Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22918

Hankkeen nimi: GoGlobal 2023 - osaamista ja muutoskykyä kansainväliseen liiketoimintaan

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Business Joensuu Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2921270-1

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: +358 10 419 8011

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.businessjoensuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarmo Kauppinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarmo.kauppinen(at)businessjoensuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0500285905

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HANKKEEN TAVOITTEET:

Päätavoitteena ”GoGlobal 2023 – osaamista ja muutoskykyä kansainväliseen liiketoimintaan” -hankkeessa on Pohjois-Karjalan kansainvälistyvien yritysten ja avainhenkilöiden muutoskyvykkyyden sekä kv-osaamisen kehittäminen, jotta kansainvälisestä liiketoiminnasta saadaan tulevaisuudessa yhä useammalle yritykselle jatkuvaa kassavirtaa.

Päätavoitetta tarkentavat seuraavat osatavoitteet:
1. Kehitetään Business Joensuulle uusia yritysten jatkuvaa muutoskyvykkyyttä ja liiketoiminnan nopeaa reagointikykyä kehittäviä kansainvälistymispalveluita, sisältäen esimerkiksi seuraavia valmennusmoduuleita: asiakashyödyt, digimarkkinointi, oikeiden markkinoiden valitseminen, markkinoille menon vaihtoehdot, vientikanavien rakentaminen ja kv-kumppanin valinta. Valmennusmoduulit muodostavat loogisen ja kattavan polun yritysten kansainvälistymiseen. Palvelut kehitetään helposti ymmärrettävään ja räätälöitävään muotoon, koska alueen yritysten ja avainhenkilöiden kv-osaamistarpeissa on eroja. Tavoitteena on kehittää vähintään 6 valmennusmoduulia.
2. Lisätään ja parannetaan palvelusuunnitelmaan perustuvalla valmennuksella yritysten ja heidän avainhenkilöidensä kansainvälisen liiketoiminnan osaamista, jatkuvaa muutoskyvykkyyttä sekä liiketoiminnan nopeaa reagointikykyä arvaamattomasti muuttuneessa ja epävarmassa toimintaympäristössä. Tällaista valmennuskokonaisuutta ei mikään palveluntarjoaja tarjoa tällä hetkellä. Tällä lisääntyneellä osaamisella Pohjois-Karjalan maakunnan yritykset voivat kasvaa kansainvälisesti ja laajentaa toimintaansa haasteista huolimatta. Tavoitteena on tehdä 25 yritykselle tarvekartoitus ja kv-strategian kirkastus, 15 yritykselle palveluehdotus sekä saada näistä 12 yritystä intensiivivalmennukseen.
3. Käynnistetään yhdessä vientiyritysten kanssa uusi ”Pohjois-Karjalan vientiyritysten yhteisö”. LinkedInissä toimiva yhteisö mahdollistaa mm. tiedon jakamisen sekä ryhmässä tapahtuvan vertaisoppimisen ja kokemusten vaihdon. Tavoitteena on saada yhteisöön 30-40 yritystä.


HANKKEEN TOIMENPITEET:

Hankkeessa toteutetaan seuraavat konkreettiset toimenpiteet:

Toimenpide 1: Suunnitellaan, kehitetään ja tuotteistetaan kv-valmennusmoduulit (liittyy tavoitteeseen 1).
• Suunnitellaan ja kehitetään yritysten muutoskyvykkyyttä ja liiketoiminnan reagointikykyä kehittävien valmennusmoduulien sisältö. Valmennusmoduulien alustavat teemat ovat seuraavat; asiakashyödyt, digimarkkinointi, oikeiden markkinoiden valitseminen, markkinoille menon vaihtoehdot, vientikanavien rakentaminen ja kv-kumppanin valinta.
• Jokainen valmennusmoduuli sisältää yrityskohtaisen ennakkotehtävän, ryhmävalmennuksen, yrityskohtaisen valmennuksen, yrityksessä tapahtuvan työssä oppimisen sekä sparrauksen.
• Valmennusmoduuleja kehitetään koko hankkeen ajan valmennuksiin osallistuneiden yritysten palautteiden perusteella.
• Suunnitellaan ja laaditaan yritysten kv-avainhenkilöiden kv-osaamisen tason mittaamiseen haastattelulomake.
• Tuotteistetaan ja dokumentoidaan kaikki valmennusmoduulit hankkeen lopussa.


