Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22914

Hankkeen nimi: MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Yulia Sergeeva

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutussuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: julia.sergeeva(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505884344

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Viime vuosien äkilliset ja odottamattomat toimintaympäristön muutokset (korona, Ukrainan sota) ovat vaikuttaneet merkittävästi mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Muutostilanteessa uusiutuminen on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Uuteen normaaliin ja kasvu-uralle palaamisen kannalta on tärkeää, että maakuntien vahva tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden osaaminen hyödynnetään yritystoiminnassa jatkossa entistä paremmin. On tärkeää, että tutkimustieto saadaan ohjattua yhä paremmin yritysten käyttöön ja osaamisen kehittäminen vastaa tehokkaasti yritysten tarpeisiin ja että yritykset ovat tietoisia näistä mahdollisuuksista.

Hankkeen tavoitteena on tukea Länsi-Suomen alueen yrityksiä Covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumisessa tarjoamalla ammattikorkeakoulujen verkostoyhteistyönä yrityksille mikro-opintokokonaisuuksia ja sparrausta, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia ja osaamista sekä muutoskyvykkyyttä. Hankkeen toimenpiteiden kautta tuetaan osallistuneiden yritysten ja niiden henkilökunnan kykyä sopeutua ja hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Lisäksi hankkeessa edistetään vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä tarjoamalla osallistujille mikro-osaamiskokonaisuuksia ja sparrauksia teemoihin liittyen.

Hankkeen tavoitteena on luoda ammattikorkeakoulujen (22) yhteistyönä nopeat toimet yrityksille koronapandemiasta toipumiseen vihreän siirtymän, muutoskyvykkyyden ja digitalisaation teemoissa. Hankkeessa luodaan valtakunnallinen pk- ja mikroyrityksille tarjottava osaamiskokonaisuus, joka toteutetaan Suomen yrittäjien, Kauppakamarien, alueellisten yrittäjäjärjestöjen ja ammattikorkeakoulujen (22 ammattikorkeakoulua) yhteistyönä. Ammattikorkeakoulut tarjoavat yhteisen ikkunan kautta yrityksille teemoitettujen kokonaisuuksien kautta mikro-opintokokonaisuuksia (alle 3 op), jotka voidaan suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta, ilman veloitusta. Ammattikorkeakoulut luovat hankkeen aikana tiiviin yhteistyön myös Suomen Yrittäjien ylläpitämään koulutustarjontaan. Tämän lisäksi järjestetään suuralueittain yrityksille info- ja sparraustilaisuuksia. Yritysyhteistyön täsmätoimena jokainen osallistuva ammattikorkeakoulu toteuttaa omia yrityslähtöisiä kehittämistoimia, jotka liittyvät alueen erityistarpeisiin ja mikro-opintokokonaisuuksien teemoihin ja syventävät sitä kautta yritysten osaamista ja muutoskyvykkyyttä

Hankkeen kohderyhmänä ovat Länsi-Suomen alueen (Pirkanmaa, Etelä ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Satakunta, Varsinais-Suomi) mikro- ja pk-yritykset, joilla on tarve kehittää osaamistaan ja liiketoimintaansa koronakriisistä selviytyäkseen sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet liiketoimintaa suunnittelevat henkilöt. Hankkeen kohderyhmänä on yritysten johto ja henkilöstö.

