Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22899

Hankkeen nimi: Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi)

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2022 ja päättyy 30.11.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000

Puhelinnumero: (09) 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Veera Udd

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mimmi.heinio(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 473 1794

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vihreän siirtymän tavoitteena on tukea talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista. Kasvihuonekaasujen vähentäminen ja hiilineutraaliin toimintaan pääseminen on monimutkainen systeeminen muutos, johon vaaditaan nyt uusia innovaatioita, sekä uusien käytänteiden ja teknologioiden käyttöönottoa.

Uudistuminen ja muutoksen tekeminen on haastavaa vanhoja toimintatapoja ja teknologioita hyödyntäen. Kestävään systeemiseen muutokseen tarvitaan uusia teknologioita, innovaatioita, toiminta- ja yhteistyömalleja, jotka syntyvät yhteistyötä tiivistämällä, tietotasoa lisäämällä ja konkreettisella toiminnalla.

Hanke yhdistää korkeakoulujen parhaan asiantuntijuuden, sekä yritykset ja yrittäjät alueellisella (Etelä-Suomi, 9 ammattikorkeakoulua) sekä valtakunnallisella (21) tasolla. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja levittää uudenlaisia oppimiskokonaisuuksia sekä toteuttaa tapahtumia, jotka tukevat yritysten muutoskyvykkyyttä vihreässä siirtymässä ja uuden teknologian hyödyntämisessä. Korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittämisen erilaisissa vihreään siirtymään, digitaalisuuteen ja muutoskyvykkyyteen liittyvissä oppimiskokonaisuuksissa. Tavoitteena on tuottaa tarvittavat lähtötiedot yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyydelle, mikä osaltaan edistää kestävää systeemimuutosta, vihreää siirtymää ja uusien teknologioiden hyödyntämistä, sekä toimintamallien kehittämistä yritysten toiminnoissa.

Korkeakoulujen yrityksille järjestämät tapahtumat, mikrokurssit ja projektit nostavat yritysten ja työntekijöiden osaamis- ja tietotasoa sekä mahdollistavat vertaisoppimisen. Erilaiset tapahtumat, oppimismenetelmät, -mallit, koulutus ja neuvontapalvelut edistävät ja kehittävät yritysten ja henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Korkeakoulujen ja yritysten muodostamassa ekosysteemiverkostossa yhteistyö konkretisoituu uusina toimintamalleina, tuotteina tai palveluina. Liiketoiminnan ja toimintamallien kehittyminen saa osaltaan aikaan kasvua ja parantaa työllisyyttä, sekä edistää alueiden kilpailukykyä ja resilienssiä. Hankkeessa tarjottavat oppimiskokonaisuudet, palvelut ja tapahtumat parantavat myös yritysten johdon osaamista kriisitilanteiden vastuullisessa johtamisessa.

Yhteistyö, yhteiskehittäminen ja vertaisoppiminen mahdollistavat yritysten tarvittavat päästövähennykset ilmastonmuutoksen hillinnässä ja uuden teknologian soveltamisessa, kun koulutus, tutkimustieto ja ilmastonmuutoksen hillintään ja uuden teknologian soveltamiseen liittyvät ratkaisut saadaan ekosysteemissä Etelä-Suomen alueen yritysten ja yrittäjien piiriin ja käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ja hyödynsaajat ovat Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson alueilla toimivat teknologioita hyödyntävät tai tuottavat mikro-, pk- ja keskisuuret yritykset ja niiden henkilöstö sekä yrittäjät. Kohderyhmä on monialainen ja toimii esim. kiertotalous, luonnonvara, ympäristö, energia, metsätalous, elintarvike, hyvinvointi, kone- ja metalli, logistiikka, automatiikka ja korkean osaamisen tuotannon toimialoilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen korkeakoulut sekä muut hankkeen ulkopuoliset toimijat kuten, yhdistykset ja säätiöt, tutkimuslaitokset ja kehittämisyhtiöt, kunnat ja toisen asteen oppilaitokset sekä näiden muodostamat asiantuntijaverkostot ja innovaatioekosysteemit. Myös kaupunkien ja kuntien asukkaat ja elinkeinotoimijat ovat hankkeen välillistä kohderyhmää.
Hanke tuottaa välillisesti myös uutta osaamista ja sisältöä oppimisen viitekehykseen.

Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät välillisesti seuraavat yhteistyökumppanit ja tahot:

Etelä-Suomen alue
Etelä-Suomen alueen korkeakoulut, yliopistot ja toisen asteen oppilaitokset
Etelä-Suomen alueella sijaitsevat projektin ulkopuoliset toimijat, kuten julkiset instituutiot, yhdistykset, tutkimuslaitokset, säätiöt ja yritykset
Kauppakamarit
Yrittäjäjärjestöt (maakunta & alueet)
Yrittäjyydestä kiinnostuneet/yritystä valmistelevat henkilöt
Järjestötoimijat (erit. suuremmat järjestöt, jotka työllistävät useita henkilöitä)
Yrityspalveluita tarjoavat toimijat
Muut oppilaitokset ja yliopistot
Julkisen sektorin organisaatiot
Kunnat ja kaupungit

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 949 927

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 715 596

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 437 408

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 149 495

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme

Seutukunnat: Tampereen, Forssan, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Helsingin, Porvoon, Raaseporin, Imatran, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Lappeenrannan, Riihimäen, Kotkan-Haminan, Loviisan, Lahden, Kouvolan, Hämeenlinnan

Kunnat: Lemi, Lohja, Hyvinkää, Hämeenlinna, Hamina, Kirkkonummi, Pukkila, Loviisa, Valkeakoski, Loppi, Punkalaidun, Rautjärvi, Ypäjä, Sysmä, Karkkila, Vantaa, Jokioinen, Tuusula, Hollola, Luumäki, Kärkölä, Padasjoki, Lapinjärvi, Askola, Espoo, Järvenpää, Hanko, Sipoo, Ruovesi, Asikkala, Kouvola, Savitaipale, Ikaalinen, Tammela, Porvoo, Lahti, Riihimäki, Vihti, Nurmijärvi, Pirkkala, Taipalsaari, Inkoo, Urjala, Pornainen, Myrskylä, Hausjärvi, Kangasala, Kerava, Raasepori, Ruokolahti, Humppila, Sastamala, Siuntio, Janakkala, Helsinki, Heinola, Hattula, Imatra, Akaa, Lappeenranta, Parikkala, Kotka, Mäntsälä, Kauniainen, Orimattila, Forssa, Hartola, Juupajoki, Iitti, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 400