Toimenpide 2: Valmennetaan yritysten kansainvälisen liiketoiminnan avainhenkilöitä ryhmä- ja yksilövalmennuksilla (liittyy tavoitteeseen 2).
• Toimenpiteen toteutus käynnistyy asiakashankinnalla.
• Asiakkaaksi valituille yrityksille tehdään ensin yrityskohtainen tarvekartoitus, jossa selvitetään yrityksen nykytilanne ja yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan tavoitteet.
• Tarvekartoituksen jälkeen yrityksille tehdään kv-strategian kirkastus.
• Tämän jälkeen yritykselle tehdään yrityskohtainen palveluehdotus (räätälöitynä toimenpiteessä 1 kehitetyistä valmennusmoduuleista ja niiden sisällöistä). Mikäli yritys hyväksyy palveluehdotuksen, tulee siitä palvelusuunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan valmennuskokonaisuudella.
• Ennen valmennusten aloitusta yritykselle tehdään kv-osaamisen lähtötason mittaus haastattelemalla valmennuskokonaisuuksiin osallistuvat yrityksen kv-avainhenkilöt. Samanlainen haastattelu tehdään hankkeen lopussa samoille avainhenkilöille. Tällä mitataan valmennuskokonaisuuteen osallistuvien kv-avainhenkilöiden kv-osaamisen tason nousua.
• Yritysten palvelusuunnitelmissa sovitut valmennusmoduulit toteutetaan Business Joensuun kokeneiden kansainvälisen liiketoiminnan valmentajien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta.
• Tavoitteena on toteuttaa valmennuskokonaisuus kahdella yritysryhmällä. Valmennusmoduulien sisältöjä kehitetään ensimmäisen ryhmän osallistujilta saatujen palautteiden perusteella.
• Valmennusten toteutuksessa hyödynnetään joustavasti myös digitaalisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi Business Joensuulle hankittua uutta Howspace- ja Microsoft 365 -alustoja.
• Valmennusmoduulien lisäksi järjestetään kerran kuukaudessa noin 2 tuntia kestäviä ns. ”ryhmäklinikkapäiviä” valmennuksiin osallistuvien yritysten kv-avainhenkilöille. Tilaisuudet on tarkoitettu molempien valmennusryhmien yrityksille. Tilaisuuksien tavoitteena on sparrata yrityksille valmennettujen asioiden käytäntöön viemistä.

Toimenpide 3: Käynnistetään ”Pohjois-Karjalan vientiyritysten yhteisö” (liittyy tavoitteeseen 3).
• Pohjois-Karjalan vientiyritykset kootaan oppimaan yhdessä ja toisiltaan sekä vaihtamaan kokemuksia. Toiminta aloitetaan LinkedIn digitaalisella alustalla. LinkedIn alustalla yritykset voivat auttaa toisiansa Business Joensuun fasilitoimana.
• Suunnitellaan ja päätetään yhteisön nimi, säännöt sekä suunnitellaan vuosikello ja toteutetaan sen mukaiset toimenpiteet.
• Markkinoidaan yhteisöä tarvekartoitusten ja viestinnän kautta alueen yrityksille ja sidosryhmille.
• Käynnistetään LinkedIn alustalla aktiviteetteja noin kerran kuussa. Aktiviteetit sisältävät esimerkiksi tiedonjakamista, kyselyjä tarpeista sekä markkina- ja rahoitustietoa.
• Yhteisön yritykset jakavat muille yrityksille esimerkiksi sopivia vientivinkkejä ja muita neuvoja ulkomailta tekemistään havainnoista. Yhteisö mahdollistaa ryhmässä vertaisoppimisen sekä kokemusten vaihdon.
• Yhteisön toimintaa kehitetään saatujen kokemusten perusteella.

