaisiin sote-kentällä valmistautua entistä paremmin.
Tp2b liittyen toteutettiin yhteiskehittämisen prosesseja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen innovaatioiden kehittämiseksi yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tuotoksena syntyi etätapahtuman konsepti, jota voidaan hyödyntää koululaisille suunnattavassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä pitkien välimatkojen alueella. Toinen keskeinen tuotos oli aikuisten yksinäisyyden ehkäisyyn syventyvä kehittämisprosessi, jonka pohjalta toteutettiin Välitän sinusta -tapahtuma yhteistyössä järjestökumppaneiden kanssa. Yhteiskehittämisen prosessit tarjosivat tuoreita näkökulmia kehittämiseen sekä loivat uusia verkostoja kaikille mukana olleille toimijoille. Lisäksi tp2b liittyen toteutettiin matalan kynnyksen hyvinvointi- ja terveystapahtumia sote-alan yrityksissä ympäri maakuntaa. Toiminta suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä kohderyhmän yritysten ja Karelian oppimis- ja palveluympäristön Tarmon opiskelijoiden kanssa. Näiden toteutusten avulla muodostettiin uusia ideoita asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien tilaisuuksien järjestämisessä kyseisissä yrityksissä. Yhteissuunnittelukonseptia voidaan hyödyntää jatkossa oppimis- ja palveluympäristö Tarmon toiminnassa koko maakunnan alueella.
Tp2c:ssä toteutettiin hybridisimulaatiokoulutuskokeilu yhteistyössä Pohjois-Karjalan Pelastuslaitoksen kanssa. Tämän pohjalta rakentui suunnitellusti hybridisimulaatio (etä/lähi) -konsepti ison henkilöstömäärän täydennyskoulutuksen toteuttamiseen pitkien välimatkojen alueella. Konseptin liittyen toteutettiin kolme lyhyttä esittelyvideota, jotka ovat kaikille nähtäville Karelian nettisivuille. Videot on suunnattu niille organisaatioille, jotka harkitsevat hybridisimulaatiokoulutuksen toteuttamista henkilöstön osaamisen kehittämiseen uudenlaisella tavalla sekä niille, jotka ovat osallistumassa hybridissimulaatiokoulutukseen.
Työpaketti 3: Ehdotus Pohjois-Karjalan alueen Living Lab -toimintamallista
Hankkeen aikana syntyi ennen kaikkea toteutuskelpoinen Living lab -toimintamalli, josta laadittiin visuaalinen kuvaus. Toimintamalli sisältää myös tarkemmat osaprosessikuvaukset, jotka on laadittu hankkeen kokeilujen pohjalta. Hanke mahdollisti useiden kokeilujen avulla Living lab -toiminnan ydintoimintojen kehittämisen yhteistyössä hankkeen kohderyhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi hanke mahdollisti monipuolisen Living lab -verkoston rakentamista ja Pohjois-Karjalan alueen tarpeiden laajaa kartoittamista. Living Lab -toiminta tarjosi hankkeen aikana yrityksille, järjestöille sekä muille toimijoille matalan kynnyksen alustan, jossa voi kokeilla erilaisia teknologioita sekä kehittää erilaisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Tähän mahdollisuuteen hankkeen kohderyhmä tarttui hyvin, mikä lisäsi näiden toimijoiden muutoskyvykkyyttä ja ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisestä omien palveluiden kehittämisessä. Living Lab -toimintamalli mahdollisti lisäksi sen, että palveluiden käyttäjät voivat olla aktiivisesti mukana kehittämisessä.
Living lab -toiminnan kehittämistä jatketaan osana Karelia-ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa ja sitä integroidaan soveltuvin osin osaksi sote-alan koulutusta. Hankkeen kohderyhmä voi hyödyntää hankkeen aikana saatuja oppeja ja valmiuksia palveluiden kehittämisessä jatkossakin.