|
|
|
Hankekoodi: S22916
Hankkeen nimi: UEF Hybridilab
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 111
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Soppela Sanna Maria
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.soppela(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 590 3766
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
UEF Hybridilab -hankkeen tavoitteena on kehittää UEFin hybridikoulutusten toimintamalli, testata hybridikoulutuskonseptia Itä-Suomen yliopistolla ja rakentaa fyysinen hybridioppimisympäristö Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun kampuksille. Hankkeen aikana oppimisympäristöä testataan ja yhteiskehitetään siten, että UEFin opiskelijoille voidaan jatkossa tuottaa toimivia hybridikoulutusmahdollisuuksia, jotka vastaavat opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin. Samalla hankkeessa kehitetään erilaisia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa hybridikoulutusten oppimiskokemukseen sekä rakennetaan koulutusten hybriditoteutusten tueksi tarvittavat tekniset ratkaisut, jotka tukevat oppimista tukevia pedagogisia ratkaisuja ja lisätään UEFin kouluttajien ja opettajien teknologis-pedagogista hybridikoulutusosaamista. Kouluttajista ja opettajista muodostuva testiryhmä koulutetaan oppimisympäristön käyttöön, jonka jälkeen kouluttajat ja opettajat testaavat tilaa. Oppimisympäristöä kehitetään iteratiivisesti hankkeen aikana yhteisissä työpajoissa. Hybridikoulutuksen kehittämisen ja digitalisaation mahdollisuuksista tiedotetaan blogien kautta ja hankkeen päätteeksi kokemukset raportoidaan julkisesti.
Hanke perustuu oppimismuotoiluun, jonka tavoitteena on tuottaa erinomaisia oppimiskokemuksia, jotka vastaavat opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin. Hankkeessa hyödynnetään palvelumuotoilun periaatteita, ja hybridikoulutuksen ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen toteutetaan iteratiivisesti yhteiskehittämällä. Ennen hanketta kehittämistä on pohjustettu laajasti vahvan käyttäjäymmärryksen keräämisellä sekä hybridikoulutuskonseptin yhteiskehittämisellä.
UEF Hybridilab -hankkeen toiminta jakautuu neljään työpakettiin, jotka edistävät osaltaan parempien hybridikoulutusten teknisten ja pedagogisten ratkaisujen kehittämistä sekä hybridikoulutusosaamisen lisäämistä:
• TP1: Hybridikoulutuslabin rakentaminen
• TP2: Hybridikoulutuslabin yhteiskehittäminen
• TP3: Hybridikoulutusosaamisen kehittäminen
• TP4: Raportointi ja tiedotus
TP1:n tavoitteena on luoda mahdollisuudet toimivan hybridikoulutuksen ja hybridiyhteiskehittämisen toteuttamiseen ja kehittämiseen. TP2:n tavoitteita ovat UEFin opiskelijoiden osallisuuden lisääntyminen, oppimiskokemuksen kehittäminen ja yhteistyö- ja yhteiskehittämismahdollisuuksien laajentuminen mm. yritysten kanssa. TP3:n tavoitteena on tutustuttaa UEFin henkilöstöä mahdollisimman laajasti hybridilabin mahdollisuuksiin hybridilabkoulutuksissa. Samalla koulutuksien avulla lisätään UEFin henkilöstön hybridikoulutusten toteuttamiseen liittyvää osaamista ja mahdollistetaan hybridikoulutusten toteuttamista laajemmin koko UEFissa. TP4:n tavoitteena on varmistaa hankkeen kehittämistoiminnasta viestiminen laajasti ja kattavasti. Samalla kehittämistyötä dokumentoidaan hankkeen edetessä, jolloin muut hybridikoulutusten kehittäjät voivat hyödyntää hankkeessa opittua omissa kehittämishankkeissaan.
Hankkeen tuloksena syntyy konkreettinen hybridikoulutuksen toimintamalli, johon hankkeen kohderyhmää perehdytetään hankkeen aikana koulutuksien ja oppimisympäristödemojen avulla. Hankkeen tuloksena UEFin henkilöstön hybridikoulutusosaaminen lisääntyy, mikä mahdollistaa opiskelijoiden hybridiosallistumismahdollisuuksien lisäämisen tulevaisuudessa. Konkreettisena hankkeen tuloksena hybridikoulutuksen toimintamalli kuvataan UEFin Hybridikoulutuksen käsikirjaan.
Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen tiloihin rakennettavat fyysiset hybridioppimisympäristöt Joensuussa ja Kuopiossa jäävät hankkeen jälkeen sekä opetuskäyttöön, mutta toimivat myös tulevaisuudessa digitalisoituvan koulutuksen testausympäristöinä, joissa voidaan kokeilla sekä erilaisia toimintamalleja käytännössä mutta myös testata erilaisia teknisiä mahdollisuuksia. Hankkeen jälkeen hankkeessa kehitettyä toimintamallia ja oppimisympäristön teknisiä ja käytännöllisiä ratkaisuja voidaan skaalata laajemmin yliopiston tarpeisiin. Lisäksi hybridilabit voivat mahdollistaa yrityksille uusia joustavia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Joustavien osallistumismahdollisuuksien kautta hybridilabit mahdollistavat paremmat yhteistyö ja yhteiskehittämisen mahdollisuudet sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat UEFissa työskentelevät kouluttajat, opettajat ja suunnittelijat sekä muu henkilöstö, joka työskentelee opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisen parissa. Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluvat yritysten edustajat, jotka voivat hyötyä hybridiosallistumismahdollisuuksista Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla.
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kaikki opiskelijat, jotka hyötyvät joustavien osallistumismahdollisuuksien kehittämisestä.
• UEFin jatkuvan oppimisen opiskelijat
• UEFin tutkinto-opiskelijat
• Muut opiskelijat (ml. yritysten henkilöstö)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 109 390
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 109 330
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 136 738
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 136 663
Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Kuopion
Kunnat: Joensuu, Kuopio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 5 |
| Hybridikoulutuksen lisääminen tukee laajemmin vihreää siirtymää, sillä se mahdollistaa etäosallistumisen erityisesti sellaisille henkilöille, joilla on pitkä välimatka koulutuspaikkaan. Hybridikoulutus vähentää turhaa liikkumista ja sitä kautta vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä, joilla on suora vaikutus ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 5 |
| Hybridikoulutuksen lisääminen tukee laajemmin vihreää siirtymää, sillä se mahdollistaa etäosallistumisen erityisesti sellaisille henkilöille, joilla on pitkä välimatka koulutuspaikkaan. Hybridikoulutus vähentää turhaa liikkumista ja sitä kautta vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä, joilla on suora vaikutus ilmastonmuutokseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia materiaalien käyttöön ja jätteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 3 |
| Hanke tukee alueellisesti yliopiston mahdollisuuksia toimivaan hybridinä toteutettavaan yhteiskehittämiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Välillisesti parantuneet yhteiskehittämisen mahdollisuudet voivat tukea myös paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 6 |
| Hanke mahdollistaa uusien digitaalista teknologiaa hyödyntävien koulutuspalvelujen tuottamisen ja kehittämisen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 5 |
| Hybridikoulutusten kehittäminen vähentää tarvetta siirtyä fyysisesti koulutuspaikkaan pitkien etäisyyksien päästä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 8 |
| Hybridikoulutus tarjoaa joustavia ja opiskelijoiden elämäntilanteisiin sopivia osallistumismahdollisuuksia, joissa opiskelijalla on mahdollisuus itse valita hänelle tarkoituksenmukainen osallistumistapa. Osallistumistavan joustavuus ja valinnanmahdollisuus tukevat opiskelijoiden hyvinvointia. Hybridikoulutusosaamisen lisääminen puolestaan tukee opettajien ja kouluttajien hyvinvointia poistamalla epävarmuutta ja tuottamalla teknologis-pedagogista osaamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hybridikoulutuksen edistäminen tukee tasa-arvoa mahdollistamalla erilaisissa elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden joustavan osallistumismahdollisuuden koulutukseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hybridikoulutus edistää yhdenvertaisuutta tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuden osallistua koulutukseen opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioiden. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia ympäristöosaamiseen. | ||
UEF Hybridilab -hankkeessa kehitettiin UEFin hybridikoulutusten toimintamallia erityisesti jatkuvan oppimisen mutta myös yliopiston tutkinto-opetuksen tarpeisiin. Hankkeen aikana testattiin hybridikoulutuskonseptia ja rakennettiin kaksi fyysistä hybridioppimisympäristöä, UEF Hybridilabia, Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen tiloihin Kuopiossa ja Joensuussa. Hankkeen aikana oppimisympäristöä testattiin ja yhteiskehitettiin siten, että UEFin opiskelijoille voidaan jatkossa tuottaa toimivia hybridikoulutusmahdollisuuksia, jotka vastaavat opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin. Samalla hankkeessa kehitettiin hybridikoulutusten toimintamallia ja erilaisia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa hybridikoulutusten oppimiskokemukseen.