Toimenpide 4: Järjestetään hankkeen lopuksi kansainvälistymistapahtuma.
• Tapahtuman tavoitteena on saada alueelta lisää yrityksiä kiinnostumaan kansainvälistymisestä sekä jakaa GoGlobal2023 -hankkeen menestystarinoita ja -vinkkejä.
• Tapahtuman teema ja korkean tason puhuja valitaan osallistuvien yritysten tarpeiden perusteella.
• Tapahtumaan tavoitellaan 40 henkilöä.


HANKKEEN TULOKSET:
1. Tuotteistetaan vähintään 6 uutta valmennusmoduulia.
2. Valmennusten vaikuttavuus: intensiivivalmennuksessa olevien yritysten kv-avainhenkilöiden osaamisen taso nousee lähtötilanteesta vähintään yhdellä yksiköllä asteikolla 1–5 hankkeen toteutuksen aikana. Tämä mitataan haastattelemalla valmennuksiin osallistuvien yritysten kv-avainhenkilöt valmennuskokonaisuuden alussa ja lopussa. Pitkäntähtäimen tuloksena hankkeen jälkeen vientiyritysten määrä kasvaa ja valmennuksessa olleiden yritysten viennin arvo nousee.
3. ”Pohjois-Karjalan vientiyritysten yhteisö” on kehitetty ja toiminta käynnistetty.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Pohjois-Karjalan alueen vientihaluiset pk-yritykset, heidän omistajansa, hallituksen jäsenet sekä kv-avainhenkilöt.
- Kv-potentiaaliset yritykset, joille tehdään hankkeessa tarvekartoitus ja palvelusuunnitelma.
- Kotimarkkinoilla toimivat potentiaaliset vientiyritykset.
- Maakunnan kehittämisyhtiöissä ja kunnissa yritysten kehittämisen parissa työskentelevät asiantuntijat.

Hankkeeseen ovat alustavasti tässä vaiheessa lupautuneet osallistumaan kohdeyrityksinä seuraavat yritykset; Kimmelux Oy, Kolo Design Oy, Metsäpalvelu Turunen Oy, Fluent Progress RT Oy, CareCare Oy ja TKR-Marketing Oy, joiden sähköpostilla lähetetyt yrityssitoumukset ovat hakemuksen liitteenä. Muita alustavasti kiinnostuneita yrityksiä ovat esim. BCon Oy, Mecmetal Oy, Sooci Oy ja FinEq International Oy, joiden kanssa jatketaan keskusteluja, samoin kuin muiden potentiaalisten uusien yritysten kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Kansainvälistyville yrityksille tärkeät sidosryhmät, kuten Pohjois-Karjalan Kauppakamari ja alueen Team Finland -toimijat.
- Kotimarkkinoilla toimivat, mutta tulevaisuudessa potentiaaliset vientiyritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 220 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 157 111