Hankkeen toimenpiteet jaetaan kolmeen työpakettiin:
TP1: Markkinointi-ikkunan luominen kaikkien ammattikorkeakoulujen mikro-opintoihin valituissa teemoissa (valtakunnallinen)
TP2: Yritysten sparraus ja muutoskyvykkyyden tukeminen suuralueittain valituissa teemoissa (Suuraluekohtainen)
TP3: Ammattikorkeakoulukohtaiset kehittämistoimet ja pilotit maakunnallisesti. Kehitetään opintokokonaisuuksien kautta yritysten henkilökunnan ja yrittäjien osaamista ja sitä kautta tuetaan yritysten osaamista, muutoskyvykkyyttä ja TKI-investointien kasvua (Maakuntakohtainen)

Hankkeessa toteutettavien nopeiden toimien kautta yritysten muutoskyvykkyys paranee ja yritykset saavat tukea ja osaamista toimintansa uudistamiseen. Hankkeen tuloksena mikro- ja pk-yritykset tunnistavat aiempaa paremmin korkeakoulut yrityksen kehittämistoiminnan kumppaneina ja hyödyntävät niitä jatkossa omien kehittämistoimien, rahoitushakujen ja osaamisen kehittämisen yhteistyökumppaneina.
Hanke toteutetaan samanaikaisesti ja synkronoituna Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin vastaavien hankkeiden kanssa ja se sisältää yhteisiä valtakunnallisia osioita, joita koordinoi Karelia AMK (TP1). Hankkeen toteuttajat Länsi-Suomen suuralueella ovat TAMK, Centria, JAMK, Novia, SeAMK, SAMK, TurkuAMK ja VAMK.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Länsi-Suomen alueen pk- ja mikroyritysten henkilöstö ja johto.

Osallistujalomakkeet kerätään hankkeessa mikro-opintokokonaisuuksiin ja sparripajoihin osallistuvilta yritysten työntekijöiltä ja johdolta. Kaikista muista tilaisuuksista kerätään osallistujalistat. Kaikki toteuttajat ovat kokeneita RR-toimijoita ja osallistujalomakkeiden keräämiseen on täten valmiudet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat:
- Kauppakamarit (Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Varsinais-Suomi, Satakunta)
- Yrittäjäjärjestöt (maakunnat ja alueet)
- Yrittäjyydestä kiinnostuneet/yritystä valmistelevat henkilöt, start-upit
- Järjestötoimijat (erit. suuremmat järjestöt, jotka työllistävät useita henkilöitä)
- Kaupunkien ja kuntien elinkeino- ja kehitystoimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 612 783

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 869 520

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 015 980

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 086 900

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Joutsan, Porin, Jyväskylän, Tampereen, Salon, Åboland-Turunmaan, Turun, Kaustisen, Loimaan, Lounais-Pirkanmaan, Kokkolan, Saarijärven-Viitasaaren, Rauman, Keuruun, Suupohjan, Jämsän, Pohjois-Satakunnan, Vakka-Suomen, Jakobstadsregionen, Etelä-Pirkanmaan, Sydösterbottens kustregion, Seinäjoen, Ylä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Äänekosken, Järviseudun, Vaasan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Veteli, Kurikka, Kaskinen, Orivesi, Uusikaarlepyy, Eura, Kangasala, Kankaanpää, Koski Tl, Joutsa, Mustasaari, Lempäälä, Toholampi, Karijoki, Ikaalinen, Perho, Virrat, Kemiönsaari, Mynämäki, Kuhmoinen, Keuruu, Taivassalo, Petäjävesi, Jyväskylä, Pöytyä, Kauhava, Kruunupyy, Merikarvia, Äänekoski, Nokia, Vimpeli, Halsua, Valkeakoski, Alajärvi, Urjala, Salo, Sauvo, Huittinen, Lapua, Ähtäri, Nakkila, Hankasalmi, Seinäjoki, Hämeenkyrö, Turku, Rusko, Kokemäki, Punkalaidun, Kaustinen, Rauma, Nousiainen, Kannus, Naantali, Masku, Säkylä, Ulvila, Kokkola, Pomarkku, Vöyri, Kristiinankaupunki, Karstula, Kannonkoski, Pihtipudas, Kinnula, Lappajärvi, Pedersören kunta, Teuva, Oripää, Pori, Paimio, Viitasaari, Kustavi, Tampere, Vesilahti, Pietarsaari, Kauhajoki, Mänttä-Vilppula, Vehmaa, Ruovesi, Uurainen, Somero, Saarijärvi, Parkano, Laihia, Harjavalta, Soini, Siikainen, Lieto, Lestijärvi, Pirkkala, Kyyjärvi, Aura, Pyhäranta, Ilmajoki, Akaa, Jämijärvi, Evijärvi, Isokyrö, Isojoki, Laitila, Pälkäne, Ylöjärvi, Toivakka, Jämsä, Laukaa, Eurajoki, Alavus, Kaarina, Luhanka, Parainen, Maalahti, Kivijärvi, Raisio, Konnevesi, Närpiö, Uusikaupunki, Marttila, Muurame, Karvia, Sastamala, Loimaa, Luoto, Vaasa, Juupajoki, Multia, Kihniö, Kuortane, Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 296

