Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22896

Hankkeen nimi: Työttömien Tulevaisuuden Taidot ( TTT-hanke)

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vesannon kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0173787-2

Jakeluosoite: Strandmanintie 2

Puhelinnumero: 044 282 5590

Postinumero: 72300

Postitoimipaikka: Vesanto

WWW-osoite: http://www.vesanto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harmokivi Pia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kunnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.harmokivi(at)vesanto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 282 5590

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työttömien Tulevaisuuden Taidot- hankkeessa Vesannolle muodostuu matalankynnyksen yhteisöllinen kohtaamispaikka edistämään kuntalaisten osallisuutta sekä torjumaan työttömyyttä, syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Tilassa mahdollistetaan työttömien sekä syrjäytymisuhassa olevien taitojen lisääminen digitaitojen ja yhteisöllisen toiminnan parissa. Moniammatillisen yhteistyön kautta sekä aiemmissa hankkeissa muodostuneen asiakastuntemuksen avulla tunnistetaan asiakkaat, joiden työmarkkina-asema ei parane ohjaustoimenpiteillä vaan heidän työ- ja toimintakykynsä vaatii tarkempaa selvittelyä. Tälle asiakasryhmälle hankitaan ostopalveluna tarvittavat selvitykset. Selvitysten pohjalta rakennetaan yksilöllinen polku, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen elämän mahdollisuuden asiakkaan näkökulmasta. Polun toteutumista tuetaan moniammatillisesti. Tervolaisille mahdollistetaan liikkuminen Vesannon tilaan sekä tarjotaan henkilökohtaista ohjausta Tervossa. Hankkeen projektipäällikkö ja hanketyöntekijä työskentelevät sekä Tervossa että Vesannolla.

Hankkeen tavoitteena on ihmiskeskeisen ja moniammatillisen työn vahvistaminen toimintatapana Tervon ja Vesannon kunnissa. Molemmat kunnat ovat kooltaan pieniä ja resursseiltaan niukkoja, henkilöstön vaihtuvuus ja poissaolot aiheuttavat katkoja asiakkaiden palvelujen saatavuuteen. Moniammatillisella työllä ja ostopalveluilla tätä haittaa saadaan poistettua. Moniammatillisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa tunnistetaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita ja näin edellytykset vastata palveluilla ihmisten todellisiin tarpeisiin vahvistuvat. Kuntien työllisyydenhoidon kulut siirtyvät sakkomaksuista ennakoivan palvelutarjonnan tuottamiseen.
Toinen hankkeen keskeinen tavoite on työllistymisen esteiden madaltaminen. Asiakkaiden työelämätaitoja lisätään ja vahvistetaan heidän kykyään huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Osallisuuden kokemuksia parannetaan tavoitteellisen yhteisöllisen tekemisen avulla. Nuorten syrjäytymispolun tekijöitä tunnistetaan ja niihin etsitään ratkaisuja valmennuksellisin keinoin. Liikkumisen mahdollistamiseen kiinnitetään huomiota, koska hankealueella ei ole sujuvaa julkista liikennettä. Työllisyyden hoitoon Vesannon ja Tervon kunnissa ei ole toimivaa yhteistyömallia ja hankkeella lisätään kuntien kykyä osallistua laajempiin työllistämishankkeisiin sekä reagoida muutoksiin hyvinvointialueiden käynnistyessä ja työllisyyden hoidon siirtyessä kuntien tehtäväksi.

Hankkeen indikaattorina on osallistujien mitattava muutos työ- ja toimintakyvyssä. Erityisesti osallisuuden kokemuksessa tapahtuva muutos sekä hankkeen kautta eläkeselvittelyissä edistyminen ovat kiinnostuksen kohteina. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää seurataan hankkeen ajan ja sen muutos indikoi hankkeen vaikuttavuutta. Hanke raportoidaan selkeästi, jotta eri työpakettien toimenpiteiden vaiheet ja vaikutukset ovat havaittavissa ja monistettavissa toisaalle.

