Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22911

Hankkeen nimi: MUUVI - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio (React, Pohjois-Suomi)

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Yliopistokatu 9

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi/muuvi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Liisa Järvelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-liisa.jarvela(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 674 8344

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Viime vuosien äkilliset ja odottamattomat toimintaympäristön muutokset (Covid-19, Ukrainan sota) ovat vaikuttaneet merkittävästi mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Pandemiatilanne on vaikuttanut myös yritysten kehittämistarpeisiin. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometrissä 2/2022 korostuvat erityisesti pk-yritysten tarve kehittää myynti- ja markkinointiosaamistaan sekä laajemmin henkilöstön kehittämis- ja koulutustarpeet. Aiempaa useampi yritys nostaa kehittämiskohteeksi myös johtamisen, jonka lisäksi ympäristö- ja muut säädösvaatimukset vaativat erityistä huomiota (9 % koki tärkeimpänä). Yritysbarometrin mukaan kehittämistoimenpiteitä tulee suunnata myös siihen, että nykyistä suurempi osa pienemmistä yrityksistä löytäisi kasvupolulle.

Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten ja korkeakoulujen/tutkimuslaitosten välinen yhteistyö on vielä vähäistä sekä Pohjois-Suomessa että valtakunnallisesti. Yritykset tekevät yhteistyötä useammin ammattikorkeakoulujen kanssa kuin yliopistojen tai muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tärkeimmät yhteistyön muodot ovat koulutusyhteistyö ja opinnäytetyöt. Selkeästi vähemmän yhteistyötä tehdään innovaatioiden kehittämisen, demo-, pilotti- ja tuotetestauksen tai tilaustutkimuksen osalta. Yritysten odottamat yhteistyön tulokset liittyvät suurelta osin tietopohjan ja osaamisen vahvistumiseen. Lisäksi yritykset odottavat näkemyksiä kehitystrendeistä ja markkinoista sekä uusien teknologioiden, menetelmien tai laitteiden käyttöönottoa. Myös uusien tai parannettujen tuotteiden, palveluiden tai patenttien syntymistä tavoitellaan.

Pk-yritysbarometrin tulokset osoittavat tarpeen uusille avauksille yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön laajamittaisemmaksi edistämiseksi. Yhteistyö rakentuu tällä hetkellä pääosin koulutuksen varaan, kun taas innovointiin, testaukseen ja tilaustutkimukseen liittyvän yhteistyön kehittämisessä on merkittävä alihyödynnetty potentiaali. Yrityksillä on konkreettisia odotuksia yhteistyön tuloksista, joista merkittävin on osaamisen vahvistuminen. Erityisesti yritysten nopeasti muuttuva toimintaympäristö luo kasvavan paineen osaamisen ja muutosvalmiuden jatkuvalle kehittämiselle, joka sopii luontevasti ammattikorkeakoulujen rooliin ja koulutusprofiiliin. Hankkeen valmisteluvaiheessa kehittämistarpeista on keskusteltu myös Suomen Yrittäjien, alueellisten kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen sekä yritysten kanssa.

Hankkeen tarkoituksena on tukea pohjoissuomalaisia (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) mikro- ja pk-yrityksiä Covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumisessa tarjoamalla mikro-opintokokonaisuuksia ja sparrausta, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia ja osaamista sekä muutoskyvykkyyttä. Hankkeen toimenpiteiden kautta tuetaan osallistuvien yritysten ja niiden henkilökunnan kykyä sopeutua ja hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Lisäksi hankkeessa edistetään vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä tarjoamalla osallistujille mikro-osaamiskokonaisuuksien ja sparrausten kautta uutta osaamista ja valmiuksia, joilla edistetään yritysten vihreää siirtymistä ja uusiutumista. Nopeiden toimien kautta luodaan lisäksi pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle.

Hankkeen tavoitteena on luoda ammattikorkeakoulujen (22) yhteistyönä nopeat toimet mikro- ja pk-yrityksille Covid-19-pandemiasta toipumiseen muutoskyvykkyyden, vihreän siirtymän ja digitalisaation teemoissa. Ammattikorkeakoulut tarjoavat valtakunnallisen sivuston kautta yrityksille mikro-opintokokonaisuuksia (alle 3 op), jotka voidaan suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta, ilman veloitusta. Koulutustarjottimen valmistelussa tehdään yhteistyötä Suomen Yrittäjien, kauppakamarien ja alueellisten yrittäjäjärjestöjen kanssa. Ammattikorkeakoulut luovat hankkeen aikana tiiviin yhteistyön myös Suomen Yrittäjien ylläpitämään koulutustarjontaan. Lisäksi yrityksille järjestetään suuralueittain ja maakunnittain info- ja sparraustilaisuuksia. Yritysyhteistyön täsmätoimena jokainen osallistuva ammattikorkeakoulu toteuttaa oman yrityslähtöisen kehittämistoimensa.

Hankkeen toimenpiteet jaetaan kolmeen työpakettiin:

TP1: Yritysten osaamisen lisääminen (valtakunnallinen taso)
- Valtakunnallinen mikro- ja pk-yrityksille tarjottava mikro-opintokokonaisuus ja siihen liittyvä lanseeraus-/markkinointikampanja
- Toteuttajien seminaari ja kohderyhmälle suunnattu tulosseminaari

TP2: Yritysten sparraus ja muutoskyvykkyyden tukeminen (suuraluetaso)
- Info- ja sparraustilaisuudet
- Yritysten muutostarinoihin liittyvä menestystarinakampanja

TP3: Ammattikorkeakoulukohtaiset kehittämistoimenpiteet (maakunnallinen taso)
- Pitkäjänteiseen kumppanuuteen pohjautuvan yhteistyömallin pilotointi ammattikorkeakoulun ja yritysten väliseen yhteistyöhön
- Yritysten kehittämistarpeiden kartoittaminen ja ketterien kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen yritystarpeiden pohjalta