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 509

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 469

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysissä on hyödynnetty julkaisuja "Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt" (TEM 2012) sekä “Sukupuolisensitiivinen hanketyö” (Mai Salmenkangas & Riikka Wallin, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2019). Hankkeen kohderyhmän yritykset ja niiden henkilöstö toimivat monialaisesti eri toimialoilla. Hankkeen nopeilla matalan kynnyksen toimenpiteillä tuetaan kohderyhmän osaamista ja yritysten muutoskyvykkyyden tukemista samalla huomioiden sukupuolten tasa-arvo ja hyvien käytänteiden toteutuminen. Hanke edistää tasa-arvon toteutumista yhteiskunnan eri toimialoilla osana mikro- ja pk-yritysten muutoskyvykkyyden vahvistumista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on strategia, jonka avulla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään hankkeen aikana kaikkeen toimintaan, osaamisen kehittämispalveluiden tarjontaan sekä viestintään. Hankkeen viestinnässä ja hanketyössä pyritään tiedostamaan sukupuolisensitiivinen kielenkäyttö ja terminologia sekä huomioidaan sukupuolinäkökulma visuaalisen viestinnän valinnoissa. Hankkeen toimenpiteet on suunnattu tasa-arvoisesti aikille sukupuolille. Tämä edesauttaa eri alojen tasa-arvokehitystä paitsi hankkeen aikana myös sen päätyttyä. Hankkeen aikana pyritään luomaan kaikille hankkeeseen osallistuville henkisesti ja fyysisesti turvallinen toimintaympäristö.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Perustelu: Hankkeen valmennus- ja koulutusteemojen läpileikkaavana teemana on vihreä siirtymä ja kestävä kehitys. Kestävyysmuutoksessa ja kriisien ratkaisemisessa on tärkeää ymmärtää, kuinka eri asiat ovat yhteydessä toisiinsa, mitä ja miten tuotamme, kulutamme, myymme, suunnittelemme ja rakennamme. Elinkaariajattelu on olennainen osa kiertotaloutta, mikä on sisällytetty osaksi tapahtumatuotantoa ja mikroprojektikokonaisuuksia. Kiertotalous edustaa talousmallia, jossa pyritään irti luonnonvarojen kulutuksen kasvusta ja kasvattamaan taloutta ekologisten reunaehtojen raameissa, neitseellisiä luonnonvaroja säästeliäästi käyttäen. Kiertotalouden periaatteita noudattamalla luonnonvarojen käyttöä voidaan järkeistää kehittämällä uutta teknologiaa sekä tehostamalla yhteiskunnan rakenteita, palveluita ja prosesseja. Hankkeen innovaatioprojektit edistävät kierto- ja biotaloutta, kehittävät ja parantavat materiaali- ja energiatehokkuutta, teollisuuden ja pk-yritysten sivuvirtojen ja jätteiden tehokkaampaa hyödyntämistä. Integroimalla elinkaariajattelu osaksi hanketta, ja sitä kautta osaksi innovaatioekosysteemiä ja hankkeen projektityöskentelyä, oppijat voivat haastaa ja kyseenalaistaa nykyisiä tapoja ja tottumuksia toimia yhteiskunnassa. Elinkaariarvioinnissa otetaan huomioon tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset (positiiviset ja negatiiviset). Ymmärtämällä oman toiminnan vaikuttavuus luontoympäristöön ja ilmastoon muuttuvat kulttuuriset toiminta- ja ajattelutavat kestävämmiksi, ja kestävä systeeminen muutos yhteiskunnassa kääntyy kestävään ja luonnonvaroja kunnioittavaan suuntaan. Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ymmärtäminen luo mahdollisuudet parantaa taloudellista ja luonnonvarojen käytön tehokkuutta, mutta myös lisää mahdollisuuksia löytää tuotteiden ja toimintojen kehittämiskohteet. Elinkaaritietoinen ja planetaarisesti ajatteleva ihminen tunnistaa ekoloiset reunaehdot ja toimii taatakseen sekä ihmis- että muidenkin lajien mahdollisuudet hyvinvoivaan elämään myös tulevaisuudessa. Hankkeen toiminta noudattaa kiertotalouden periaatteita ja ottaa huomioon elinkaariajattelun, jotta kestävää systeemiajattelua saadaan levitettyä monipuolisesti työelämään ja koulutuksiin, ja sitä kautta tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Hankkeessa saavutettu osaamien ja muutoskyvykkyys lisäävät kykyä vastata ja vähentää ilmastonmkuutoksen aiheuttamia riskejä välittömästä ja välillisesti. Ilmastonlämpeneminen ja luonnonvarojen ylikäyttö ovat ilmastonmuutoksen ja kestävyysvajeen keskiössä. Nyt vaaditaan nopeita ja konkreettisia ratkaisuja ilmastonlämpenemisen ehkäisyksi hiilensidonnassa, mutta myös ratkaisuja materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen. Konkreettisia ilmastotoimia,sekä toimintamallien ja teknologioiden kehittämistä edistetään innovaatioekosysteemin, innovaatio- ja yritysprojektien kautta. Jotta tarvittavat muutokset olisivat kestäviä ja ylisukupolvet huomioivia, on muutoksen lähtökohtana systeemiajattelun periaate, joka huomioidaan innovaatioekosysteemin ja projektien perustoiminnoissa. Elinkaariarviointi on hankkeen projektitoiminnan prosessimallina; elinkaariarvioinnissa otetaan huomioon tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaiset ympäristö- ja ilmastovaikutukset nyt ja tulevaisuudessa. Elinkaaritietoinen ja planetaarisesti ajatteleva ihminen tunnistaa ekoloiset reunaehdot, ymmärtää monimuotoisen luonnon merkityksen ekosysteemin, talouden toiminnan ja ihmisen hyvinvoinnin pohjana, ja on näin valmiimpi rakentamaan kestäviä käytäntöjä ihmisen arjessa ja yhteiskunnan toiminnoissa. Päästöjen vähentäminen ei yksin riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä alle 2 asteeseen, vaan tarvitaan keinoja ilmakehän hiilidioksidin määrän vähentämiseen. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on jo hälyttävän korkealla tasolla, eivätkä monet teollisuuden alat pysty vähentämään päästöjä riittävän nopeasti. Hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, mutta myös mahdollistaa uusien ratkaisujen, tuotteiden ja materiaalien kehittämisen nettonegatiivisilla kasvihuonepäästöillä, sekä fossiilisten polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien korvaamisen kestävillä vaihtoehdoilla. Näitä ratkaisuja tutkitaan yhdessä osarahoittajien ja innovaatioekosysteemin kautta tässä hankkeessa, kartoittaen samalla jatkohankeideoita tämän teeman parissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Vihreän siirtymän osaamisen myötä saadaan positiivisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuudelle yritysten toimien kautta. Perustelu: Globaalien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan teknologisten ja rakenteellisten muutosten lisäksi muutoksia ajatus- ja toimintamallien, ihanteiden ja arvojen tasolla, jotta tarvittavan systeemisen muutoksen laajuus ulottuu yhteiskunnan kaikille tasoille ja sektoreille. Jotta muutos yhteiskunnassa kulkee kohti kestävämpää, luonnon monimuotoisuuden turvaavaa ja