RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22889, Digiosallisuutta ja hyvinvointia Etelä-Savossa

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Valo-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2797994-1

Jakeluosoite: Hatanpään Valtatie 34E

Puhelinnumero: +358505299675

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.valo-valmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kumlander Kimmo Markus Petteri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.kumlander(at)valo-valmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505299675

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitaidot ovat osa perustaitoja, joita kansalaisten odotetaan käyttävän henkilökohtaisessa asioinnissa, opinnoissa ja työelämässä sujuvasti ja jatkuvasti uudenlaisia toimintatapoja oppien. Koronan aikana erilaiset digivälitteiset toimintatavat ovat lisääntyneet ja niissä edellytettävät digitaidot vaativat nopeaa perehtymistä erilaisiin alustoihin ja digitaalisiin toimintaympäristöihin. On kuitenkin suuri joukko ihmisiä, joiden digiperustaidot ovat vähäiset tai hyvin yksipuolisesti suuntautuneet, ja siten myös uusien taitojen oppiminen digitaalisissa ympäristöissä haastavaa. Monella pitkään työelämän ulkopuolella olevilla on tutkimusten mukaan myös tietojen käsittelyyn ja oppimiseen liittyviä haasteita, jolloin digitaalisten välineiden ja alustojen käyttöönkin liittyy erityisiä haasteita. Riski jäädä ulkopuoliseksi digitalisoituvassa yhteiskunnassa kasvaa näillä henkilöillä merkittävästi. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien kuten rikos- ja päihdetaustaisten sekä muiden pitkään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olleiden digiperustaitoja ja siten vahvistaa heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa.

Hanke jakautuu kolmeen työpakettiin:

1) Kohderyhmän digiperustaitojen vahvistaminen
Hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän digiperustaitoja digiperustaitovalmennuksin. Digiperustaitoja harjoitellaan ja hyödynnetään arkielämän käytännönläheisissä ympäristöissä, jotta osallistuminen lisää myös koettua osallisuutta.

2) Kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja tulosten levittäminen.
Hanke toimii läheisessä yhteistyössä alueen muiden järjestötoimijoiden, julkisten toimijoiden ja yritysten kanssa ja tukee yksilöllisten koulutus- ja työelämäpolkujen rakentumista olemassa olevaa palvelu-, koulutus- ja työelämäinfraa hyödyntäen. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksia omaavien ihmisten tukemiseen ja auttamiseen digitaitojen pariin.

3) Yhteiskehittämistyöpajat alueen yhteiskunnallisille ja muille työllistäville yrityksille.
Kehittämistyöpajoilla tuetaan osaavan ja sopivan työvoiman löytymistä sekä toiminnan kehittämistä työllistävien sosiaalisten innovaatioiden avulla.

Hankkeen tuloksia levitetään aktiivisesti sekä alueellisissa että valtakunnallisissa verkostoissa hankesuunnitelman mukaisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä on aliedustettuihin ryhmiin kuuluvat nuoret ja työikäiset aikuiset. Ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat rikos- ja päihdetaustaiset, erilaisista neuropsykiatrisista tai muista oppimisen vaikeuksista kärsivät sekä pitkään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olleet henkilöt.

Tavoitteena on erityisesti haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten koulutuspolulla etenemisen mahdollistaminen ja jatkuvan oppimisen edistäminen. Kohderyhmään on ilmoitettu pieni määrä koulutuksessa tai työelämässä olevia, koska koronapandemian vuoksi haavoittuvassa asemassa on myös näillä statuksilla olevia, jotka ovat merkittävässä putoamisriskissä.

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluu myös yhteiskehittämiseen osallistuvia työelämässä jo olevia, jotka osallistuvat työllistävien sosiaalisten innovaatioiden mallinnustyöhön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat opettajat, opinto-ohjaajat, opiskelijoiden valmennuksesta vastaavat opettajat, työpaikkaohjaajat sekä kuntien ja kolmannen sektorin ohjaajat ja valmentajat, jotka voivat vahvistaa osaamistaan kehittämishankkeen järjestämissä koulutuksissa ja/tai hyödyntää kehitettävää ohjausympäristöä ja ohjausmateriaalia työssään. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset jotka tarvitsevat osaavaa työvoimaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 265 686