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 275 625

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 196 389

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Outokumpu, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Liperi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Ilomantsi, Heinävesi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty sukupuolinäkökulmasta lähtevää toimintaympäristön analyysiä. Aikaisemmista hankkeista olemme raportoinnin kautta keränneet tietoa myös eri sukupuolten osallistumisesta tämän tyyppisiin hankkeisiin. Samoin kehitysyhtiön normaalitoiminnan myötä on muodostunut käsitys eri toimialojen henkilöstön sukupuolijakaumasta. Hanke on toimialariippumaton, joten hankkeeseen osallistuu yrityksiä sekä mies- että naisvaltaisilta toimialoilta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa valmennetaan yrityksen henkilöstöä kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kautta siten, että yrityksen kv-toiminta saadaan kasvu-uralle. Hankkeen valmennuksissa huomioidaan sukupuolten tasapuolinen näkökulma. Myös toimialojen erityispiirteitä käsitellään sukupuolinäkökulma huomioiden
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena hankkeessa on Pohjois-Karjalan kansainvälistyvien yritysten ja avainhenkilöiden muutoskyvykkyyden sekä kv-osaamisen kehittäminen, jotta kansainvälisestä liiketoiminnasta saadaan tulevaisuudessa yhä useammalle yritykselle jatkuvaa kassavirtaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Kansainvälisen liiketoiminnan kehittymisen kautta saadaan uusia kasvuyrityksiä alueellemme. Kasvuyritykset käyttävät usein myös muita palveluyrityksiä, joten niillä on myös välillisiä vaikutuksia alueellemme.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Kansainvälistyminen edellyttää yritysten osalta oman tuote- ja palvelutarjonnan kehittämistä kansainvälisten markkinoiden edellyttämälle tasolle. Samat tuotteet ja palvelut ovat usein kilpailukykyisiä myös kotimarkkinoilla.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Kansainvälistyminen edellyttää usein matkustamista kohdemarkkinoille tapaamaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Kehittyvällä yritystoiminnalla ja työpaikoilla on merkittävä rooli vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden veturina.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Kansainvälistyminen edistää eri kulttuurien yhteensovittamista ja yritysten toimintakulttuuri muuttuu kansainväliseksi - yrityksessä voi toimia useita eri kansallisuuden omaavia henkilöitä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Päätavoitteena ”GoGlobal 2023 – osaamista ja muutoskykyä kansainväliseen liiketoimintaan” -hankkeessa oli Pohjois-Karjalan kansainvälistyvien yritysten ja avainhenkilöiden muutoskyvykkyyden sekä kv-osaamisen kehittäminen, jotta kansainvälisestä liiketoiminnasta saataisiin tulevaisuudessa yhä useammalle yritykselle jatkuvaa kassavirtaa.

Päätavoitetta tarkensivat seuraavat osatavoitteet:
1. Kehitetään Business Joensuulle uusia yritysten jatkuvaa muutoskyvykkyyttä ja liiketoiminnan nopeaa reagointikykyä kehittäviä kansainvälistymispalveluita, sisältäen esimerkiksi seuraavia valmennusmoduuleita: myyntiviestin kirkastus, digimarkkinointi, oikeiden markkinoiden valitseminen, markkinoille menon vaihtoehdot, vientikanavien rakentaminen ja kv-kumppanin valinta. Valmennusmoduulit muodostavat loogisen ja kattavan polun yritysten kansainvälistymiseen.
Palvelut kehitettiin helposti ymmärrettävään ja räätälöitävään muotoon, koska alueen yritysten ja avainhenkilöiden kv-osaamistarpeissa on eroja. Tavoitteena oli kehittää vähintään 6 valmennusmoduulia ja tämä toteutui.
2. Lisätään ja parannetaan valmennuksella yritysten ja heidän avainhenkilöidensä kansainvälisen liiketoiminnan osaamista, jatkuvaa muutoskyvykkyyttä sekä liiketoiminnan nopeaa reagointikykyä arvaamattomasti muuttuneessa ja epävarmassa toimintaympäristössä. Tällä lisääntyneellä osaamisella Pohjois-Karjalan maakunnan yritykset voivat kasvaa kansainvälisesti ja laajentaa toimintaansa haasteista huolimatta. Tavoitteena oli saada hankkeeseen mukaan yhteensä 25 yritystä. Toteuma oli 26 yritystä.
3. Käynnistetään yhdessä vientiyritysten kanssa uusi ”Pohjois-Karjalan vientiyritysten yhteisö”. LinkedInissä toimiva yhteisö mahdollistaa mm. tiedon jakamisen sekä ryhmässä tapahtuvan vertaisoppimisen ja kokemusten vaihdon.
Tavoitteena oli saada yhteisöön 30-40 yritystä ja hankkeen lopussa niitä oli jo 60.