hiilineutraalia toimintaa, tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, miten oma työ ja arki, sekä kaikki toiminta yhteiskunnassa kietoutuvat luontoon ja ekosysteemiin. Siksi elinkaariajattelu on projektitoiminnan pohjana ja perustana; tutkimalla ja tarkastelemalla ekosysteemin toimivuutta, ympäristö- ja kestävyysongelmia sekä oman toiminnan vaikuttavuutta ympäristöön on helpompi ymmärtää kestävyyskriisin ja ilmastonmuutoksen juurisyyt. Kun ongelman ydin ja oma vaikuttavuus ilmastonmuutoksessa ja luonnonmonimuotoisuuden heikkenemisessä oivalletaan, on helpompi motivoitua järkeistämään omaa arkea ja kulutustottumuksia kiertotalouden ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseksi. Tällä hetkellä kokonaisvaltainen ymmärrys esimerkiksi hiilen kiertokulusta, biologisista hiilensidontamenetelmistä ja hiilinieluista on vähäistä, vaikka monimuotoinen luonto, toimiva ekosysteemi ja luontopääoman kestävä käyttö ovat toimivan yhteiskunnan ja hyvinvoivan tulevaisuuden perusta. Siksi nyt on erityisen tärkeää valistaa ja tiedottaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ehkäisykeinoista, sekä tuoda ihminen takaisin lähemmäksi luontoa ja osaksi luonnon kiertokulkua. Elinkaarianalyysiä hyödyntämällä oman toiminnan vaikuttavuus nyt ja tulevaisuudessa tunnistetaan ja tiedostetaan, mikä osaltaan edistää ihmisen luontosuhteen tiivistämistä; ymmärtämällä monimuotoisen luonnon, biologisten hiilinielujen luontoarvon ja hyödyn hiilensidonnassa, ollaan valmiimpia edistämään ja kehittämään kestävien käytäntöjä rakentamista ihmisen arjessa ja yhteiskunnan toiminnoissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Vihreän siirtymän edistäminen osaamista lisäämällä vaikuttaa välillisesti sitä myötä kuin vihreän siirtymän mukaisia toimia otetaan yritysten käyttöön. Perustelu: Elinkaarianalayysi, tapahtumat ja mikrokurssikokonaisuudet mahdollistavat ilmastosimulaatiot ja -mallinnusohjelmien käytön, ja sitä kauta nykytoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin pinta- ja pohjavesiin, sekä maaperään ja ilmaan. Mallinnuksia voidaan käyttää ilmastonmuutoksen sopeutumisen todentamiseen, ja sitä kautta ratkaisuiden kehittämiseen yrityksissä. Ilmastomallinnusta ja mikroklimatologisia mittauksia hyödynnetään, jotta voidaan tutkia lämpösaarekeilmiötä erilaisilla asetelmilla, joissa on viherrakenteita esim. puistoissa, kaduilla, pihoilla tai vesistössä. Viherrakentaminen kaupunkiympäristössä vähentää osaltaan kasvihuonekaasuja, mutta myös tuo monimuotoista luontoa osaksi rakennettua ympäristöä, edistäen samalla työllistymistä ja uusien työpaikkojen syntyä. Kasvillisuuden tutkiminen osana rakennettua ympäristöä osaltaan edistää ja lisää viherrakentamista, ja sitä kautta ilmastonmuutokseen sopeutumista tulevaisuudessa. Esimerkiksi sademäärät lisääntyvät Uudenmaanalueella tulevaisuudessa, viherrakentamista tarvitaan kaupungeissa hulevesien hallinnoinnissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta suoraan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Käynnissä oleva vallankumous uusine teknologioineen ja fyysiset, biologiset ja digitaaliset rajat ylittävine sovelluksineen tuo uusi mahdollisuuksia toimia energia- ja materiaalitehokkaammin. Hanke pyrkii toteuttamaan kiertotalouden toimintamalleja, pyrkien