|
|
|
Hankekoodi: S22901
Hankkeen nimi: Työelämätaidot selkosuomeksi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: PL 52
Puhelinnumero: 044 7101 600
Postinumero: 87101
Postitoimipaikka: Kajaani
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Haverinen Tuula Sisko Helena
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7101 008
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kielitaidon kehittyminen on kototutumisen kannalta elintärkeää, ja selkokielisyys mahdollistaa toimijuuden myös heikolla kielitaidolla. Kun kieltä pääsee käyttämään, syntyy lisämotivaatiota, ja oppiminen tehostuu. Tässä hankkeessa kehitetään maahanmuuttajille suunnattu, suomalaiseen työelämään valmentava oppimiskokonaisuus selkosuomeksi. Kokonaisuus sisältää tietoa muun muassa työsopimuksista ja työntekijän oikeuksista sekä velvollisuuksista ollen suunnattu kielitaitotasolle A1-A2 (Yleiseurooppalainen viitekehys, CEFR).
Hanke on suunnattu Kainuun alueelle, ja tarve käytännönläheiselle, suomen kielen oppimista tukevalle sisällölle on suuri. Alueen TE-palveluiden, kansainvälisten palveluiden ja kotoutumispalveluiden kanssa on jo ennakkoon kartoitettu tarpeita, ja selvityksen mukaan oppimiskokonaisuudesta olisi merkittävästi hyötyä maahanmuuttajien kielitaidon tukemisessa. Kielitaito on lisäksi merkittävä osa kotoutumista, jonka edistäminen on nostettu keskiöön myös Kainuun liiton maakuntaohjelmassa (Kainuu-ohjelma 2021).
Hankkeen kohderyhmiä ovat maahanmuuttajat sekä heidän kanssaan työskentelevät, kotoutumista ja työllistymistä edistävät tahot (mm. TE-palvelut, kansainväliset palvelut, kotoutumispalvelut). Valmisteluvaiheessa on jo alustavasti sovittu yhteistyöstä Kainuun TE-palveluiden, Kajaanin kaupungin kansainvälisten palveluiden ja kotoutumispalveluiden kanssa.
Valmista kokonaisuutta voivat hyödyntää maahanmuuttajat osana suomen kielen opintojaan ja kotoutumiskoulutuksiaan. Itsenäisesti toimivaksi suunniteltu paketti ei vaadi kotouttamista edistäviltä toimijoilta ylimääräisiä henkilöstöresursseja, mutta kokonaisuutta voidaan käyttää myös osana perinteistä kielen opetusta.
Hankkeen toteutuksesta vastaa Kajaanin ammattikorkeakoulu, ja edellä mainitut tahot ovat mukana hankkeen toteutuksessa asiantuntijan roolissa. Kotoutumispalveluiden asiakkaat (maahanmuuttajat), asiantuntijat sekä mahdolliset työnantajat toimivat kokemusasiantuntijoina ja testiryhminä.
Hankkeen aikana on määrä järjestää kaksi laajaa pilotointijaksoa, joissa vielä kehitysvaiheessa olevaa oppimiskokonaisuutta koekäytetään kohderyhmien edustajista koostuvalla testiryhmällä. Kun kohderyhmät ovat mukana jo toteutusvaiheessa, vastaa luotava oppimiskokonaisuus varmasti mahdollisimman kattavasti heidän tarpeisiinsa. Myös maahanmuuttajia työllistävien tahojen (paikalliset yritykset) edustajia kutsutaan mukaan pilotointiin.
Hankkeen toteuttamiseen sisältyy viisi vaihetta: 1) kartoitus, 2) suunnittelu, 3) käytännön toteutus sekä 4) lanseeraus ja markkinointi. Hankeaikana kerätään lisäksi hyödyllistä tietotaitoa jatkokehitystä (5) varten.
Kartoitusvaiheessa hyödynnetään työllisyys- ja kotoutumispalveluiden tietämystä alan asiantuntijoina, minkä ohella kuullaan mahdollisimman laajasti maahanmuuttajia, joille toteutettava kokonaisuus on suunniteltu, sekä mahdollisia työnantajia.
Suunnitteluvaiheessa varmistetaan, että kokonaisuus vastaa kohderyhmien tarpeisiin. Mukana ovat jälleen sekä kotoutumispalvelut että maahanmuuttajat unohtamatta mahdollisia työnantajia. Toteutusvaiheessa tarkoin kartoitettu ja suunniteltu kokonaisuus toteutetaan KAMKissa kehitetylle Edukamu-oppimisalustalle, ja kohderyhmien edustajista koostuvan testiryhmän näkemysten ja kommenttien avulla siitä hiotaan mahdollisimman kattava ja toimiva.
