Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22902

Hankkeen nimi: UraXR Digitaalisia kurkistuksia ammattiin virtuaalisella pakohuonepedagogiikalla

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2029188-8

Jakeluosoite: Ratapihantie 13

Puhelinnumero: 358 9 229 611

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Drake

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.drake(at)haaga-helia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503275659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Covid-19 kärjisti työmarkkinoiden kohtaanto kriisiä entisestään. Palveluammateissa on nyt vakava työvoimapula ja ovi käy tiheään - työntekijät vaihtavat nopeasti työpaikkaa. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen (HS 17.8. 2022) valittelee pyöröovi-ilmiötä, työntekijät tulevat uuteen työpaikkaan ja oltuaan vain muutaman kuukauden he vaihtavat työpaikkaa. Ruorainen arvioi syy olevan motivaatiossa, mutta entäpä jos ongelma onkin väärässä osaamisessa, väärässä kuvassa työn sisällöistä tai jopa väärässä ammatissa? Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on valtava. Ministeri Lindénin (HS 31.8.2022) mukaan hoitajamitoituksen voimaantuloa on siirrettävä, koska alalta puuttuu 3500 hoitajaa.
UraXR-hankkeen tarkoituksena on XR-teknologialla kehitettyjen pakopelipedagogiikkaan perustuvien ”kurkistuskurssien” avulla antaa uraa harkitsevalle mahdollisuus testata omaa soveltuvuuttaan ja osaamistansa alalle ja samalla oppia, millaista osaamista ja millaisia digitaalisia välineitä työssä tarvitaan. Työnantajan näkökulmasta virtuaalinen pakohuonepeli tarjoaa mahdollisuuden esitellä työtehtävien sisältöjä ja työssä tarvittavia digitaalisia alustoja, perehdyttää niihin ja myös testata työntekijän soveltuvuutta alalle. Hankkeessa toteutetaan kaksi erityyppistä virtuaalista pakohuonepeliä sosiaali-ja terveydenhuoltoalan peliä: yksinpeli hoiva-alalle ja kaksinpeli sairaanhoitoon. Virtuaalisia kaksin pelattavia pedagogisia pakohuonepelejä on toteutettu toistaiseksi erittäin vähän.
Hankkeen tavoitteena on lisätä valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden digitaalisia tietoja ja taitoja oman osaamisen ja motivaation esilletuomisessa erityisesti virtuaalitodellisuuden avulla, testata omaa soveltuvuutta alalle, löytää se oma ura ja lisätä työnantajien digitaalista osaamista ja tietoa virtuaalitodellisuuden hyödyntämismahdollisuuksista onnistuneissa rekrytoinneissa. Pelillistäminen voi myös houkutella tutustumaan ammattiin, joka ei aiemmin ole kiinnostanut. Tästä voi olla hyötyä Suomen voimakkaasti segregoituneille aloille kuten työvoimapulasta kärsivälle sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle ja tekniikan aloille. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat toisen asteen opiskelijat, alanvaihtoa ja opintojaan pohtivat ja opintojaan aloittelevat opiskelijat, hoitoalalle palaavat henkilöt ja työttömät työnhakijat.
Hanke pohjautuu vahvasti ESR-hankkeessa VR FastTrack osaamisen kautta työelämään kehitetylle osaamisen tunnistamisen mallille sekä hankkeessa tuotettuihin sisältöihin. Lisäksi hyödynnetään ESR-rahoitteisen Virtuaalisesti omalla polulla VOP -hankkeen ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa PedaXR hankkeessa tehtyjä XR (VR ja AR) -sisältöjä. Hanketta valmistellessa on tutustuttu edellisten lisäksi mm. DigiErko-hankkeeseen, DIGIHOI- Älä jätä, Kelan Mysteeri 24/7-hankkeeseen, jota on ollut mm. Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttamassa sekä Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Tunin ja Oulun Haaga-Helian sekä Laurea ammattikorkeakoulujen luomiin pakohuonepeleihin. Lisäksi on tutustuttu suomalaisten korkeakoulujen laatimiin pakohuonepedagogiikan oppaisiin ja pakohuonepedagogiikan ja pelillistämisen kansainväliseen kirjallisuuteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat alaa pohtivat, toisen asteen opiskelijat ja AMK:n opiskelijat, alalle palaavat, koulutustaan pohtivat tai alan koulutusta aloittelevat opiskelijat, uraa vaihtavat, työttömät työnhakijat. Lisäksi varsinaisena kohderyhmänä ovat opinto- ja uraohjaajat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset. Toisen asteen ja AMK:n opiskelijat, esim. lähihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijat, sekä sairaan- ja lähihoitajat osallistetaan pelin suunnitteluun ja pilotointiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä voivat olla myös alan Start up yritykset, jotka voivat käyttää mallia omien virtuaalisten sisältöjen tekemiseen. Tämä voi tiivistää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yritysten välillä. Välillinen kohderyhmä voi olla myös S21056 FIVR hanke.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 153 740