vähentämään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, mutta myös toimimaan energia ja materiaalitehokkaammin. Hankkeessa pyritään edistämään yritysten muutoskyvykkyyttä,, keskittyen toiminnan resurssitehokkuuden kehittämiseen, uusien energiaratkaisujen toteuttamiseen ja hyödyntämiseen, mutta myös uusien digitaalisten ratkaisujen ja teknologioiden kehittämiseen. Tapahtumat, mikrokurssit ja oppimisprojektitoiminta osaltaan edistää systeemitason kokonaisvaltaista muutosta, sekä uusien käytänteiden ja teknologioiden käyttöönottoa; yleistä kulutustasoa saadaan laskettua ja koko systeemin toimintaa kehitettyä energia- ja materiaalitehokkaammaksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 6
Hankkeessa tutkitaan, opitaan ja kannustetaan uusien energiaratkaisujen toteuttamista ja hyödyntämistä yrityksissä. Mikrokurssit ja tapahtumat lisäävät tietoisuutta ja osaamista energiateemoissa, jotka edesauttavat vallitsevan energiakriisin ratkomisessa, mahdollistavat uusien energiaratkaisuiden soveltamisen ja hyödyntämisen. Myös digitaalinen teknologia osaltaan edistää energiatehokkaampaa toimintaa, kun yritysten toimintoja voidaan tekoälyn ja robotisaation avulla automatisoida.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Muutos yhteiskunnassa kohti kestävämpää ja hiilineutraalia toimintaa lähtee systeemimuutoksen ja -ajattelun perustasta; systeemiseen muutokseen vaaditaan parempaa ymmärrystä siitä, miten oma työ ja arki, sekä kaikki toiminta yhteiskunnassa kietoutuvat luontoon ja ekosysteemiin. Ekologisen kestävyyskriisin ratkaiseminen vaatii isoja rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa, joihin eivät riitä pelkät käytännön elämäntapamuutokset tai teknologiset ratkaisut. Isojen rakenteellisten muutosten toteutuminen ei ole mahdollista ellemme tarkastele arvomaailmaamme, opittuja tapoja ja ihanteita. Arvojen, ihanteiden ja opittujen toimintamallien muuttaminen on mahdollista, kun tietopohja maapallon kantokyvystä ja vallitsevista ympäristöongelmista laajenee, ja ihmisen luontosuhde tiivistyy. Näitä tavoitteita edistetään hankkeessa erilaisten tapahtumien ja oppimiskokonaisuuksien kautta. On tärkeää ymmärtää, mitä on suojeltava ja kehitettävä, ja miksi, jotta talouden ja ihmisen hyvinvoinnin pohja kestää ja kantaa yli sukupolvien. Ilman hyvinvoivaa ja toimivaa ekosysteemiä nyky- yhteiskuntamme ja paikallisen elinkeinorakenteen toimilta katoaa pohja; tulevaisuus ei rakennu kestävälle pohjalle. Tällä hetkellä taloudellinen kasvu, luonnonvarojen käyttö ja ihmistoiminta nykyisellään on kestämätöntä. Kestävä kehityksen tavoitteena on tukea maapallon ekosysteemien ja ihmisten hyvinvointia. Kestävä kehitys on tulevaisuuden perustaito, kuten matematiikka tai fysiikka. Innovaatioekosysteemi mahdollistaa kestävän kehityksen perusteiden tutkimisen ja sisäistämisen. Oman toiminnan vaikuttavuuden ymmärtäminen osaltaan rakentaa ja toteuttaa kestävää paikallista elinkeinorakennetta ja -elämää, edelleen monipuolistaen alueen toimintoja ja työllistymismahdollisuuksia, sekä lisäten alueen hyvinvointia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Hanke edistää systeemitason kokonaisvaltaista muutosta vihreässä siirtymässä osallistuvien tapahtumien kautta. Korkeakoulujen välinen yhteistyö, ekosysteemiverkosto ja osaamisen kehittäminen LivingLabin