Oppimiskokonaisuutta markkinoidaan jo hankeaikana yhdessä ulkoisen markkinoinnin asiantuntijan kanssa. Lisäksi kokonaisuutta esitellään laajasti jalkautumalla aktiivisesti kohderyhmien keskuuteen. Esimerkiksi TE-toimiston työllistymistempaukset, kotoutumispalveluiden järjestämät tapahtumat ja kansainvälisten palveluiden yhdessä työnantajien kanssa järjestämän tilaisuudet ovat otollisia mahdollisuuksia markkinoinnin edistämiseksi ja kokonaisuuden esittelemiseksi. Alustavia keskusteluja tapahtumiin osallistumisesta on jo käyty paikallisten kotoutumispalveluiden ja TE-palveluiden edustajien kanssa.
Hankkeessa toteutettavaa oppimiskokonaisuutta voidaan hyödyntää laajasti sekä Kainuussa että muualla Suomessa. Varsinaisen tuotoksen (oppimiskokonaisuus) ohella projekti edistää maahanmuuttajien kielitaitoa sekä aktiivisuutta jo hankeaikana – kokemusasiantuntijana ja testaajana toimiminen edistää toimijuutta sitouttaen maahanmuuttajia täten osaksi yhteiskuntaa. Itse kokonaisuutta puolestaan hyödynnetään jo hankeaikana osana edellä mainittuja pilotointijaksoja.
Hankkeen päätyttyä toteutettu oppimiskokonaisuus on laajasti käytettävissä sekä Kainuussa että muualla Suomessa. Kokonaisuuden toteuttaminen KAMKin Edukamu-oppimisalustalla mahdollistaa sisältöjen nopean sekä joustavan päivittämisen ja täydentämisen esimerkiksi uusien säännösten ja lakien sekä muuttuneiden tarpeiden mukaan.
Laajempana tavoitteena on tarjota selkeitä ja käytännönläheisiä mahdollisuuksia kielitaidon hyödyntämiseen kotoutumisen sujuvoittamiseksi. Tulevaisuudessa selkokielistä kurssitarjontaa on myös määrä laajentaa, mikä helpottaa uuden elämän aloittamista, kotoutumista ja työllistymistä Suomessa.
Kohderyhmiä ovat Suomeen saapuvat maahanmuuttajat, joiden kielitaito ei vielä ole kovinkaan kehittynyttä sekä etenkin heitä auttavat tahot (mm. vastaanottokeskukset, yritykset). Hankkeen päämääränä on kannustaa kielen käyttämiseen ja työelämätaitojen omaksumiseen heti alusta alkaen. Luotavaa oppimiskokonaisuutta tarjotaan esimerkiksi vastaanottokeskuksille ja TE-toimistoille, jotka puolestaan voivat tarjota sitä edelleen yksilöiden käyttöön.
Varsinaisten kohderyhmien kanssa tehdään yhteistyötä jo hankkeen aikana. Kainuun kotoutumispalveluiden asiakkaat osallistuvat kokonaisuuden toteutukseen kokemusasiantuntijoiden roolissa – heidän kanssaan täsmennetään tarpeita sekä tavoitteita, ja hankkeen edetessä he pääsevät ensimmäisinä kokeilemaan ja kommentoimaan kokonaisuutta.
Kun kohderyhmien edustajia on mukana hankkeen toteutuksessa, varmistuu samalla, että kokonaisuus vastaa mahdollisimman tarkasti heidän tarpeisiinsa.
Yhteistyöstä on jo alustavasti sovittu kotoutumispalveluiden kanssa. Hankkeen aikana järjestetään kaksi pilottijaksoa. Ensimmäisessä testiryhmän koko on noin 10–15 henkilöä, toisessa hieman suurempi. Testiryhmät koostuvat kotoutumispalveluiden asiakkaista (maahanmuuttajat), asiantuntijoista (mm. TE-toimisto) ja mahdollisista työnantajista.
Välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki tahot, jotka voivat hyödyntää oppimiskokonaisuutta osana omaa toimintaansa. Esimerkiksi vastaanottokeskukset, kunnat, TE-toimistot, yritykset ja uutta henkilöstöä kouluttavat yritykset ovat välillisiä kohderyhmiä.