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 190 385

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 265 686

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 190 385

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan

Kunnat: Mikkeli, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen sukupuolivaikutusten arvioinnissa on kiinnitetty huomiota poikien ja miesten yliedustukseen kohderyhmässä. Toisaalta koulutuksellisesti kohderyhmä on yhä hyvin perinteisesti sukupuolittunut. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota koulutuksen ja työelämän yhdenvertaiseen saavutettavuuteen myös kaikkien eri sukupuolten näkökulmasta sekä tuodaan kaikki osaaminen ja koulutus tasapuolisesti kohderyhmän saataville. Tavoitteena on tuottaa kohderyhmäläisille sellaisia näköaloja omaan tulevaisuuteensa, että sukupuolesta riippumatta itseä kiinnostavaan koulutukseen ja/tai työelämään hakeutuminen ja siinä onnistuminen voi olla itselle mahdollista.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toteuttajat tunnistavat ja tiedostavat sukupuolisensitiivisen tavan toimia ja ovat sitoutuneet siihen kaikessa toiminnassaan. Samoin sukupuolien moninaisuus on toiminnassa tiedostettu ja otettu huomioon eri käytännöissä. Toteuttajat ovat myös tietoisesti valmiita muuntamaa eri käytäntöjään, mikäli niiden havaitaan estävän sukupuolisensitiivisyyttä. Erityistä huomiota on kiinnitetty sukupuolisidonnaisten yhteiskunnallisten ja koulutuksellisten rakenteiden huomioimiseen ja niiden ohjaavan vaikutuksen minimoimiseen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Varsinaisena kohderyhmänä ovat koulutuksellisesti ja työelämässä aliedustetut ryhmät, joille on haasteellista ellei mahdotonta saavuttaa opintoja tai selviytyä opinnoista tai työelämässä nykytilanteessaan, riippumatta sukupuolesta. Sukupuoli huomioidaan toteutuksessa, mutta sen edistäminen ei ole hankkeen pääasiallinen tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	4
Ohjausmenetelmien ja toimintamallin kehittäminen tapahtuu pääosin etäyhteyksin yhteiskehittämisen alustaa hyödyntäen. Materiaalit ja julkaisut tuotetaan pääosin digitaalisina. Matkustaminen minimoidaan. Hankkeessa tuotettava palvelu edustaa itsessään kestävää toimintaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	4
Hankkeen toiminta perustuu pääosin etätyöskentelyyn, joka vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja edistää vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja sekä verkkoympäristöjä, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei merkittävää vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei merkittävää vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	2
Toiminnassa huomioidaan energia- ja ympäristövaikutukset materiaalien käytössä, jätteiden määrässä ja kierrätyksessä. Hankkeen materiaalit ovat pääosin digitaalisesti jaettavia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	6
Hankkeen tavoitteena on lisätä kohderyhmän koulutusvalmiuksia ja koulutukseen pääsyä sekä joustavia ja saavutettavia opintopolkuja erilaiset tuen tarpeet tunnistaen. Hanke edistää työelämään siirtyvien ja työelämässä olevien jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Hanke mahdollistaa myös työelämän ulkopuolella olevien ja/tai heikommassa työmarkkinatilanteessa olevien paremman työllistymismahdollisuuden. Hanketta toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä alueen yrityskentän kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeessa kehitetään aliedustettujen ryhmien jatkuvaa oppimista ja kehitetään valtakunnallisesti laajasti käytössä olevaa toimintamallia koronaviruspandemin jälkeiseen aikaan. Yritystoiminnan ja kestävien innovaatioiden inkuboinnin kautta myös välilliset vaikutukset ovat merkittävät.
Liikkuminen ja logistiikka	2	3
Hankkeessa työskennellään pääosin verkossa turhaa matkustamista välttäen. Tapaamiset ja vertaistyöskentely suunnitellaan saavutettavuus ja esteettömyys huomioiden.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hankkeeseen osallistujien hyvinvointia ja osallisuutta lisätään toteuttamalla moninaisuutta arvostavaa sekä erilaisia tuen tarpeita tunnistavaa ja osallistavaa kehittämistoimintaa. Verkostoyhteistyöllä edistetään kohderyhmiin kuuluvien toimijuutta, minäpystyvyyden kokemuksia sekä mahdollisuuksia kokemuksen ja osaamisen jakamiseen. Hanke edistää kohderyhmien oppimista ja koulutuspolkuja. Hanke myös osaltaan edistää Itämeren alueen EU-strategiaa hyvinvoinnin vahvistumisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Hankkeessa edistetään erityisesti yhdenvertaisuutta osaamisen kehittämisessä ja koulutuksessa. Hankkeen perusajatuksena on, että jokaisella ihmisellä on oppimiseen tai toimintakykyyn liittyvistä rajoitteistaan huolimatta oikeus oppia ja kehittyä ja työllistyä. Koulukseen osallistuvilla on oikeus fyysistesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti esteettömään ja turvalliseen oppimiseen, saavutettaviin oppimisympäristöihin sekä erityistarpeet huomioiviin joustaviin koulutus- ja työllistymispolkuihin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan yksilöllisiä koulutuspolkuja edistävää digitaalista ohjausta ja koulutuksen suorittamista kehittäen. Hankkeessa edistetään osallistujien digitaalista osaamista sekä koulukseen hakeutumisen tai opinnoissa edistymisen valmiuksia. Toimintamallin jatkokehittäminen ja käytön laajentaminen aliedustettujen ryhmien koulutuksessa vahvistaa kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	3	4
Moninaisuutta arvostava ja hyödyntävä hanke edistää toimijoiden sosiokulttuurista ymmärrystä sekä erilaisista kulttuurista lähtökohdista tulevien ihmisten kunnioitusta ja kulttuurisensitiivisyyttä.
Ympäristöosaaminen	2	2
Ympäristöosaamista tuodaan esiin osana hankkeen toimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digiosallisuutta ja hyvinvointia Etelä-Savossa -hankkeen toimilla edistettiin haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten edellytyksiä saada ja käyttää digipohjaisia palveluja. Hanke toimi Mikkelin ja Savonlinnan seutukunnissa ajalla 1.11.2022-31.12.2023. Projekti jakautui kolmeen työpakettiin.

