Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22915

Hankkeen nimi: JOKOS II- Järjestötyöllistämisen mahdollisuudet

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: MIELI Rovaniemen Seudun Mielenterveys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1049101-8

Jakeluosoite: Rovakatu 23

Puhelinnumero: 0401994600

Postinumero: 96200

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.kansalaistalorovaniemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marika Ahola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marika.ahola(at)rovaniemenneuvokas.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401994600

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päämääränä on madaltaa yhdistysten kynnystä työllistää tiiviin verkostotyön sekä osaamisen vahvistamisen keinoin, edesauttaa pitkäaikaistyöttömien työllistymistä yhdistyksiin sekä selvittää keinoja ja rakenteita yhdistyksille suunnattavien työllistämistä edistävien palveluiden toteuttamiseen (esim. palkanlaskenta ja muu taloushallinto, palkkauksen tuet, työnohjauksellinen tuki). Hanketta toteutetaan Rovaniemen kylien ja keskustan alueella. Kylillä hyödynnetään JOKOS- Työtä ja hyvinvointia kylissä -hankkeessa perustettuja JELPPI -pisteitä sekä tuetaan mm. sähköisen asioinnin kanavia digireppujen sekä JOKOS.FI – Järjestötyöllistämisen työkalupakin avulla.


Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset:

Hankkeessa tuetaan kolmannen sektorin, erityisesti pienten yhdistysten, työllistämisvalmiuksia muuttuvassa työllisyyden toimintaympäristössä mm. tiedottamalla järjestötyöllistämisen mahdollisuuksista, jakamalla oikea-aikaista tietoa uusista laeista ja niiden vaikutuksista yhdistysten työllistämiseen sekä vahvistamalla osaamista koulutuksin ja ohjauksin.

Lisäksi hankkeessa edistetään yhdistyksiin työllistymistä tuottamalla koostettua tietoa järjestöjen tarjoamista työpaikoista, työ- ja harjoittelumahdollisuuksista (JOKOS.FI) sekä tarjoamalla mm. työnhakuun ja työelämävalmiuksiin liittyvää tukea ja ohjausta (mm. JELPPI-pisteet ja sähköiset väylät). Lisäksi selvitetään vaihtoehtoisia rakenteita ja malleja tukemaan yhdistyksiä tarjoamaan työntekijöilleen työelämävalmiuksiin ja jatkopolkuihin liittyvää ammatillista tukea tukityöllistämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi

Tehdään kartoitus vaihtoehtoisista malleista ja rakenteista keskitettyjen yhdistystyöllistämisen työnantajavelvoitteiden hoitamiseen liittyvien tukitoimien toteuttamiseksi pienille yhdistyksille. Selvityksen pohjalta laaditaan suunnitelma Rovaniemelle sopivasta mallista, jota Rovaniemen työllisyydenhoidon ekosysteemi tukee ja joka pilotoidaan uudelta ohjelmakaudelta haettavassa järjestötyöllistämisen hankkeessa.

Lisäksi hankkeessa tiiviin verkostoyhteistyön keinoin edelleen kehitetään järjestötyöllistämiseen liittyviä käytäntöjä ja rakenteita siten, että järjestötyöllistäminen linkittyy luontevaksi osaksi Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden ekosysteemiä ja se integroidaan muuttuvaan toimintaympäristöön osaksi uutta kuntien työllisyydenhoidon ja hyvinvointialueen rakennetta. Yhteistyön tavoitteena on tunnistaa ja tuoda näkyväksi kolmannen sektorin mahdollisuudet työnantajina sekä mahdollistaa joustavat palvelupolut ja räätälöidyt työtehtävät yhdistykseen palkattavan työntekijän osaamisen vahvistamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat Rovaniemen kaupungin ja kylien yhdistykset (yhdistysten hallitukset sekä hallitustyöskentelystä kiinnostuneet), pitkäaikaistyöttömät sekä osatyökykyiset, nuoret sekä iäkkäät työnhakijat, eli vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joiden työllistymiseen ja osaamisen vahvistamiseen tarvitaan tukea. Lisäksi kohderyhmänä on työllisyyttä edistävät toimijat ja verkostot sekä oppilaitosten edustajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yhdistystyöllistämisen rakenteiden kehittämistoimien sekä yhdistysten työllisyysvalmiuksien tukitoimien johdosta jatkossa yhdistyksiin työllistyvät pitkäaikaistyöttömät (joihin tässä hankkeessa ei vielä kohdistu suoria toimenpiteitä). Lisäksi välillisinä kohderyhminä hankkeessa ovat yhdistysten jäsenet, kansalaiset, jotka hakevat osallisuuden kokemuksia yhdistystoiminnasta sekä mm. kylillä asuvat ikäihmiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 113 474

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 106 352

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 140 424

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 132 423

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lapin työllisyyskatsauksen elokuu 2022 mukaan Rovaniemen kaupungissa asuvista työttömistä työnhakijoista miehiä on 1 677 hlöä ja naisia 1 194 hlöä. Hankkeessa pyritään parantamaan erityisesti pitkäaiaikaistyöttömien miesten työllistymistä, koska heitä on toiminta-aluella enemmän kuin naisia. Koko Lapin aluella trendinä on havaittu että naisten työttömyys vähenee nopeammin, joten hankkeen palveluilla pyritään saamaan myös miesten työttömyys vähenemään.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankketta suunniteltaessa on tiedostettu Suomessa edelleen vallalla oleva työelämän segrekaatio. Hankkeen aikana pyritään välttämään työtehtävien jakaantumista "miesten ja naisten töihin". Työtehtäviä räätälöitäessä ja työnhakijoita niihin ohjatessa kiinnitetään huomio tekijän osaamiseen, motivaatioon ja muihin tekijöihin, eli keskitytään työkykyyn eikä sukupuoleen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toiminta kohdistuu kohderyhmän edustajiin sukupuolesta riippumatta. Asiakastyöskentelyssä huomioidaan tasapuolisuus eri sukupuolten välillä koko hankkeen keston ajan. Asiakkaiden valmennuksissa, koulutuksissa sekä aktivointitoimissa edistetään sukupuolineutraliteettiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 1
Kohderyhmälle tarjotut palvelut toteutetaan hyödyntäen olemassa olevia laitteita, rakennuksia sekä matariaalien kierrätettävyyttä. Tulosteita vältetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 1
Hankkeen toiminta-alue on laaja, eikä julkista liikennettä ole käytettävissä, joten hankehenkilöstö joutuu liikkumaan henkilöautolla. Ajoreitit suunnitellan hyvin etukäteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään etä yhteyksiä. Työllistettäville pyritään löytämään työtä läheltä hänen omaa elinympäristöään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 1
Hankkeen toteutuksessa aiheutuvat jätteet kierrätetään ja materiaalihankinnat minimoidaan. Mm. käytetään uudelleentäytettäviä mustekasetteja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Jätteet lajitellaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Toiminnassa pyritään hyödyntämään paikallisia palveluntuottajia esim. tarjoiluissa ja muissa hankinnoissa sen mukaan, kuin se on mahdollista.Selvitetään mahdollisuuksia saada elinkeino omalta lähialueeltaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia sähköisiä palveluita ja tuetaan erityisesti ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksia käyttää etäpalveluita ja verkkoasiointia digireppujen avulla. JOKOS.FI - työkalupakki mahdollistaa ajantasaisen tiedon saavutettavuuden ajasta ja paikasta riippumatta.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Palveluiden tuominen lähemmäs asukkaita pitkien välimatkojen Rovaniemellä sekä etäyhteyksien hyödyntäminen asiakaspalvelussa ja neuvottelutilanteissa vähentävät tarvetta maaseudun asukkaiden yksityisautoiluun, joka on huomattava ympäristön kuormittaja. Hyödynnetään kimppakyytejä ja julkisia kulkuvälineitä mahdollisuuksien mukaan. Myös asukkaiden mahdollisuus työllistyä omalla asuinalueella vähentää työmatkaliikenteen aiheuttamaan kuormaa ympäristölle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 2
Yhdistyksiin palkattavien pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi paranee (osallisuus, talous, osaaminen jne) ja näin vahvistuu mahdollisuudet myös jatkopolkuihin. Hyvän kierre. Myös yhdistys vahvistuu lisätyövoimasta ja pystyy palvelemaan jäseniään ja toimintaympäristöään paremmin. Esim. kylätyöntekijöiden työpanos ikäihmisten parissa parantaa heidän turvallisuuden tunnettaan ja mahdollisuutta kotona asumiseen.
Tasa-arvon edistäminen 2 1
Hankkeessa pyritään huomioimaan miesten suurempi osuus työttömistä työnhakijoista ja parantamaan miesten osallisuutta ja hyvinvointia sekä ehkäisemään heidän syrjäytymistään. Hankkeen toiminta kohdistuu kuitenkin molempien sukupuolien edustajiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 2
Hankkeessa edistetään erityisesti maaseudulla asuvien henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista palveluiden saatavuuden näkökulmasta (JELPPI pisteet).
Kulttuuriympäristö 3 5
Yhdistykset ovat merkittäviä toimijoita omien alueidensa kulttuuriympäristöjen vaalijoina ja rahoituksen hakijoina erilaisiin kulttuuriympäristöä kehittäviin ja ylläpitäviin toimintoihin (perinnemaisemat, virkistysalueet tulipaikkoineen). Hankkeessa yhdistyksille tarjottava tuki ja mahdollisuus saada resurssia omaan toimintaan työllistämisen kautta voi kohdentua myös näihin osa-alueisiin vaikkapa kyläyhdistyksessä. Yhdistysten tulevaisuuden tukeminen turvaa myös kulttuuriympäristöjen säilymistä laajemmassa mittakaavassa.
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päämääränä oli madaltaa yhdistysten kynnystä työllistää tiiviin verkostotyön sekä osaamisen vahvistamisen keinoin, edesauttaa pitkäaikaistyöttömien työllistymistä yhdistyksiin sekä selvittää keinoja ja rakenteita yhdistyksille suunnattavien työllistämistä edistävien palveluiden toteuttamiseen. Hankeen toteutusalueena oli Rovaniemen kylien ja keskustan alue sekä mm. Lapin järjestötyöllistämisen verkoston kautta koko Lappi.

Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset:
Hankkeessa tuettiin kolmannen sektorin, erityisesti pienten yhdistysten, työllistämisvalmiuksia muuttuvassa työllisyyden toimintaympäristössä mm. erilaisin koulutuksin sekä henkilökohtaisella ohjauksella ja neuvonnalla. Koulutuksia työnantajana toimimisen osaamisen vahvistamiseksi järjestettiin mm. työnantajavelvoitteista, rahoituskanavista, uudesta palkkatukilaista ja sen soveltamisesta yhdistystyöllistämiseen sekä päivittämällä JOKOS.FI työkalupakin sisällöt pysymään muutosten myötä ajantasaisina.

Lisäksi hankkeessa edistettiin erityisesti pitkäaikaistyöttömien yhdistyksiin työllistymistä tuottamalla tietoa järjestöjen tarjoamista työpaikoista kootusti JOKOS.FI-sivustolle sekä tarjoamalla mm. työnhakuun ja työelämävalmiuksiin liittyvää tietoutta, työllisyydenhoidon eri palveluntuottajien asiantuntijoita sekä työnohjauksellista tukea ja ohjausta JELPPI-työllisyyspisteissä sekä henkilökohtaisella tuella. Hankkeen tukemina työllistyi yhteensä 10 työntekijää yhdistyksiin ja 2 avoimille työmarkkinoille sekä 20 nuorta yhdistyksiin kesätöihin.

Hankkeessa toteutettiin selvitys työnelämävalmiuksien tukemiseen ja jatkopolutuksiin liittyvistä ammatillisen tuen väylistä ja tarjoajista, joita yhdistykset voivat hankkia työntekijöilleen tukityöllistämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Samalla myös yhdistykset voivat saada tukea työnantajuuteen liittyvässä ohjausosaamisessaan.

Hankkeessa toteutettiin lisäksi kartoitus vaihtoehtoisista malleista ja rakenteista keskitettyjen yhdistystyöllistämisen työnantajavelvoitteiden hoitamiseen liittyvien tukitoimien toteuttamiseksi pienille yhdistyksille. Kartoitusta varten kontaktoitiin eri toimijoita ympäri Suomea. Selvityksessä esitettiin myös vaihtoehtoja mahdollisesta hankkeistettavasta palvelun sisällöstä Rovaniemelle tai jopa koko Lapin alueelle huomioiden vuoden 2025 alusta voimaan tuleva Työllisyydenhoidon TE2024-laki ja sen mukaiset työllisyysalueet. Kartoitukseen koottiin myös malleja yhdistysten työllistämisen kynnyksen madaltamiseen mm. erilaisista kuntien tai muiden toimijoiden myöntämistä työllistämisen tuista mm. kuntalisistä ja maksuvalmiuslainoituksista.

Hankkeessa jatkettiin tiivistä verkostoyhteistyötä mm. koordinoimalla Lapin maakunnallista järjestötyöllistämisen verkostoa ja muita tärkeitä työllisyydenhoidon, opinnollistamisen, vaikuttamisen sekä TE24-lakivalmistelun sidosryhmiä. Tavoitteena oli edelleen kehittää järjestötyöllistämiseen liittyviä käytäntöjä ja rakenteita siten, että järjestötyöllistäminen linkittyy osaksi Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden ekosysteemiä ja integroituu osaksi uutta kuntien työllisyydenhoidon ja hyvinvointialueen rakennetta. Yhteistyön tavoitteena oli tunnistaa ja tuoda näkyväksi kolmannen sektorin mahdollisuudet työnantajina toimimiseen. Yhdistystyöllistäminen tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti pitkäaikaistyöttömän tai muutoin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen räätälöityine työtehtävineen työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi. Lapin TE24-valmistelutyö tarkempien palvelusisältöjen osalta käynnistyi varsinaisesti työllisyysalueiden varmistuttua loppuvuodesta 2023, joten hankkeessa ei päästy suoraan vaikuttamaan tuleviin työllistämisen rakenteisiin. Silti hankkeessa tehdyn työn ja erityisesti verkostoyhteistyön myötä järjestötyöllistäminen ja kolmannen sektorin rooli työnantajina tuli tunnetuksi ja tunnistetuksi eri työllisyydenhoidon ja -valmistelun osa-alueilla.