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 247

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 421

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kehittämistoimet kohdistuvat useampaan eri toimialaan, joissa nais- tai miesvaltaisuuden tiedetään tutkimusten mukaan merkittävästi vaihtelevan. Elintarvikeala on perinteisesti naisvaltainen ala, kun taas teknologioiden kehittäminen ja start-up toiminta painottuu miesvaltaisena. Kaupunkikehittämisessä ja ympäristöalalla, erityisesti teknisellä toimialalla myös miesvaltaisuus painottuu. Esimerkiksi ympäristöliiketoiminnan osalta on laadittu analyysi Tilastokeskuksen vuositilastojen pohjalta, joiden mukaan luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat sekä erityisasiantuntijat ovat vahvasti miesvaltaisia. Vuonna 2021 Teollisuuden ja rakentamisen toimialan työvoimasta 19,8% oli naisia ja 80,2% miehiä. (Muoviteollisuus ry 2022: Muoviteollisuus lukuina; Tilastokeskus 2021, Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021). Hankkeen nopeilla matalan kynnyksen toimenpiteillä tuetaan kohderyhmän osaamista ja yritysten muutoskyvykkyyden tukemista samalla huomioiden eri sukupuolten tasa-arvo ja hyvien käytänteiden toteutuminen. Hanke edistää tasa-arvon toteutumista monialaisesti yhteiskunnan eri toimialoilla osana mikro- ja pk-yritysten muutoskyvykkyyden vahvistumista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on strategia, jonka avulla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään hankkeen aikana kaikkeen toimintaan, osaamisen kehittämispalveluiden tarjontaan sekä viestintään. Hankkeen viestinnässä ja hanketyössä pyritään tiedostamaan sukupuolisensitiivinen kielenkäyttö ja terminologia sekä huomioidaan sukupuolinäkökulma visuaalisen viestinnän valinnoissa. Hankkeen toimenpiteet on suunnattu tasa-arvoisesti kaikille sukupuolille. Tämä edesauttaa eri alojen tasa-arvokehitystä paitsi hankkeen aikana myös sen päätyttyä. Hankkeen aikana pyritään luomaan kaikille hankkeeseen osallistuville eri sukupuolien edustajille henkisesti ja fyysisesti turvallinen toimintaympäristö. Hankkeen toiminnassa on käytössä sukupuolitietoiset ajattelutavat ja työkäytännöt. Sukupuolinäkökulma huomioidaan muun muassa seuraavilla tavoilla: 1) Hankkeen ohjausryhmään pyritään valitsemaan tasapuolisesti miehiä ja naisia. 2) Hankkeessa tehdään systemaattista seurantaa siitä, miten eri sukupuolten edustajat osallistuvat hankkeen toimintaan. Hankkeessa eri sukupuolilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua ja kehittyä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka hankkeen päätavoitteena ei olekaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen, sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella hankkeen aikana voidaan mahdollistaa ja edistää sukupuolten tasa-arvon kehittymistä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 7
Perustelu: Hankkeen valmennus- ja koulutusteemojen läpileikkaavana teemana on vihreä siirtymä ja kestävä kehitys. Kestävyysmuutoksessa ja kriisien ratkaisemisessa on tärkeää ymmärtää, kuinka eri asiat ovat yhteydessä toisiinsa, mitä ja miten tuotamme, kulutamme, myymme, suunnittelemme ja rakennamme. Elinkaariajattelu on olennainen osa kiertotaloutta, mikä on sisällytetty osaksi tapahtumatuotantoa ja mikroprojektikokonaisuuksia. Kiertotalous edustaa talousmallia, jossa pyritään irti luonnonvarojen kulutuksen kasvusta ja kasvattamaan taloutta ekologisten reunaehtojen raameissa, neitseellisiä luonnonvaroja säästeliäästi käyttäen. Kiertotalouden periaatteita noudattamalla luonnonvarojen käyttöä voidaan järkeistää kehittämällä uutta teknologiaa sekä tehostamalla yhteiskunnan rakenteita, palveluita ja prosesseja. Hankkeen innovaatioprojektit edistävät kierto- ja biotaloutta, kehittävät ja parantavat materiaali- ja energiatehokkuutta, teollisuuden ja pk-yritysten sivuvirtojen ja jätteiden tehokkaampaa hyödyntämistä. Integroimalla elinkaariajattelu osaksi hanketta, ja sitä kautta osaksi innovaatioekosysteemiä ja hankkeen projektityöskentelyä, oppijat voivat haastaa ja kyseenalaistaa nykyisiä tapoja ja tottumuksia toimia yhteiskunnassa. Elinkaariarvioinnissa otetaan huomioon tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset (positiiviset ja negatiiviset). Ymmärtämällä oman toiminnan vaikuttavuus luontoympäristöön ja ilmastoon muuttuvat kulttuuriset toiminta- ja ajattelutavat kestävämmiksi, ja kestävä systeeminen muutos yhteiskunnassa kääntyy kestävään ja luonnonvaroja kunnioittavaan suuntaan. Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ymmärtäminen luo mahdollisuudet parantaa taloudellista ja luonnonvarojen käytön tehokkuutta, mutta myös lisää mahdollisuuksia löytää tuotteiden ja toimintojen kehittämiskohteet. Elinkaaritietoinen ja planetaarisesti ajatteleva ihminen tunnistaa ekoloiset reunaehdot ja toimii taatakseen sekä ihmis- että muidenkin lajien mahdollisuudet hyvinvoivaan elämään myös tulevaisuudessa. Hankkeen toiminta noudattaa kiertotalouden periaatteita ja ottaa huomioon elinkaariajattelun, jotta kestävää systeemiajattelua saadaan levitettyä monipuolisesti työelämään ja koulutuksiin, ja sitä kautta tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 5
Hankkeessa saavutettu osaamien ja muutoskyvykkyys lisäävät kykyä vastata ja vähentää ilmastonmkuutoksen aiheuttamia riskejä välittömästä ja välillisesti. Ilmastonlämpeneminen ja luonnonvarojen ylikäyttö ovat ilmastonmuutoksen ja kestävyysvajeen keskiössä. Nyt vaaditaan nopeita ja konkreettisia ratkaisuja ilmastonlämpenemisen ehkäisyksi hiilensidonnassa, mutta myös ratkaisuja materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen. Konkreettisia ilmastotoimia, sekä toimintamallien ja teknologioiden kehittämistä edistetään innovaatioekosysteemin, innovaatio- ja yritysprojektien kautta. Jotta tarvittavat muutokset olisivat kestäviä ja ylisukupolvet huomioivia, on muutoksen lähtökohtana systeemiajattelun periaate, joka huomioidaan innovaatioekosysteemin ja projektien perustoiminnoissa. Elinkaariarviointi on hankkeen projektitoiminnan prosessimallina; elinkaariarvioinnissa otetaan huomioon tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaiset ympäristö- ja ilmastovaikutukset nyt ja tulevaisuudessa. Elinkaaritietoinen ja planetaarisesti ajatteleva ihminen tunnistaa ekoloiset reunaehdot, ymmärtää monimuotoisen luonnon merkityksen ekosysteemin, talouden toiminnan ja ihmisen hyvinvoinnin pohjana, ja on näin valmiimpi rakentamaan kestäviä käytäntöjä ihmisen arjessa ja yhteiskunnan toiminnoissa. Päästöjen vähentäminen ei yksin riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä alle 2 asteeseen, vaan tarvitaan keinoja ilmakehän hiilidioksidin määrän vähentämiseen. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on jo hälyttävän korkealla tasolla, eivätkä monet teollisuuden alat pysty vähentämään päästöjä riittävän nopeasti. Hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, mutta myös mahdollistaa uusien ratkaisujen, tuotteiden ja materiaalien kehittämisen nettonegatiivisilla kasvihuonepäästöillä, sekä fossiilisten polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien korvaamisen kestävillä vaihtoehdoilla. Näitä ratkaisuja tutkitaan yhdessä osarahoittajien ja innovaatioekosysteemin kautta tässä hankkeessa, kartoittaen samalla jatkohankeideoita tämän teeman parissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 2
Vihreän siirtymän osaamisen myötä saadaan positiivisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuudelle yritysten toimien kautta. Perustelu: Globaalien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan teknologisten ja rakenteellisten muutosten lisäksi muutoksia ajatus- ja toimintamallien, ihanteiden ja arvojen tasolla, jotta tarvittavan systeemisen muutoksen laajuus ulottuu yhteiskunnan kaikille tasoille ja sektoreille. Jotta muutos yhteiskunnassa kulkee kohti kestävämpää, luonnon monimuotoisuuden turvaavaa ja hiilineutraalia toimintaa, tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, miten oma työ ja arki, sekä kaikki toiminta yhteiskunnassa kietoutuvat luontoon ja ekosysteemiin. Siksi elinkaariajattelu on projektitoiminnan pohjana ja perustana; tutkimalla ja tarkastelemalla ekosysteemin toimivuutta, ympäristö- ja kestävyysongelmia sekä oman toiminnan vaikuttavuutta ympäristöön on helpompi ymmärtää kestävyyskriisin ja ilmastonmuutoksen juurisyyt. Kun ongelman ydin ja oma vaikuttavuus ilmastonmuutoksessa ja luonnonmonimuotoisuuden heikkenemisessä oivalletaan, on helpompi motivoitua järkeistämään omaa arkea ja kulutustottumuksia kiertotalouden ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseksi. Tällä hetkellä