Hankkeen tuloksena Vesannolle muodostuu yhteisöllinen tila, jossa asiakas kohdataan moniammatillisesti. Moniammatillisesta toiminnasta luodaan malli, jossa huomioidaan hyvinvointialueeseen siirtymän aiheuttamat muutokset palveluihin. Hankkeella varmistetaan sujuvat palvelut työllisyyden hoidossa siirtymävaiheessa Tervon ja Vesannon kunnissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmä ovat Tervon ja Vesannon kuntien pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistettävät henkilöt sekä henkilöt, joilla on työllistymisen estäviä osaamisvajeita. Erityinen kohderyhmä ovat pitkäaikaistyöttömät, jotka tarvitsevat akuutisti työkyvyn selvittämistä. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevät ja työelämätaitoja lisäävät palvelut nivoutuvat tiiviisti toimenpiteisiin, kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolelle putoamisvaarassa olevat nuoret. Kohderyhmää ovat myös työttömyyden pitkäaikaistumisen uhan alla olevat, osattomuuden, syrjäytymisen uhan tai palveluvajeiden vuoksi vaaravyöhykkeessä olevat kuntalaiset riippumatta iästä tai sukupuolesta.

Hanke tekee yhteistyötä Vesannon työpajan kanssa. Työpajan toiminta päättyy päivittäin klo 12, jonka jälkeen asiakkaille tarjotaan mahdollisuus luontaiseen siirtymään toimintaan kunnan yhteisöllisessä tilassa. Työpajan tilat eivät sovellu yhteisölliseen toimintaan. Yhteisölliseen toimintaan suunniteltu tila on keskustassa, sijaiten välittömästi julkisen liikenteen pysäkin läheisyydessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä on työttömien tai osattomuuden kokemuksen kohtaavien asiakkaiden perheiden jäsenet. Yhteisöllisellä toiminnalla pyritään vaikuttamaan katkaisevasti ylisukupolvisiin negatiivisiin kierteisiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 112 218

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 190

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 140 273

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 131 150

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Sisä-Savon

Kunnat: Tervo, Vesanto

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 68

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali. Toimintaympäristöä ja kohderyhmää on analysoitu keskusteluissa yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset kohtelevat kohderyhmään kuuluvia henkilöitä yhdenvertaisella tavalla sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hankkeen asiakkaiden liikkumisen mahdollistaminen olemassa olevaa joukkoliikennettä ja mm. koulukyytivuoroja hyödyntämällä vähentää liikkumisesta aiheutuvaa ilmastonmuutospainetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Yleinen elämänhallinnan parantuminen lisää tietoisuutta myös omasta elinympäristöstä ja sen vaalimisesta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Pienyrittäjyyskokeilut voivat liittyä uusiutuvaan energian käyttöä edistäviin toimenpiteisiin kuten esimerkiksi polttopuiden tuottamiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeessa luodaan sektorirajat ylittävää jatkuvaa yhteistyötä kunnan (julkinen toimija), työterveyshuollon (lähialueen yksityisen sektorin toimijan), ja alueella toimivien TE-toimiston, Kelan, hyvinvointialueen toimijoiden kesken.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen tuotos on moniammatillisen asiakaspalvelun tiekartta.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Asiakkaiden liikkumiseen ja palvelujen saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota harva-alueilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää voimakkaasti pääkohdekohderyhmien hyvinvointia osallistamalla yhteisölliseen normaalitoimintaan, lisäämällä sosiaalista osallisuutta, ehkäisemällä syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 6 5
Hankkeessa noudatetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ohjataan ja kannustetaan työllistymisen, kouluttautumisen ja palvelujen mahdollisuuksien etsimiseen ja hyödyntämiseen sukupuolineutraalisti asiakkaan kiinnostuksen mukaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeella edistetään alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pyrkimällä varmistamaan palvelut pienissä maaseutukunnissa ja luomalla mahdollisuuksia palvelujen saavuttamiseen ja käyttämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ehkäisemällä syrjäytymistä alueella, jossa on korkeat maksetut työttömyyden sakkomaksut.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 7 7
Entistä vahvempi osallisuus paikalliseen yhteisöön lisää oman elinympäristön arvostusta ja tahtoa pitää huolta omasta ympäristöstä. Oman toimijuuden lisääminen vahvistaa kykyä huolehtia myös ympäristöstä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työttömien tulevaisuuden taidot -hanketta eli TTT-hanketta toteutettiin Vesannon ja Tervon kunnissa 1.12.2023−31.12.2023. Hankkeessa perustettiin Vesannolle matalan kynnyksen yhteisöllinen tila, jota hyödynnettiin säännöllisellä avointen ovien toiminnalla, digitaitokurssilla, ryhmätoiminnassa sekä yksilöohjauksessa. Tervossa ryhmätoimintaa ja yksilöohjausta toteutettiin pääasiassa kunnanvirastolla.