ja avoimet jatkuvan oppimisen ympäristö tuovat samanmieliset ympäristöasioista kiinnostuneet toimijat yhteen, sekä toimijat, jotka eivät vielä tiedä vihreän siirtymän, uusien teknologioiden uusista mahdollisuuksista.Ekosysteemiverkosto mahdollistaa tiiviin yhteistyön osatoteuttajien, yhteistyökumppaneiden, pk- ja mikroyritysten ja oppijoiden välillä. Yhteistyö eri sukupolvien, tekijöiden ja toimialojen välillä haastaa jokaisen tutkimaan, tarkastelemaan ja muuttamaan opittuja tapoja, arvoja ja ihanteita.Tämä osaltaan mahdollistaa uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen uutta teknologiaa soveltaen. Hankkeen päätuotoksina ovat ajasta ja paikasta riippumatta uoritettavat mikrokurssit, joiden avulla yrityksillä on mahdollisuus lisätä osaamistaan ja kehittää toimintaansa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Yhteistyö eri korkeakoulujen välillä, yritysten ja yrittäjien sitouttaminen verkosto- ja oppimistoimintaan, edistää paikkariippumattomatonta ja etätyötä, mikä osaltaan vauhdittaa digitaalista muutosta ja kiertotaloutta. Digitaalisuuden mahdollisuudet edistävät etätyöskentelyä, joka osaltaan vähentää liikkumisesta syntyviä päästöjä, energian ja materiaalien käyttöä, mutta myös edistää yhteistyön tekemistä; uudenlaiset ratkaisut vaativat onnistuakseen yhdessä oppimista ja kehittämistä yhdessä muiden kuntien, kaupunkien, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia monipuolistaa ja kansainvälistää toimintaympäristöä, mikä osaltaan edistää yritysten muutoskyvykkyyttä ja resilienssiä, samalla vähentäen liikkumiseen käyttettävän energian määrään.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 6
Hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea yritysten muutoskyvykkyyttä. Muutoskyvykkyyden yhtenä osana on työntekijöiden ja koko työyhteisön hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen. Hankkeen toimenpiteillä edistetään suoraan yritysten henkilöstön työhyvinvointia. Koulutusten kautta hankitaan eri-ikäisille ja eri sukupuolta oleville työntekijöille yksilöidysti voimavaroja öhyvinvointiosaamiseen, joka lujittaa heidän ammatillista osaamista ja asemaa työelämässä. Näillä tekijöillä on todettu olevan myös selvä yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Vihreän siirtymän edistäminen tukee entistä vähähiilisempää taloutta sekä saastumisen ja jätteiden määrän vähenemistä. Näin hanke hyödyttää välillisesti laajempiakin tahoja kuin kohderyhmänä olevia yrityksiä.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten tasa-arvoa vaan vahvistaa ja edistää vihreää siirtymää, yritysten muutoskyvykkyyttä ja uuden teknologian soveltamisesta toiminnan kehittämisessä. Digitalisuuden hyödyntäminen hankkeessa edistää digiosaamisen vahvistumista, mutta myös mahdollistaa paikkariippumattoman työn teon, jolloin toimihenkilöiden potentiaali työllistyä työmarkkinoilla kasvaa. Digitaalisuus, etä- ja monipaikkainen työ mahdollistavat perhe ja työelämän yhdistämisen paremmin, mikä osaltaan edistää naisten työllistymistä ja mahdollisuutta osallistua tulevaisuuden kehittämiseen. Tapahtumat ja tarjottavat mikro-osaamiskokonaisuudet osaltaan purkavat nais- ja miesvaltaisiin aloihin ja tehtäviin liittyvää epätasa-arvoa, muuta myös työmarkkinoiden toimivuuden ja kehittymisen näkökulmaa. Naiset