kokonaisvaltainen ymmärrys esimerkiksi hiilen kiertokulusta, biologisista hiilensidontamenetelmistä ja hiilinieluista on vähäistä, vaikka monimuotoinen luonto, toimiva ekosysteemi ja luontopääoman kestävä käyttö ovat toimivan yhteiskunnan ja hyvinvoivan tulevaisuuden perusta. Siksi nyt on erityisen tärkeää valistaa ja tiedottaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ehkäisykeinoista, sekä tuoda ihminen takaisin lähemmäksi luontoa ja osaksi luonnon kiertokulkua. Elinkaarianalyysiä hyödyntämällä oman toiminnan vaikuttavuus nyt ja tulevaisuudessa tunnistetaan ja tiedostetaan, mikä osaltaan edistää ihmisen luontosuhteen tiivistämistä; ymmärtämällä monimuotoisen luonnon, biologisten hiilinielujen luontoarvon ja hyödyn hiilensidonnassa, ollaan valmiimpia edistämään ja kehittämään kestävien käytäntöjä rakentamista ihmisen arjessa ja yhteiskunnan toiminnoissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Vihreän siirtymän edistäminen osaamista lisäämällä vaikuttaa välillisesti sitä myötä kuin vihreän siirtymän mukaisia toimia otetaan yritysten käyttöön. Perustelu: Elinkaarianalayysi, tapahtumat ja mikrokurssikokonaisuudet mahdollistavat ilmastosimulaatiot ja -mallinnusohjelmien käytön, ja sitä kauta nykytoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin pinta- ja pohjavesiin, sekä maaperään ja ilmaan. Mallinnuksia voidaan käyttää ilmastonmuutoksen sopeutumisen todentamiseen, ja sitä kautta ratkaisuiden kehittämiseen yrityksissä. Ilmastomallinnusta ja mikroklimatologisia mittauksia hyödynnetään, jotta voidaan tutkia lämpösaarekeilmiötä erilaisilla asetelmilla, joissa on viherrakenteita esim. puistoissa, kaduilla, pihoilla tai vesistössä. Viherrakentaminen kaupunkiympäristössä vähentää osaltaan kasvihuonekaasuja, mutta myös tuo monimuotoista luontoa osaksi rakennettua ympäristöä, edistäen samalla työllistymistä ja uusien työpaikkojen syntyä. Kasvillisuuden tutkiminen osana rakennettua ympäristöä osaltaan edistää ja lisää viherrakentamista, ja sitä kautta ilmastonmuutokseen sopeutumista tulevaisuudessa. Esimerkiksi sademäärät lisääntyvät Uudenmaanalueella tulevaisuudessa, viherrakentamista tarvitaan kaupungeissa hulevesien hallinnoinnissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimilla on vähäisin vaikutuksia NAtura 2000-ohjelman kohteille.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Käynnissä oleva vallankumous uusine teknologioineen ja fyysiset, biologiset ja digitaaliset rajat ylittävine sovelluksineen tuo uusi mahdollisuuksia toimia energia- ja materiaalitehokkaammin. Hanke pyrkii toteuttamaan kiertotalouden toimintamalleja, pyrkien vähentämään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, mutta myös toimimaan energia ja materiaalitehokkaammin. Hankkeessa pyritään edistämään yritysten muutoskyvykkyyttä,, keskittyen toiminnan resurssitehokkuuden kehittämiseen, uusien energiaratkaisujen toteuttamiseen ja hyödyntämiseen, mutta myös uusien digitaalisten ratkaisujen ja teknologioiden kehittämiseen. Tapahtumat, mikrokurssit ja oppimisprojektitoiminta osaltaan edistää systeemitason kokonaisvaltaista muutosta, sekä uusien käytänteiden ja teknologioiden käyttöönottoa; yleistä kulutustasoa saadaan laskettua ja koko systeemin toimintaa kehitettyä energia- ja materiaalitehokkaammaksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Hankkeessa tutkitaan, opitaan ja kannustetaan uusien energiaratkaisujen toteuttamista ja hyödyntämistä yrityksissä. Mikrokurssit ja tapahtumat lisäävät tietoisuutta ja osaamista energiateemoissa, jotka edesauttavat vallitsevan energiakriisin ratkomisessa, mahdollistavat uusien energiaratkaisuiden soveltamisen ja hyödyntämisen. Myös digitaalinen teknologia osaltaan edistää energiatehokkaampaa toimintaa, kun yritysten toimintoja voidaan tekoälyn ja robotisaation avulla automatisoida.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 8