HANKKEEN TOIMENPITEET:

Hankkeessa toteutettiin seuraavat konkreettiset toimenpiteet:

Toimenpide 1: Suunniteltiin, kehitettiin ja tuotteistettiin kv-valmennusmoduulit (liittyy tavoitteeseen 1). Suunniteltiin ja kehitettiin yritysten muutoskyvykkyyttä ja liiketoiminnan reagointikykyä kehittävien valmennusmoduulien sisältö. Valmennusmoduulien alustavat teemat olivat seuraavat; myyntiviestin kirkastus, digimarkkinointi, oikeiden markkinoiden valitseminen, markkinoille menon vaihtoehdot, vientikanavien rakentaminen ja kv-kumppanin valinta. Jokainen valmennusmoduuli sisälsi yrityskohtaisen ennakkotehtävän, ryhmävalmennuksen, yrityskohtaisen valmennuksen, yrityksessä tapahtuvan työssä oppimisen sekä sparrauksen. Valmennusmoduuleja kehitettiin koko hankkeen ajan valmennuksiin osallistuneiden yritysten palautteiden perusteella. Suunniteltiin ja laadittiin yritysten kv-avainhenkilöiden kv-osaamisen tason mittaamiseen haastattelulomake. Tuotteistettiin ja dokumentoitiin kaikki valmennusmoduulit hankkeen lopussa.

Toimenpide 2: Valmennettiin yritysten kansainvälisen liiketoiminnan avainhenkilöitä ryhmä- ja yksilövalmennuksilla (liittyy tavoitteeseen 2). Toimenpiteen toteutus käynnistyi asiakashankinnalla. Asiakkaaksi valituille yrityksille tehtiin ensin yrityskohtainen tarvekartoitus, jossa selvitettiin yrityksen nykytilanne ja yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan tavoitteet. Tarvekartoituksen jälkeen yrityksille tehtiin kv-strategian kirkastus ja yrityskohtainen palveluehdotus (räätälöitynä toimenpiteessä 1 kehitetyistä valmennusmoduuleista ja niiden sisällöistä). Ennen valmennusten aloitusta yritykselle tehtiin kv-osaamisen lähtötason mittaus haastattelemalla valmennuskokonaisuuksiin osallistuvat yrityksen kv-avainhenkilöt. Samanlainen haastattelu tehtiin hankkeen lopussa samoille avainhenkilöille. Tällä mitattiin valmennuskokonaisuuteen osallistuvien kv-avainhenkilöiden kv-osaamisen tason nousua. Kv-avainhenkilöiden osaamistaso / valmennusmoduulin aihe alue kasvoi 1-2 yksikkö asteikolla 1-5, jota voi pitää hyvänä saavutuksena. Tavoitteena oli tehdä 25 yritykselle tarvekartoitus (toteuma 30) ja kv-strategian kirkastus 15 yritykselle (toteuma 17) sekä saada näistä 12 yritystä intensiivivalmennukseen (toteuma 5).

Tavoitteena oli toteuttaa valmennuskokonaisuus kahdella yritysryhmällä, mutta epävarmasta markkinatilanteesta johtuen saimme vain yhden yritysryhmän kasaan. Valmennusmoduulien sisältöjä kehitettiin ensimmäisen ryhmän osallistujilta saatujen palautteiden perusteella. Valmennusten toteutuksessa hyödynnettiin joustavasti myös digitaalisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi Business Joensuulle hankittua uutta Howspace- ja Microsoft 365 -alustoja. Valmennusmoduulien lisäksi järjestimme kerran kuukaudessa noin 2 tuntia kestäviä ns. ”ryhmäklinikkapäiviä”, joissa yritysten kv-avainhenkilöt saivat tulla sparraamaan edellisen valmennusteeman aihealueita tai muita kansainvälistymiseen liittyviä asioita. Tilaisuudet oli tarkoitettu valmennusryhmän yrityksille.