Hankkeen toimintamallina yksilöllisessä ohjauksessa oli asiakkaan elämäntilanteen huomioiminen ja toimijuuden tukeminen. Asiakkaita ohjattiin työnhaussa, verkkoasioinneissa, alanvaihtopohdinnoissa ja työkyvyn arvioinneilla, sekä monin muin yksilöllisiin tarpeisiin perustuvin keinoin. Lisäksi tuettiin työnantajia työllistämiseen liittyvissä asioissa, kuten palkkatuen hakemisessa ja työkokeilujen järjestämisessä.

Hanke tavoitti 47 osallistujaa, ja lisäksi ohjattiin esimerkiksi puhelimitse useita henkilöitä, joiden kanssa ei täytetty osallistujalomakkeita. Osallistujien iät vaihtelivat nuoresta aikuisesta eläkeikäisiin. Osallistujissa oli niin työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita kuin työssäkäyviäkin henkilöitä. Erityisesti Vesannolla näkyi myös maahan muuttaneiden ohjauksen tarve.

Erityisesti nuoria pyrittiin tukemaan job shadowing -pilotilla, jossa nuoret kuulivat yrittäjien tarinoita ja ala-esittelyitä, sekä osallistuivat itselleen mielenkiintoisen yrittäjän varjostamiseen tämän työpäivän aikana. Nuorilta saadun palautteen mukaan toimintamalli oli toimiva, ja sitä voitaisiin käyttää myös peruskouluikäisten nuorten kanssa.

Digitaitokurssille osallistui ryhmä heikot digitaidot omaavia asiakkaita, joiden työllistymiseen digitaitojen opiskelun ajateltiin vaikuttavan. Digitaitokurssilla käsiteltiin Tieken aloittelevan käyttäjän taitotasoon kuuluvia aiheita. Kurssin osallistujilta kerätyn palautteen mukaan kurssi onnistui, ja se arvioitiin arvosanalla 4,17 (asteikko 1-5).

Lisäksi molemmissa kunnissa järjestettiin ryhmätoimintaa, jolla pyrittiin lisäämään osallisuuden kokemusta ja torjumaan yksinäisyyttä. Ryhmätoiminnan sisällön päättivät osallistujat, raameiksi asetettiin ainoastaan kustannusten minimointi.

Hankkeessa hankittiin ostopalveluna työterveyslääkärin palveluita ja työkykyselvitykseen liittyviä tutkimuksia. Työkykyselvityksissä tutkittiin asiakkaiden työ- ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Asiakkaat ohjautuivat selvityksiin sosiaalipalveluista ja te-palveluista heikentyneeksi arvioidun työkyvyn perusteella. Asiakkaat ohjautuivat mm. neuropsykologin ja fysiatrin tutkimuksiin. Selvitystyön perusteella haettiin asiakkaille heille terveydentilan perusteella kuuluvia etuuksia.

Hankkeen indikaattorina käytettävän Kykyviisarin rahoitus muuttui kesken TTT-hankkeen toiminnan. Tulosten vertaaminen muuttui hankalammaksi Kykyviisarin ylläpitäjän vaihtuessa. Kykyviisari koettiin asiakkaiden toimesta myös raskaaksi arviointivälineeksi. Hankkeen päättyessä aloitustilanteen vastauksia oli saatu 15 kappaletta ja asiakkuuden lopetustilanteen vastauksia 8. Erityisen tärkeänä pidettiin digitaitokurssilaisten osallisuuden kokemuksen mittaamista. Muutokset Kykyviisarin osallisuus-osion palautteissa olivat kaikkien vastanneiden kesken nousu 65,8 prosentista 74,8 prosenttiin. Muutos digitaitokurssille osallistuneiden kohdalla oli 70,5 prosentista 70,2 prosenttiin.

Hankkeen aikana asiakkaita työllistyi eri mittaisiin työsuhteisiin, aloitti opiskelun tai kuntoutuksen ja siirtyi sairasetuuksille. Hankkeessa aloittaessaan osallistujista 33 ilmoitti olevansa työttömänä, ja poistuessaan hankkeesta näin ilmoitti 15. Työmarkkinatuen kuntaosuuksiin hankkeen toiminnalla ei ollut vaikutusta. Hankkeen aikana kirjoitettiin sekä työttömille työnhakijoille tarkoitettu infopaketti työttömän oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä työnantajille tiivistetty ohje työllistämisen tukimuodoista. Nämä jäävät Vesannon ja Tervon kuntien sekä hankkeen yhteistyökumppaneiden käyttöön hankkeen päättyessä.