Muutos yhteiskunnassa kohti kestävämpää ja hiilineutraalia toimintaa lähtee systeemimuutoksen ja -ajattelun perustasta; systeemiseen muutokseen vaaditaan parempaa ymmärrystä siitä, miten oma työ ja arki, sekä kaikki toiminta yhteiskunnassa kietoutuvat luontoon ja ekosysteemiin. Ekologisen kestävyyskriisin ratkaiseminen vaatii isoja rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa, joihin eivät riitä pelkät käytännön elämäntapamuutokset tai teknologiset ratkaisut. Isojen rakenteellisten muutosten toteutuminen ei ole mahdollista ellemme tarkastele arvomaailmaamme, opittuja tapoja ja ihanteita. Arvojen, ihanteiden ja opittujen toimintamallien muuttaminen on mahdollista, kun tietopohja maapallon kantokyvystä ja vallitsevista ympäristöongelmista laajenee, ja ihmisen luontosuhde tiivistyy. Näitä tavoitteita edistetään hankkeessa erilaisten tapahtumien ja oppimiskokonaisuuksien kautta. On tärkeää ymmärtää, mitä on suojeltava ja kehitettävä, ja miksi, jotta talouden ja ihmisen hyvinvoinnin pohja kestää ja kantaa yli sukupolvien. Ilman hyvinvoivaa ja toimivaa ekosysteemiä nyky-yhteiskuntamme ja paikallisen elinkeinorakenteen toimilta katoaa pohja; tulevaisuus ei rakennu kestävälle pohjalle. Tällä hetkellä taloudellinen kasvu, luonnonvarojen käyttö ja ihmistoiminta nykyisellään on kestämätöntä. Kestävä kehityksen tavoitteena on tukea maapallon ekosysteemien ja ihmisten hyvinvointia. Kestävä kehitys on tulevaisuuden perustaito, kuten matematiikka tai fysiikka. Innovaatioekosysteemi mahdollistaa kestävän kehityksen perusteiden tutkimisen ja sisäistämisen. Oman toiminnan vaikuttavuuden ymmärtäminen osaltaan rakentaa ja toteuttaa kestävää paikallista elinkeinorakennetta ja -elämää, edelleen monipuolistaen alueen toimintoja ja työllistymismahdollisuuksia, sekä lisäten alueen hyvinvointia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 5
Hanke edistää systeemitason kokonaisvaltaista muutosta vihreässä siirtymässä osallistuvien tapahtumien kautta. Korkeakoulujen välinen yhteistyö, ekosysteemiverkosto ja osaamisen kehittäminen LivingLabin ja avoimet jatkuvan oppimisen ympäristö tuovat samanmieliset ympäristöasioista kiinnostuneet toimijat yhteen, sekä toimijat, jotka eivät vielä tiedä vihreän siirtymän, uusien teknologioiden uusista mahdollisuuksista.Ekosysteemiverkosto mahdollistaa tiiviin yhteistyön osatoteuttajien, yhteistyökumppaneiden, pk- ja mikroyritysten ja oppijoiden välillä. Yhteistyö eri sukupolvien, tekijöiden ja toimialojen välillä haastaa jokaisen tutkimaan, tarkastelemaan ja muuttamaan opittuja tapoja, arvoja ja ihanteita.Tämä osaltaan mahdollistaa uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen uutta teknologiaa soveltaen. Hankkeen päätuotoksina ovat ajasta ja paikasta riippumatta suoritettavat mikrokurssit, joiden avulla yrityksillä on mahdollisuus lisätä osaamistaan ja kehittää toimintaansa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Yhteistyö eri korkeakoulujen välillä, yritysten ja yrittäjien sitouttaminen verkosto- ja oppimistoimintaan, edistää paikkariippumattomatonta ja etätyötä, mikä osaltaan vauhdittaa digitaalista muutosta ja kiertotaloutta. Digitaalisuuden mahdollisuudet edistävät etätyöskentelyä, joka osaltaan vähentää liikkumisesta syntyviä päästöjä, energian ja materiaalien käyttöä, mutta myös edistää yhteistyön tekemistä; uudenlaiset ratkaisut vaativat onnistuakseen yhdessä oppimista ja kehittämistä yhdessä muiden kuntien, kaupunkien, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia monipuolistaa ja kansainvälistää toimintaympäristöä, mikä osaltaan edistää yritysten muutoskyvykkyyttä ja resilienssiä, samalla vähentäen liikkumiseen käyttettävän energian määrään.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea yritysten muutoskyvykkyyttä. Muutoskyvykkyyden yhtenä osana on työntekijöiden ja koko työyhteisön hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen. Hankkeen toimenpiteillä edistetään suoraan yritysten henkilöstön työhyvinvointia. Koulutusten kautta hankitaan eri-ikäisille ja eri sukupuolta oleville työntekijöille yksilöidysti voimavaroja työhyvinvointiosaamiseen, joka lujittaa heidän ammatillista osaamista ja asemaa työelämässä. Näillä tekijöillä on todettu olevan myös selvä yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Vihreän siirtymän edistäminen tukee entistä vähähiilisempää taloutta sekä saastumisen ja jätteiden määrän vähenemistä. Näin hanke hyödyttää välillisesti laajempiakin tahoja kuin kohderyhmänä olevia yrityksiä.