1) Kohderyhmän digiperustaitojen vahvistaminen.

Hankkeessa opetettiin digiperustaitoja 53 henkilölle digitaitovalmennusten kautta. Ennen digitaitovalmennuksien käynnistämistä hankkeessa selvitettiin, millaisia digiosaamiseen liittyvien tuen tarpeita kohderyhmällä on. Digitaitovalmennuksiin osallistui työikäisiä Mikkelistä, Savonlinnasta, Mäntyharjulta ja Enonkoskelta. Valmennukset toteutettiin ryhmä- ja yksilövalmennuksina. Digitaitovalmennettavilta kerättyjen itsearviointitietojen perusteella hankkeeseen osallistuminen vahvisti valmennusta saaneiden digitaitoja ja lisäsi myönteistä suhtautumista digitaalisia palveluja kohtaan. Valmennettavat olivat saadun palautteen perusteella pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Hankkeessa tehtiin valmennusten tueksi digitaitovalmennusten ohjausmateriaaleja sekä itseopiskeluun tarkoitettu tekstinkäsittelyopas tulevaa käyttöä varten.

2) Kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja tulosten levittäminen.

Hankkeessa motivoitiin ohjaustyön ammattilaisia hyödyntämään työssä digiohjausta selvittämällä ohjaustyöhön digitaalisiin menetelmiin liittyviä haasteita, ja tarjoamalla koulutusta sekä ohjausmateriaalia näiden haasteiden selättämiseksi. Kaikkiaan hankkeessa toteutettiin vuoden aikana neljä ohjaustyön ammattilaisille suunnattua tilaisuutta, joiden tavoitteena oli selvittää digiohjaukseen liittyviä haasteita sekä opastaa ja motivoida digiohjauksen käytössä. Ohjaustyötä tekeville luotiin video- ja tekstioppaita etäohjauksen tueksi sekä tarjottiin henkilökohtaista digiopastusta etäohjausalustojen ja -menetelmien käyttöönottoon.

3) Yhteiskehittämistyöpajat alueen yhteiskunnallisille ja muille työllistäville yrityksille.

Hanke tarjosi 4 ja toteutti 2 yhteiskehittämistyöpajaa alueen yhteiskunnallisille ja muille työllistäville yrityksille. Yksi työpaja ja työpajamuotoinen sosiaalisten innovaatioiden päivän hybriditapahtuma päätettiin perua vähäisestä osanottajamäärästä johtuen. Hankkeessa oltiin yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse yhteensä yli 200 työllistämistä harkitsevaan tai yhteiskunnalliseen yritykseen tai muuhun organisaatioon. Alueen työllistäville yrityksille toteutettiin kysely, jonka tuloksia raportoitiin sisäisesti, ohjausryhmässä, Kuntoutus-lehdessä sekä uutiskirjeessä. Kyselyn, työpajojen sekä aiempien hankkeiden tietopohjan avulla on kartoitettu työelämärelevantteja digitaitoja ja tätä tietoa on viestitty ohjaustyön ammattilaisille sekä osin myös ensisijaiselle kohderyhmälle. Hanke on edistänyt sosiaalisten innovaatioiden tunnettuutta.

Hankkeen toiminnasta julkaistiin kaksi artikkelia Kuntoutus-lehdessä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke