Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22907

Hankkeen nimi: Muutosjohtaminen Kainuun maaseutuyrityksissä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ProAgria Itä-Suomi ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0213380-0

Jakeluosoite: Kauppakatu 25 A 24

Puhelinnumero: 044 420 9000

Postinumero: 87100

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: https://www.proagria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Parmainen Laura Annikki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankevastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.parmainen(at)proagria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505693417

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoite on vahvistaa kainuulaisilla maatiloilla johtamisosaamista maaseudun haasteellisessa murrostilanteessa, jossa erityisesti kustannuskriisi haastaa jopa huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä ja sitä kautta myös maaseudun elinvoimaa. Tarvitaan tarkkaa johtamisosaamista niillä maatiloilla, jotka jäävät alkutuotantoon sitä kehittäen. Toisaalta tarvitaan muutosvalmiuksia hyödyntää kaikki mahdolliset muut yritystoiminnan mahdollisuudet maatiloilla. Muutoshaasteisiin vastaamiseksi pyrkii ProAgria Itä-Suomi kehittämään omia asiantuntijapalveluitaan konsultatiiviseksi palveluksi, joka pohjautuu asiakkaalle tehtyyn pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen toimenpideohjelmaan.

Hankkeen tavoitteena on selvittää entistä täsmällisemmin asiakastarpeet, jotta pystymme palvelemaan asiakasta tarpeen mukaisesti tulevaisuudessa siten, että asiakas menestyy entistä paremmin. Selvitetään myös entistä täsmällisemmin asiantuntijoiden osaamis- ja verkostoitumistarpeet (erityisesti johtamispalvelut) ja autetaan heitä kehittämään osaamistaan. Tavoite on myös tukea hankkeeseen osallistuvia pilottiyrityksiä valmennuksellisesti ja luoda pysyvä toimintamalli pohjautuen johtamispalvelujen asiantuntijoiden osaamiseen sekä ProAgrian ja toisaalta MKN yrityspalveluiden entistä saumattomampaan yhteistoimintaan.

Hankkeen aikana etsitään, pilotoidaan ja testataan erilaisia uusia, työtä kehittäviä ja samalla työhyvinvointia sekä asiakasyrityksissä että asiantuntijaorganisaatiossamme edistäviä käytäntöjä. Hankkeessa etsitään uusia toimintamalleja sekä yksilö- että yhteisötasolle. Hanke toteuttaa käytännön toimenpiteenä kaksi pilottivalmennusta, joissa asiakasyritykset jakaantuvat kahteen luokkaan: voimakkaasti kehittävät tilat ja toimintaansa monipuolistavat tilat. Sisältöinä on 10 osallistuvalle yritykselle ryhmäkokoontumiset, tiedonhankinta eri teemoista, osallistujien Insights Discovery -analyysit, ohjaus ja konsultointi sekä benchmarking. Pilottiryhmien sekä asiakastarve- ja palautekyselyin selvitetään asiakasyritykseltä toiveet uuden, tuottavamman toimintamallin rakentamiseksi asiantuntijapalveluihimme. Sitä juurrutetaan osaksi organisaatiotamme, eli tuetaan pysyvästi asiantuntijoiden valmiuksia viedä omalta osaltaan asiantuntijatyön muutosta läpi.

Hankkeen lopullisena tuloksena on toimintamalli, joka vastaa tehokkaammin asiakkaiden ja asiantuntijapalvelun tarpeisiin sekä toimintaympäristön muutoksiin. Hankkeen pilottivaiheeseen osallistuneet yritykset ovat saaneet asiantuntija-apua ja uutta näkökulmaa sekä ryhmätoiminnan tuomaa työhyvinvointia vahvistavaa vertaistukea ja osaamisen kehittymistä entistä kannattavamman ja tuottavamman yritystoiminnan tueksi. Asiantuntijoidemme osaaminen on kehittynyt, mikä parantaa myös työhyvinvointia, ja sitä kautta kaikki muutkin maaseutuyritykset erityisesti Kainuussa ja muualla Itä-Suomessa hyötyvät parantuneesta palvelukehityksestä. Hankkeen vaikutuksesta on asiakkaiden ja sidosryhmien tuntemus ProAgrian/MKN:n tarjoamasta palvelukehityksestä on lisääntynyt ja luottamus ProAgrian/MKN:n tarjoamiin palveluihin parantunut. Pitkän ajan vaikutuksena yrittäjien luottamus oman elinkeinon harjoittamisen edellytyksiin on vahvistunut, ja tätä kautta maaseudun elinvoima Kainuussa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat toisaalta pilottitoimintaan (muutos- ja tulevaisuusvalmennus) osallistuvat maaseutuyritykset, ja toisaalta osaamistaan ja toimintatapaansa kehittävät ProAgria/MKN Itä-Suomen asiantuntijat erityisesti Kainuussa. Erityisesti hankkeeseen osallistuviksi, hyötyä saaviksi henkilöiksi voidaan lukea hanketyöntekijöiden omat tiimit sekä ProAgria Itä-Suomessa toimiva hankevetäjien ryhmä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki ne pilottitoimenpiteiden kokemuksista hyötyvät muut maaseutuyritykset erityisesti Kainuussa. Välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki ProAgria Itä-Suomen asiantuntijat sekä heidän asiakasyrityksensä muualla Itä-Suomessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 60 941