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 103 133

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 192 177

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 128 918

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kainuu

Seutukunnat: Helsingin, Kajaanin

Kunnat: Vantaa, Espoo, Kajaani, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Terveys- ja sosiaalipalvelujen toimiala oli vuonna 2017 Suomen naisvaltaisin toimiala. Toimialalla oli 277 455 työllistä, joista naisia oli 70 prosenttia. Terveys- ja sosiaalipalvelut oli työllisten määrällä mitattuna suurin toimiala ja merkittävin naisten työllistäjä (STM 2020.) Yhdeksän kymmenestä terveys- ja hyvinvointi­alojen koulutuksen ja kasvatus­tieteiden koulutuksen suorittaneista on naisia (SVT 2017). Tehtävät kurkistuskurssit laaditaan erityisesti sosiaali- ja terveysaloille, joka ovat tilastojen mukaan voimakkaasti segregoituneita. Kurkistuskurssien tavoitteena on lisätä miespuolisten hakijoiden määrää alan oppilaitoksiin. Pilottikurssien ideointiin, yhteiskehittämiseen ja testaamiseen pyritään saamaan mukaan erityisesti miespuolisia henkilöitä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen pelien ideointiin pyritään saamaan mukaan erityisesti hoiva- ja sairaanhoitoalalla aliedustettuina olevia sukupuolia. Hanketiimeissä on mukana jäseninä sekä mies- että naispuolisia henkilöitä. Hankkeen viestinnässä ja markkinoinnissa, kuvamaailmassa ja teksteissä huomioidaan valtavirtaistaminen. Suunniteltavien pelien sisällöissä huomioidaan tasa-arvonäkökulmat
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvo on yksi hankkeen päätavoitteita koulutuksellisen segregaation purkamisen ohella. Hankkeen päätavoite on digitaalisten valmiuksien lisääminen tasapuolisesti kaikille sukupuolille. Opinto- ja uraohjaajille suunnattuihin koulutuksiin pyritään saamaan osallistujiksi sekä miehiä että naisia. Pellillisten sisältöjen kautta sosiaali- ja terveysalaa pyritään saamaan houkuttelevaksi myös alalla vähemmistönä oleville sukupuolille. Tätä seurataan mm. osallistujalistoilla ja ESR-lomakekeruulla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vakutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vakutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vakutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vakutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Jossain määrin välillisiä vaikutuksia, koska opetusmateriaalit ovat digitaalisessa muodossa. Digitaalisuuden aiheuttamia kustannuksia esim. paperin painatukseen on kuitenkin melko vaikea laskea.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 2
Hankkeella pyritään vaikuttamaan myös ns. kohtaanto-ongelmaan, joten paikallisen elinkeinorakenteen kehittäminen on oleellinen osa hanketta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
XR teknologia perustuu aineettomiin tuotteisiin ja erityisesti koulutus- ja perehdytyspalveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Digitaalisilla ratkaisuilla pyritään vähentämään liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Hyvinvointia pyritään lisäämään siten, että opiskelijalla olisi jo varhaisessa vaiheessa tieto ammatin sisältämistä vaatimuksista. Lisäksi omien digitaalisten valmiuksien lisääntyminen vaikuttaa tyytyväisyyteen ja siten myös hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hankkeella pyritään saamaan sukupuolijakaumia tasaisemmaksi erityisesti segregoituneilla koulutusaloilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hanke edistää kaikkien yhdenvertaisuutta ja digitaalisia taitoja sukupuoleen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

-