ovat toistaiseksi innokkaammin tarttuneet tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien toimien toteuttamiseen. Pyrittäessä kohti kestävää kasvua on epätasaista sukupuoli jakaumaa tasattava työelämässä, korkeakouluissa ja toisella asteella. Tuomalla esiin uuden teknologian ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia ilmastokriisin ratkaisussa sekä kuvaamalla, kuinka perinteiset alat muuttuvat uuden teknologian myötä voidaan sukupuolijakauman muutokseen myötävaikuttaa. Tasa-arvon edistäminen osaltaan edistää yritysten muutoskyvykkyyttä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen työntekijöiden ja eri toimialojen välillä on eriarvoista.Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa toimintatapoja, joiden avulla käsitellään työhyvinvointiin liittyviä asioita yhdessä. Hankkeen toimenpiteillä edistetään myös moninaisten työyhteisöjen muutoskyvykkyyttä. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan ja rohkaistaan yrityksiä suhtautumaan positiivisesti työntekijöiden erilaisuuteen ja näkemään erilaisuus yrityksen voimavarana. Hankkeen toimenpiteillä vastataan välillisesti yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen maahanmuuttajien osalta hankkeessa yrityksille annettavien koulutusten ja muiden toimenpiteiden kautta. Yritysten saama tieto monikulttuurisuuteen liittyen parantaa niiden kykyä työvoimavajeen paikkaamisessa antaen samalla työmahdollisuuksia erilaisista kulttuurisista taustoista oleville ihmisille. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy, kun heikossa työmarkkina-asemassa olevat saavat löytävät uusia keinoja menestyä työelämässä.
Kulttuuriympäristö 2 2
Perustuslain (731/1999) 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Yritykset toimivat aina jonkun kulttuuriympäristön osana ja viihtyisä kulttuuriympäristö on yksi niiden menestystekijöistä. Hankkeessa kiinnitetään huomiota toisaalta kulttuuriympäristöjen käyttöön osana markkinointia ja liiketoiminnan edistämistä toisaalta sen merkitystä työhyvinvoinnille. Hankkeen vaikutus kulttuuriympäristöihin on kuitenkin pääosin neutraali, ellei toiminnassa mukana olevat yritykset hyödynnä kulttuuriympäristöjä suoraan osana liiketoimintaansa. Silloin hankkeessa korostetaan erityisesti kulttuuriympäristöjen vastuullista huomioimista.
Ympäristöosaaminen 2 5
Ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden laajentaminen, uusien digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen ja yritysten muutoskyvykkyyden edistäminen edellyttää hankkeen tulosten saattamista laajemman yleisön tietoon esimerkiksi tapahtumien, jatkuvan oppimisen ja osallistavan yhdessä tekemisen keinoin. Hanke tuottaa uutta sisältöä oppimisen viitekehykseen. Konkreettisten tapahtumien ja osallistavien mirkoprojektien myötä ympäristöosaaminen ja -tietoisuus paranevat, mikä mahdollistaa resurssitehokkaan ja hiilineutraalin yhteiskunnan kehityksen. Hanke lisää ja laajentaa oppijoiden urapolku- ja kehitysmahdollisuuksia, mikä osaltaan mahdollistaa pk- ja mikroyritysten kasvun ja kehityksen vihreässä siirtymässä, sekä uusien teknologioiden kehittämisen. Ympäristöosaamista ja digitekniikan, ja muutoskyvykkyyttä kehitetään ja laajennetaan hankkeen aikana hankkeessa kirjatuissa työpaketeissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-