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 50 486

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 60 941

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 50 486

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Oulunkaaren, Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Suomussalmi, Ristijärvi, Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 55

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Erityisesti monialaisten maatilojen muutostilanteissa on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota yrittäjyys- ja työllistymismahdollisuuksiin maaseudun naisille. hyödyntää ProAgrian Henkilöstöpolitiikan tasa-arvosuunnitelman linjauksia. Erillistä analyysia ei ole tehty, mutta asiakkaiden palvelutarpeissa ja heidän suosimissaan palveluntuottamisen tavoissa tunnistetaan jo lähtökohtaisesti tiettyjä eroja sukupuolten välillä. Palvelutarpeiden selvityksessä tarkastellaan myös tätä näkökulmaa vahvistaen analysointia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kohderyhmässä oleviin pilottiyrityksiin kohdistuvien toimenpiteiden osalta kiinnitetään erityistä huomioita naisten yrittäjyys- ja työllistämismahdollisuuksiin monialaisilla tiloilla (mikä on maaseudulla erityinen haaste). Sukupuolinäkökulma perustuu toteuttajaorganisaation henkilöstörakenteeseen ja on hankkeen osalta sen mukainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toteuttajaorganisaatioden näkökulmasta sukupuolta tärkeämpi tavoite on riittävä ja sopiva osaaminen asiakkaiden tarpeisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Asiakkaiden palvelutarpeisiin liittyvä osaaminen vahvistuu, kun tietotaitoa ja parhaita käytäntöjä analysoidaan. Resurssitehokkuus on osa asiakasyritysten menestystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Aihetta koskeva osaaminen vahvistuu tiedonhankintaa, tietotaitoa ja parhaita käytäntöjä vaihtaen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Osaamisen kasvattamisen kautta saadaan eri aiempaa vaikuttavampaa osaamista (myös tietotaidon vaihto ProAgria/MKN maisemapalvelut).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Osaamisen kasvattamisen kautta saadaan aiempaa vaikuttavampaa osaamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Resurssitehokkuus on osa asiakasyritysten menestystä, mitä kohti päästään hankkeen myötä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Ympäristön huomioon ottava resurssitehokkuus on osa asiakasyritysten menestystä, mitä kohti päästään hankkeen myötä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Ylläpitää ja varmistaa ProAgrian toimintaedellytyksiä Kainuun alueella. Tätä kautta alueen maatilat ja maaseutuyritykset saavat tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Vaikutus asiakasyritysten t&k-sektorille kun maatilojen toimintaa optimoidaan.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Tavoitteena hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia mm. etäneuvonnan osalta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Tukee Kainuun ja välillisesti koko Itä-Suomen maatilojen ja maaseutuyritysten tarvitsemien palveluiden tarjontaa ja sitä kautta ylläpitää yritysten toimintaedellytyksiä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Yhdenmukainen, laadukas palvelutarjonta kaikkien ulottuville.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Kainuun vahvuuksia saadaan hyödynnettyä.
Kulttuuriympäristö 0 5
Osaamisen kasvattamista, tilakohtaisten mahdollisuuksien tunnistamista ja optimointia.
Ympäristöosaaminen 0 5
Osaamisen kasvattamista, tilakohtaisten mahdollisuuksien tunnistamista ja optimointia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa vahvistettiin kainuulaisten maatilojen johtamisosaamista alkutuotannon kehittämiseen panostaneilla tiloilla. Kaikki tämän kohderyhmän tilat olivat maitoyrittäjiä. Lisäksi hankkeessa vahvistettiin maaseudun monialaisten yritysten muutosvalmiuksia. Tämän kohderyhmän yritykset olivat matkailupalveluita, pitopalveluyrittäjiä, marjanviljelijöitä ja lampaanlihan tuottajia.