Hankkeen valmisteluvaiheessa on jo alustavasti keskusteltu paikallisten tahojen (TE-palvelut ja kotoutumispalvelut) kanssa hankkeessa toteutettavan oppimiskokonaisuuden hyödyntämisestä. Kyseiset tahot ovat mukana myös hankkeen toteutuksessa esimerkiksi asiantuntijaroolissa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 151 876
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 91 191
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 189 846
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 113 990
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Paltamo, Suomussalmi, Ristijärvi, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite: PL 52
Postinumero: 87101
Postitoimipaikka: Kajaani
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 5 |
| Hankkeessa toteutettava oppimiskokonaisuus on kokonaan digitaalinen ja suunniteltu itsenäiseen käyttöön. Tuotoksen hyödyntäminen ei siis edellytä esimerkiksi matkustamista, millä voidaan parhaassa tapauksessa vähentää liikkumisesta johtuvia päästöjä ainakin yksilötasolla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 4 |
| Hankkeessa toteutettava oppimiskokonaisuus on kokonaan digitaalinen ja suunniteltu itsenäiseen käyttöön. Tuotoksen hyödyntäminen ei siis edellytä esimerkiksi matkustamista, millä voidaan parhaassa tapauksessa vähentää liikkumisesta johtuvia päästöjä ainakin yksilötasolla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke ei ole kytköksissä kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Hanke ei ole kytköksissä pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. Hankkeen digitaalisuus vähentää kuitenkin osaltaan kasvihuonekaasujen päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei ole kytköksissä Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 6 |
| Kokonaan digitaalinen oppimiskokonaisuus mahdollistaa käytännössä jätteettömän opiskelun. Kun sisältöä voi käyttää laitteella kuin laitteella, ei paperiroskaa tai muuta jätettä synny. Kevyt Edukamu-alusta toimii vanhoillakin laitteilla, joten teknologisia hankintoja kokonaisuuden opiskelu ei edellytä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei ole kytköksissä uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Digitaalista oppimiskokonaisuutta tarjotaan paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden käyttöön osaksi maahanmuuttajien integrointia yhteisöön. Verkossa toteutettava oppimiskokonaisuus ei edellytä siirtymistä paikasta toiseen, mikä osaltaan vähentää päästöjä ainakin yksilötasolla edistäen samalla kestävän kehittämisen periaatteita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitettävä oppimiskokonaisuus on kokonaan aineeton, eikä esimerkiksi materiaalijätettä tällöin synny | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 10 |
| Verkossa toteutettava oppimiskokonaisuus ei edellytä liikkumista paikasta toiseen, mikä vähentää liikenteen päästöjä ainakin yksilötasolla verrattuna tavanomaiseen, paikan päällä tapahtuvaan opiskeluun. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan on hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien toimijuutta, motivoida kielen opiskeluun ja helpottaa työelämään siirtymistä. Vaikutukset hyvinvointiin etenkin yksilötasolla voivat olla merkittäviä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 7 |
| Kotoutumisen edistäminen on myös tasa-arvon edistämistä. Maahanmuuttajien integroimisen ja toimijuuden kehittymisen edistämisellä on myönteisiä, tasa-arvoon ja tasavertaisuuteen kytkeytyviä vaikutuksia sekä yksilön että yhteisön kannalta. Hankkeessa tuotettava oppimiskokonaisuus soveltuu kaikille maahan saapuville ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta, ja jo alhainen kielitaito riittää sen suorittamiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 10 |
| Hankkeen pääasiallinen tavoite on edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta luomalla maahanmuuttajille tasavertaisen toimijuuden edellytyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankkeessa tuotettava oppimiskokonaisuus soveltuu kaikille maahan saapuville ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta, ja jo alhainen kielitaito riittää sen suorittamiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 9 |
| Hankkeen kenties suurin motivaatiotekijä on kotoutumisen edistäminen - työllisyys ja kielitaito ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa maahanmuuttajien integroimisessa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Hanke vaikuttaa positiivisesti kulttuuriympäristöön tarjoamalla maahanmuuttajille ja Suomessa jo pidempään asuville uusia väyliä olla yhteydessä toisiinsa ja jakaa kokemuksiaan kielitaidon kehittyessä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Työelämän taitoja opettava oppimiskokonaisuus sisältää tietoja myös kestävän kehityksen periaatteista työpaikoilla. Tämä kannustaa yksilöä toimimaan ympäristöä kunnioittavalla tavalla, mikä osaltaan vaikuttaa myönteisesti niin ikään kokonaisuuden suorittavan henkilön lähipiiriin. | ||
Hankkeessa toteutettiin suomea toisena kielenään puhuvalle kohderyhmälle selkokielinen verkkokurssi Työelämän perusteet selkosuomeksi. Kurssi on maksuton ja saatavilla osoitteessa: https://edukamu.fi/tyoelaman-perusteet mobiililaitteilla ja tietokoneilla. Kurssin suorittamisesta on mahdollista saada 2 ECTS-kelpoista opintopistettä. Kurssista saa myös digitaalisen badge-merkin, joka toimii todistuksena kurssin suorittamisesta. Kurssista on viestitty Kainuulaisille selkokieltä tarvitsevien asiakkaiden kanssa tekemisissä oleville toimijoille laajasti. Kurssista on kerätty palautetta Kainuulaisilta toimijoilta ja heidän asiakkailtaan jo sen valmistusvaiheessa ja kurssisisältöjä on muokattu prosessin aikana palautteen perusteella. Kurssia on markkinoitu myös kansallisille toimijoille. Selkokeskus on myöntänyt kurssille selkotunnuksen. Asiakkailleen kurssia välittäviä toimijoita ja markkinointia varten kurssista on toteutettu myös avoimesti selattava, valikoiduille tahoille jaettu versio, jonka avulla toimijat ovat voineet helpommin arvioida kurssin soveltumista omiin tarkoituksiinsa.