Hankkeessa toteutettavien nopeiden toimien kautta mikro- ja pk-yritysten muutoskyvykkyys paranee ja ne saavat tukea ja osaamista toimintansa uudistamiseen. Hankkeen tuloksena yritykset myös tunnistavat aiempaa paremmin korkeakoulut kehittämistoimintansa kumppaneina.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Pohjois-Suomen eli Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin mikro- ja pk-yritykset (yritysten johto ja henkilöstö), joilla on tarve kehittää osaamistaan ja liiketoimintaansa Covid-19-kriisistä selviytyäkseen, sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet liiketoimintaa suunnittelevat henkilöt. Hanke toteutetaan Oulun ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyönä 1.12.2022-31.12.2023 välisenä aikana. Se on osa valtakunnallista hankekokonaisuutta, jota toteuttavat 22 suomalaista ammattikorkeakoulua neljällä eri suuralueella: Itä-Suomi, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat Pohjois-Suomen eli Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin mikro- ja
pk-yritykset, joilla on tarve kehittää osaamistaan ja liiketoimintaansa koronakriisistä selviytyäkseen, sekä yrittäjyydestä
kiinnostuneet liiketoimintaa suunnittelevat henkilöt. Hankkeen kohderyhmänä ovat yritysten johto ja henkilöstö.
Kohderyhmänä ovat myös koko valtakunnan pk-yritykset, koska hankkeessa tehdään suuralueiden välistä yhteistyötä
mm. rakentamalla yhteinen mikro-opintojen kokonaisuus.

Hanketta valmisteltaessa on käyty keskusteluja Suomen Yrittäjien, alueellisten kauppakamareiden ja yrittäjäjärjestöjen sekä yritysten kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt (maakunta & alueet) sekä järjestötoimijat (erit. suuremmat järjestöt, jotka työllistävät useita henkilöitä), muut oppilaitokset ja yliopistot, julkisen sektorin organisaatiot, kunnat ja kaupungit.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 537 746

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 217 341

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 672 182

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 271 676

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Raahen, Rovaniemen, Torniolaakson, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Kajaanin, Oulun, Ylivieskan, Kehys-Kainuun, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Ii, Kolari, Ranua, Ylitornio, Siikalatva, Pello, Suomussalmi, Reisjärvi, Siikajoki, Savukoski, Lumijoki, Alavieska, Muonio, Salla, Kalajoki, Taivalkoski, Raahe, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Kittilä, Rovaniemi, Muhos, Inari, Sodankylä, Ristijärvi, Keminmaa, Hailuoto, Sievi, Simo, Kempele, Merijärvi, Oulainen, Ylivieska, Tornio, Paltamo, Oulu, Pelkosenniemi, Tyrnävä, Utajärvi, Enontekiö, Posio, Kajaani, Pyhäntä, Vaala, Tervola, Utsjoki, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjoki, Kuusamo, Haapavesi, Sotkamo, Kemijärvi, Liminka, Puolanka, Pudasjärvi, Kuhmo, Kemi, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 200

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 101

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei saatavilla tarkkaa tilastoitua tietoa
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioitu sukupuolinäkökulma ja molemmat sukupuolet pyritään ottamaan mukaan hankkeen toimintaan tasavertaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeeseen ja sen toimenpiteisiin osallistuvia henkilöitä kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 3
Hankkeen yhtenä kehittämiskohteena kiertotalous ja sen uudet liiketoimintamahdollisuudet. Hanke edistää kestävää kehitystä muun muassa tarjoamalla aineettomia palveluja sekä tukemalla aineettomiin palveluihin tähtäävää liiketoiminnan kehittämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Hankkeen yhtenä tavoitteena on pk-yritysten sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamien liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen. Hanke edistää kestävää kehitystä muun muassa tarjoamalla aineettomia palveluja sekä tukemalla aineettomiin palveluihin tähtäävää liiketoimintaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 3
Hanke ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja kiertotalouden edistämisen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 3
Hanke tuottaa aineettomia palveluja ja hanke edistää vähähiilisyyden tavoitteita mm. tarjoamalla yrityksille tähän liittyviä mikro-opintokokonaisuuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hanke ottaa huomioon suojelualueet mm. matkailuyritysten kehittämisessä
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Hanke edistää vähähiilisyyttä liiketoiminnassa. Hankkeessa kiinnitetään myös huomiota uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja energiatehokkuuden kehittämiseen hankkeen tavoitteiden mukaisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeessa tuetaan pk-yrityksiä sopeutumaan voimakkaasti muuttuneeseen toimintaympäristöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 6
Hankkeessa tuotetaan aineettomia palveluja pk-yritysten käyttöön (aineettomat palvelut opetuksessa).
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeessa käytetään digitaalisia toimintaympäristöjä ja oppimisympäristöjä, jotka vähentävät liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeessa edistetään pk-yritysten muutoskyvykkyyttä ja muutoksen hallintaan liittyvää osaamista.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeeseen ja sen toimenpiteisiin osallistuvia henkilöitä kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeeseen kuuluu keskeisesti ajatus yhtäläisistä mahdollisuuksista osallistua pk-yritysten muutoskyvykkyysosaamisen kehittämiseen.
Kulttuuriympäristö 1 1
Hankkeessa tapahtuvan muutoskyvykkyyden kehittämisellä on vaikutuksia kulttuuriympäristöön uudistuneen liiketoiminnan kautta.
Ympäristöosaaminen 7 7
Hankkeen keskeinen tavoite on pk-yritysten muutoskyvykkyyden kehittäminen: merkittävä osa toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista kytkeytyy ympäristön muutokseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-