Molemmat kohderyhmät muodostivat oman pilottipienryhmän. Johtamisryhmän tapaamisen teemoja olivat oman yritystoiminnan analysointi, itsetuntemuksen lisääminen Insights-analyysillä, kommunikaatio, työn tehokkuus ja organisointi, sekä yhteistyö. Ryhmä kävi myös opintoretkellä, jossa kohteina oli kolme (3) saman alan yritystä ja yksi (1) metsäteollisuuden yritys.

Muutosvalmennusryhmän teemoja olivat tuotteistaminen, myynti, palvelupaketit ja verkkokauppa. Osallistujat analysoivat yritystoiminnan vahvuuksia, yrittäjyyttä ja verkostoja. Itsetuntemusta lisättiin Insgihts-analyysillä. Teemana oli lisäksi yritysten brändäys ja markkinointi. Osa pienryhmätapaamisissa oli maatilamatkailukohteissa, joissa kuultiin lisäksi yrittäjän oma yritystarina.

Pilottipienryhmien tarkoitus oli selvittää yritysten asiakastarpeita. Ennen ensimmäistä pilottipienryhmää kaikkien osallistuvien yritysten kanssa käytiin alkukeskustelu, jossa selvitettiin yrityksen nykytilaa ja tarpeita. Asiakastarpeita kirjattiin ylös koko hankkeen ajan. Muistiinpanojen pohjalta yrityksille tehtiin konsultatiivisen työotteen tavoitteen mukaiset toimenpidesuunnitelmat. Toimenpidesuunnitelmien teosta vastuussa oli kunkin yrityksen asiakasvastaava, lisäksi asiakastiimiin kuuluvat muut lähinnä kainuulaiset asiantuntijat. Asiakastiimit saivat ohjausta toimenpidesuunnitelmien tekoon talon sisäiseltä myynnin asiantuntijalta. Kainuussa on hankkeen aikana aloittanut useita uusia asiantuntijoita, joten toimenpidesuunnitelmien teko yhdessä oli tarpeellista. Toimenpidesuunnitelmien tekoon osallistuivat vaihtelevalla kokoonpanolla ProAgrian ja MKN asiantuntijat.

Hankkeessa todettiin, että organisaatiolla on tarve luoda toimintamalli palveluiden tuottamiseen. Hankkeen aikana toimintamallia ei saatu valmiiksi, vaan sen jatkotyöstö jää osaamisvastaavien, johtoryhmän ja viestijän vastuulle. Toimintamallissa kuvataan asiakkaan palvelupolku, talon sisäiset tukiprosessit sekä organisaation sidosryhmäverkosto. Toimintamallissa korostuu yritykselle tehtävä asiakastiimi, sekä PA ja MKN yhteistyö.

Organisaation sisäisiä kouluttautumis- ja verkostoitumistarpeita selvitettiin analysoimalla organisaation sisäisen osaamistarvekyselyn tuloksia syksyltä 2023, sekä henkilöstöpäivien ennakkokyselystä vuodelta 2023. Vastuksista nousi esiin mm. tarpeita oppia lisää tekoälystä, talouspalveluista, halu kehittää organisaation palveluita, rakentaa tiiviimpää yhteistyötä tutkimuksen ja neuvonnan välille, sekä halu oppia tekemään toimenpidesuunnitelmia.

Hankkeen keskeinen tavoite oli vahvistaa PA ja MKN välistä yhteistyötä. Hankkeen aikana tunnistettiin, että paikon yhteistyötä tehdään jo hyvin, esim. PA kasvituotannon asiantuntijat ja MKN maisemasuunnittelijat. Yleisin yhteistyön este oli, että ei tunneta toisia asiantuntijoita, heidän osaamistaan ja palvelutarjontaa. Hankkeen aikana asiantuntijat tutustuivat toisiinsa, MKN roolia esim. henkilöstöpäivissä vahvistettiin, ja yhteistyötä lisättiin. Hankkeessa tunnistettiin myös, että erityisesti MKN yrityspalvelut ovat osin huonosti tunnettuja. MKN tunnettuutta saatiin lisättyä, mutta työ jatkuu yhä.