Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22910

Hankkeen nimi: Yhteiskunnalliset yritykset työllistävät maahanmuuttajia -esiselvitys

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 30.11.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11C

Puhelinnumero: 020 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ainonen Martti Sakari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.ainonen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405104132

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin maakunnassa on tunnistettu kasvavat rekrytointivaikeudet eri aloilla kuten sosiaali- ja terveysalalla. Viime vuonna rekrytointiongelmista kertoi 53 % toimipaikoista ja työvoimapula-ammattien määrä on kasvanut koko ajan. Tilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa ja helppoa ratkaisua. Myös Lapin maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavat yhteiskunnalliset yritykset ovat kohdanneet rekrytointivaikeuksia.
Kesäkuun lopun tilastoista Lapissa löytyy yhteensä 8 860 työtöntä työnhakijaa ja yhteensä noin 1400 ulkomaalaista työnhakijaa, joista työttöminä on noin 550 henkilöä. Näistä miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon. Alle 25-vuotiaita työttömiä ulkomaalaisista on 55 henkilöä ja yli 50- vuotiaita 151 henkilöä.

Maahanmuuttajataustaisen henkilöiden työllistymisestä sote -aloille ja työvoimapulan lieventäjinä on keskusteltu paljon viime vuosina ja asiaa on edistetty mm. erilaisin kehittämishankkein kuten SOTE -silta, jossa oli mahdollisuus täydentää ulkomailla suoritettua tutkintoa amk-tasoiseksi tutkinnoksi Suomessa. Toisenlaisesta, lyhyempikestoisesta koulutuksesta, ovat esimerkkinä myös maahanmuuttajille tarjottavat hoiva-avustajakoulutukset. Opinnot sisältävät suomen kielen opintoja ja ne voidaan huomioida osaksi lähihoitajaopintoja. Lapin kunnista ainakin Kemijärvi ja Ylitornio ovat juuri tuoneet, välittävän yrityksen avustamana, suoraan Filippiineiltä ja Myanmarista siellä sairaanhoitajakoulutuksen saaneita hoiva-avustajan tehtäviin.

Aikuiset maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä (äidinkieli, maa- ja kulttuuritausta, koulutustaso, opiskeluvalmiudet jne.) ja erityiselle tuelle tarvitaan huomiota niin oppimisen arjessa ja sen suunnittelussa kuin viranomaisyhteistyössä. Palvelujärjestelmässä yli sektorirajojen tehtävä ammattilaisten yhteistyö kuin myös yhteistyö työnantajien kanssa on nähty tärkeäksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös tuonut esiin tarpeen kehittää osaamista oppijalähtöisesti ja esim. työtä opinnollistamalla. Tällöin työssä opittua voidaan huomioida osana tutkintoa ja opiskelijan ammatillista kehittymistä. Lapin maakunta pitkine etäisyyksineen tuo omat haasteensa opintojen suorittamiselle, vaikka erilaiset monimuoto- ja etätoteutukset ovat jo tätä päivää.

Parin viime vuoden aikana niin Lapin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin on lisääntynyt tahtotila edistää ns. sosiaalisesti kestävää taloutta ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä. Asia on kirjattu mm. Lappi -sopimukseen ja TEM:in yhteiskunnallisten yritysten strategiaan. Yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeitä toimijoita myös sote -alalla Lapin maakunnassa ja ne kohtaavat toiminnassaan ensi vuonna toteutuvan Lapin hyvinvointialueen ja sen asettamat vaateet. Arvion mukaan tulevalla Lapin hyvinvointialueella hankitaan vuonna 2023 palveluja noin 50 yhteiskunnalliselta yritykseltä ja ne työllistävät useita satoja henkilöitä. On tärkeää ja perusteltua huomioida myös niiden tarpeita ja erityisasemaa Lapin maakunnan sote -palvelujen toimijoina ja tuoda esiin sekä hyödyntää niiden innovaatiopotentiaalia myös kehittämistoiminnassa.

Tämä hankehakemus on valmisteltu yhteistyössä Lapin maakunnan alueella toimivien yhteiskunnallisten yritysten kanssa. Hankkeeseen on jollain tapaa lupautunut osallistumaan jo valmisteluvaiheessa seuraavat toimijat: Saarenvire, Rovalan ja Toivola-Luotolan setlementit, Lapin ensi- ja turvakoti, Oulun diakonissalaitos, Helsingin diakonissalaitos sr ja Hoivatie Oy. On tärkeää selvittää ja luoda Lapin olosuhteisiin soveltuvia toimintatapoja huomioiden täällä toimivien yhteiskunnallisten yritysten tarpeet ja mahdollisuudet. Lisäämällä tietoa asiasta luodaan parempia edellytyksiä eri toimijoiden yhteistyölle ja uusien toimintatapojen kehittämiselle.