Toimenpide 3: Käynnistettiin ”Pohjois-Karjalan vientiyritysten yhteisö” (liittyy tavoitteeseen 3). Pohjois-Karjalan vientiyritykset koottiin oppimaan yhdessä ja toisiltaan sekä vaihtamaan kokemuksia. Toiminta aloitettiin LinkedIn digitaalisella alustalla. LinkedIn alustalla yritykset voivat auttaa toisiansa Business Joensuun fasilitoimana. Suunniteltiin ja päätettiin yhteisön nimi, säännöt sekä suunniteltiin vuosikello ja toteutettiin sen mukaiset toimenpiteet. Markkinoitiin yhteisöä tarvekartoitusten ja viestinnän kautta alueen yrityksille ja sidosryhmille. Käynnistettiin LinkedIn alustalla aktiviteetteja noin kerran kuussa. Aktiviteetit sisälsivät esimerkiksi tiedonjakamista, kyselyjä tarpeista sekä markkina- ja rahoitustietoa. Yhteisö mahdollistaa ryhmässä vertaisoppimisen sekä kokemusten vaihdon. Yhteisön toimintaa kehitettiin saatujen kokemusten perusteella.

Toimenpide 4: Järjestettiin hankkeen lopuksi kansainvälistymistapahtuma. Tapahtuman tavoitteena oli saada alueelta lisää yrityksiä kiinnostumaan kansainvälistymisestä sekä jakaa GoGlobal2023 -hankkeen menestystarinoita ja -vinkkejä. Tapahtuman teemana oli "kansainvälisty ja kasva!". Puhujaksi hankimme Mroomin HPJ/omistajan Markku Kososen sekä Business Finlandin Ruotsin Jonas Grangvistin. Tilaisuus oli onnistunut, sillä saimme siitä keskustelevan ja yritykset saivat kysyä mieltä askarruttavia asioita tilaisuuden aikana.

Toimenpide 5: Tehtiin kansainväliseen liiketoimintaan potentiaalisten pohjoiskarjalaisten yritysten selvitys. Selvityksessä kartoitettiin yritysten syitä, miksi ne eivät ole toimineet kv-markkinoilla eivätkä ole osoittaneet kiinnostusta kansainvälistymisestä. Selvitys toteutettiin digitalisella kyselyllä sekä haastatteluilla. Digitaalinen kysely lähetettiin 149 yritykselle, joista 39 vastasi kyselyyn. Näistä haastateltiin tarkemmin 18 avainhenkilöä eri toimialoilta. Selvityksen tuloksena kolme tärkeintä asiaa kansainvälistymisprosessin alkaessa olivat ymmärrys kohdemarkkinoiden koosta tai potentiaalista, tuotteen tai palvelun valmius kv-markkinoille sekä rahoitus.

Tulokset:
1. Tuotteistettiin 6 uutta valmennusmoduulia, jotka arkistoitu Business Joensuun myöhempää käyttöä varten.
2. Valmennusten vaikuttavuus: intensiivivalmennuksessa olevien yritysten kv-avainhenkilöiden osaamisen taso nousi lähtötilanteesta 1-2 yksiköllä asteikolla 1–5 hankkeen hankkeen aikana. Tämä mitattiin haastattelemalla valmennuksiin osallistuvien yritysten kv-avainhenkilöt valmennuskokonaisuuden alussa ja lopussa. Pitkäntähtäimen tuloksena hankkeen jälkeen vientiyritysten määrä kasvaa ja valmennuksessa olleiden yritysten viennin arvo nousee. Yksi yrityksistä tekee parhaillaan jälleenmyyntisopimusta Ruotsiin. 2 yritystä on tavannut jo ensimmäisiä asiakkaita ja 1 yritys on tekemässä markkinatutkimusta Ruotsin markkinalle.
3. ”Pohjois-Karjalan vientiyritysten yhteisö” on kehitetty ja toiminta käynnistetty. Jo hankkeen aikana saimme muutkin alueen KV-toimijat, kuten esim. ELY:n Team Finland koordinaattorin jakamaan kanavalla kansainvälistymiseen liittyviä linkkejä / webinaarikutsuja. Järjestimme linkedIn kanavan avulla tietoiskun finnpartnership rahoituksesta Ukrainan markkinaan ja kanavan ansiosta saimme yrityksiä kuulolle normaalia enemmän.