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten tasa-arvoa vaan vahvistaa ja edistää vihreää siirtymää, yritysten muutoskyvykkyyttä ja uuden teknologian soveltamisesta toiminnan kehittämisessä. Digitalisuuden hyödyntäminen hankkeessa edistää digiosaamisen vahvistumista, mutta myös mahdollistaa paikkariippumattoman työn teon, jolloin toimihenkilöiden potentiaali työllistyä työmarkkinoilla kasvaa. Digitaalisuus, etä- ja monipaikkainen työ mahdollistavat perhe ja työelämän yhdistämisen paremmin, mikä osaltaan edistää naisten työllistymistä ja mahdollisuutta osallistua tulevaisuuden kehittämiseen. Tapahtumat ja tarjottavat mikro-osaamiskokonaisuudet osaltaan purkavat nais- ja miesvaltaisiin aloihin ja tehtäviin liittyvää epätasa-arvoa, muuta myös työmarkkinoiden toimivuuden ja kehittymisen näkökulmaa. Naiset ovat toistaiseksi innokkaammin tarttuneet tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien toimien toteuttamiseen. Pyrittäessä kohti kestävää kasvua on epätasaista sukupuoli jakaumaa tasattava työelämässä, korkeakouluissa ja toisella asteella. Tuomalla esiin uuden teknologian ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia ilmastokriisin ratkaisussa sekä kuvaamalla, kuinka perinteiset alat muuttuvat uuden teknologian myötä voidaan sukupuolijakauman muutokseen myötävaikuttaa. Tasa-arvon edistäminen osaltaan edistää yritysten muutoskyvykkyyttä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen työntekijöiden ja eri toimialojen välillä on eriarvoista.Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa toimintatapoja, joiden avulla käsitellään työhyvinvointiin liittyviä asioita yhdessä. Hankkeen toimenpiteillä edistetään myös moninaisten työyhteisöjen muutoskyvykkyyttä. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan ja rohkaistaan yrityksiä suhtautumaan positiivisesti työntekijöiden erilaisuuteen ja näkemään erilaisuus yrityksen voimavarana. Hankkeen toimenpiteillä vastataan välillisesti yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen maahanmuuttajien osalta hankkeessa yrityksille annettavien koulutusten ja muiden toimenpiteiden kautta. Yritysten saama tieto monikulttuurisuuteen liittyen parantaa niiden kykyä työvoimavajeen paikkaamisessa antaen samalla työmahdollisuuksia erilaisista kulttuurisista taustoista oleville ihmisille. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy, kun heikossa työmarkkina-asemassa olevat saavat löytävät uusia keinoja menestyä työelämässä.
Kulttuuriympäristö 2 2
Perustuslain (731/1999) 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Yritykset toimivat aina jonkun kulttuuriympäristön osana ja viihtyisä kulttuuriympäristö on yksi niiden menestystekijöistä. Hankkeessa kiinnitetään huomiota toisaalta kulttuuriympäristöjen käyttöön osana markkinointia ja liiketoiminnan edistämistä toisaalta sen merkitystä työhyvinvoinnille. Hankkeen vaikutus kulttuuriympäristöihin on kuitenkin pääosin neutraali, ellei toiminnassa mukana olevat yritykset hyödynnä kulttuuriympäristöjä suoraan osana liiketoimintaansa. Silloin hankkeessa korostetaan erityisesti kulttuuriympäristöjen vastuullista huomioimista.
Ympäristöosaaminen 9 9
Ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden laajentaminen, uusien digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen ja yritysten muutoskyvykkyyden edistäminen edellyttää hankkeen tulosten saattamista laajemman yleisön tietoon esimerkiksi tapahtumien, jatkuvan oppimisen ja osallistavan yhdessä tekemisen keinoin. Hanke tuottaa uutta sisältöä oppimisen viitekehykseen. Konkreettisten tapahtumien ja osallistavien mirkoprojektien myötä ympäristöosaaminen ja -tietoisuus paranevat, mikä mahdollistaa resurssitehokkaan ja hiilineutraalin yhteiskunnan kehityksen. Hanke lisää ja laajentaa oppijoiden urapolku- ja kehitysmahdollisuuksia, mikä osaltaan mahdollistaa pk- ja mikroyritysten kasvun ja kehityksen vihreässä siirtymässä, sekä uusien teknologioiden kehittämisen. Ympäristöosaamista ja digitekniikan, ja muutoskyvykkyyttä kehitetään ja laajennetaan hankkeen aikana hankkeessa kirjatuissa työpaketeissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vihreän siirtymän tavoitteena on tukea talouden rakennemuutosta ja rakentaa hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kasvihuonekaasujen vähentäminen ja hiilineutraali toiminta vaativat monimutkaista systeemistä muutosta, johon tarvitaan uusia innovaatioita ja teknologioita.
Uudistuminen vanhoja toimintatapoja hyödyntäen on haasteellista, ja kestävään systeemiseen muutokseen tarvitaan uusia teknologioita, innovaatioita ja yhteistyömalleja.

Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hanke oli osa laajempaa valtakunnallista hanketta, joka kokoaa yhteen 22 suomalaista ammattikorkeakoulua neljästä suuralueesta. Hankkeemme tavoitteena oli tukea yrityksiä vihreän siirtymän, muutoskyvykkyyden ja digitalisaation alueilla. Ammattikorkeakoulujen muodostama valtakunnallinen verkosto tarjosi innovatiivisia oppimismahdollisuuksia ja työkaluja, jotka ovat saatavilla joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi hankkeen puitteissa toteutettiin erilaisia kehittämistoimia suuralue- ja maakuntalähtöisesti. Tämä yhteistyö yritysten ja ammattikorkeakoulujen välillä mahdollisti uusien toimintamallien omaksumisen ja sopeutumisen yritysten muuttuvaan toimintaympäristöön.

Hankkeessa tuotettiin yrityksille yli 70 erilaista mikro-opintokokonaisuutta sekä järjestettiin kymmenittäin tilaisuuksia, jotka osaltaan tukivat yritysten vihreää siirtymää, muutoskyvykkyyttä ja digitalisaatiota. Maksuttomien mikrokurssien, tapahtumien ja erilaisten työpajojen sekä sparrausten avulla tarjottiin tukea sadoille eteläsuomalaisille mikro- ja pk-yrityksille. Hankkeen tuottamat mikrokurssit ovat edelleen käynnissä.

Korkeakoulujen järjestämät tapahtumat, mikrokurssit ja projektit nostivat yritysten ja työntekijöiden osaamis- ja tietotasoa sekä mahdollistivat vertaisoppimisen. Erilaiset tapahtumat, oppimismenetelmät, -mallit, koulutus ja neuvontapalvelut edistivät ja kehittivät yritysten ja henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.