Esiselvityksessä tehdään puhelinkysely Lapin maakunnassa toimiville sosiaali- ja terveysalan yhteiskunnallisille yrityksille, nykytilan kartoitus parhaista käytänteistä ja tehdystä työstä maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi erityisesti sosiaali- ja terveysalalle, kerätään asiantuntijoiden, maahanmuuttajien ja opiskelijoiden ajatuksia ja näkemyksiä asiasta sekä järjestetään asiaan liittyviä seminaareja. Toimenpiteiden tulokset ja kehittämisehdotukset raportoidaan tehtävään julkaisuun. Julkaisu tuo myös näkyväksi yhteiskunnallisten yritysten asemaa ja merkitystä sosiaali- ja terveysalalla Lapin maakunnassa.

Hankkeen eri toimijat voivat hyödyntää tuloksia käynnistämällä erilaisia konkreettisia kehittämistoimia maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymiseksi sosiaali- ja terveysalan tehtäviin yhteiskunnallisissa yrityksissä. Hanke tukee eri toimijoiden toimintatapojen kehittämistä sekä eri toimijoiden yhteistyön kehittymistä. Näin maahanmuuttajataustaisen työllistymisen edistäminen osataan huomioida paremmin eri toiminnoissa ja heidän työllisyytensä kehittyy myönteisesti auttaen osaltaan rekrytointivaikeuksissa kamppailevia yrityksiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisen kohderyhmän muodostavat sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavat yhteiskunnalliset yritykset Lapin maakunnassa, maahanmuuttajataustaiset henkilöt sekä Lapin AMK:in kv-sairaanhoitajakoulutuksessa olevat opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Oppilaitokset, te-palvelut maakunnassa ja kunnissa, työhönvalmennussäätiöt maakunnassa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 62 080

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 47 669

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 77 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 59 586

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Pelkosenniemi, Inari, Ylitornio, Pello, Ranua, Keminmaa, Savukoski, Rovaniemi, Kittilä, Posio, Sodankylä, Kolari, Enontekiö, Salla, Tornio, Simo, Muonio, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 55

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen kohderyhmä on ennakolta määritelty esim. yhteiskunnallisten yritysten osalta ja ne pyritään saamaan kaikki mukaan hankkeeseen jollain tavalla eikä valintaa tehdä sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen eri toimenpiteissä voidaan huomioida, että eri sukupuolen omaavia tulee hankkeen toimenpiteisiin ja asia huomioidaan hankkeen raportoinnissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on kaikkien maahanmuuttajataustaisten työllistymisen edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
neutraali
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hyvin vähäinen vaikutus. AMK noudattaa kierrätysta koskevia sääntöjä ja hyviä käytäntöjä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vähäinen vaikutus.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Työvoiman saatavuus ja kohtaanto-ongelma rajoittaa myös yhteiskunnallisten yritysten toimintaa. Hankkeella edistetään yhteiskunnalisten yritysten työvoiman saatavuutta sosiaali- ja terveysalalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hanke tuottaa tietoa eri osapuolille uusien toimintatapojen ottamisesta käyttöön, mikä edistää työvoiman saantia/työllistymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Vähäinen vaikutus. Jonkin verran matkustelua pääasiassa maakunnan sisällä. Myös etätilaisuuksia ja kokouksia hyödynnetään.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Maahanmuuttajien muuta väestöä heikompi työllisyysaste heikentää maahanmuuttajien hyvinvointia. Hankkeella lisätään maahanmuuttajien hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskuntaan maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisella.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei suoraan tavoitteena
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke tukee EU:n perusoikeuskirjan periaatteita ml. yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja esteettömyyttä. Erityisesti sosiaalinen kestävyys on hankkeen oleellista sisältöä. Työvoiman kohtaanto-ongelma rajoittaa yritysten kestävää kasvua ja maahanmuuttajien muuta väestöä heikompi työllisyysaste heikentää maahanmuuttajien hyvinvointia eli on sosiaalisen kestävyyden kannalta negatiivinen asia. Hankkeella edistetään sosiaalista kestävyyttä ja yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
neutraali
Ympäristöosaaminen 0 0
neutraali

9 Loppuraportin tiivistelmä

Julkaisu antaa uutta tietoa Lapissa toimivista sosiaali- ja terveysalan yhteiskunnallisista yrityksistä, jotka ovat viime aikoina kohdanneet paljon muutoshaasteita. Lapin alueella oleva työvoimapula on vaikuttanut myös sosiaali- ja terveysalan yhteiskunnallisiin yrityksiin muun muassa rekrytointivaikeuksina. Tähän haasteeseen on yhtenä mahdollisuutena mietitty maahanmuuttajien työllistymistä alalle, mikä kuitenkin edellyttää rekrytoijan parempaa osaamista ja tietoisuutta asiasta.
Tässä julkaisussa on keskitytty tarkastelemaan Lapin sosiaali- ja terveysalan yhteiskunnallisten yritysten valmiutta palkata maahanmuuttajataustaisia omiin yrityksiinsä. Julkaisua varten selvitettiin hyviä käytänteitä, haasteita ja mahdollisuuksia liittyen maahanmuuttajien parempaan työllistymiseen sekä kartoitettiin samalla yritysten muita kehittämistarpeita. Julkaisu sisältää kehittämisehdotuksia, joita voivat hyödyntää yritykset, oppilaitokset, työllisyys-. yritys- ja maahanmuuttajapalveluissa toimivat, aluekehittäjät sekä muut asiasta kiinnostuneet.