Hankkeen aikana rakennettiin myös koulutusten hybriditoteutusten tueksi tarvittavat tekniset ratkaisut, jotka mahdollistavat erilaisten oppimista tukevien pedagogisten ratkaisujen hyödyntämisen hybridiopetuksessa. Lisäksi hankkeessa lisättiin UEFin kouluttajien ja opettajien teknologis-pedagogista hybridikoulutusosaamista toteuttamalla hybridilabien toimintaa esitteleviä demotilaisuuksia sekä rakentamalla pakohuonepedagogiikkaan perustuva fyysinen ja virtuaalinen Pako hybridilabista -pakopeli. Hankkeessa tuotettiin myös hybridiopetuksen käsikirja, johon koottiin molempien hybridioppimisympäristöjen 360-esittelyt sekä ohjeistukset ja vinkit monipuolisten hybridikoulutusten toteuttamisen tueksi.
Hankkeen toiminta muodostui neljästä työpaketista, jotka olivat:
TP1: Hybridikoulutuslabin rakentaminen
TP2: Hybridikoulutuslabin yhteiskehittäminen
TP3: Hybridikoulutusosaamisen kehittäminen
TP4: Raportointi ja tiedotus
Hankkeessa toteutettiin yhteensä neljä yhteiskehittämisen työpajaa, jotka keskittyivät hybridioppimisympäristön prototyypin kehittämiseen sekä hybridiopetusten tukevan pedagogisen käsikirjoituksen työkalun ideointiin. Hybridilabien ratkaisuja kehitettiin iteratiivisesti erilaisista hybridilabissa toteutetuista hybridikoulutuksista ja -tilaisuuksista kerätyn palautteen avulla. Oppimisympäristöjen rakentaminen toteutettiin vaiheittain, ja ratkisuihin tarvittavia muutoksia tehtiin testikouluttajilta ja testitilaisuuksiin osallistuneilta saatujen käyttäjäkokemusten perusteella. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 26 erilaisten hybridikoulutuksen tai -tilaisuuden testausta, joihin osallistui satoja ihmisiä lähi- ja etäosallistujina.
Osallistujien hybridikoulutusosaamista lisättiin hankkeessa toteutetun fyysisen Pako hybridilabista -pakohuonepelin avulla. Pakohuonepedagogiikka hyödyntäviä pelejä toteutettiin yhteensä 20 kertaa ja peleihin osallistui yli sata pelaajaa. Lisäksi hybridilabin toiminnallisia, teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja esiteltiin sekä Itä-Suomen yliopiston henkilöstölle että yritysten ja muiden koulutusorganisaatioiden edustajille suunnatuissa UEF Hybridilab -demoissa. Hankkeet parhaat käytänteet ja konkreettiset ohjeistukset koottiin yhteen hybridiopetuksen käsikirjaan sekä hankkeen tuloksia esitteleviin blogijulkaisuihin.