|
|
|
Hankekoodi: S22924
Hankkeen nimi: Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanke
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2229500-6
Jakeluosoite: PL 30, 00271 Helsinki
Puhelinnumero: 029 524 6000
Postinumero: 00270
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.thl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Veera Laurila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: veera.laurila(at)thl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 524 6644
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankkeen tavoitteena on v. 2023 aikana valmistella ja pilotoida Suomeen sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskusta, joka vahvistaa sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemiä Suomessa kokoamalla alueellisia verkostoja sosiaalisten innovaatioiden ympärille, lisää tietoa sosiaalista innovaatioista, edistää sosiaalisten innovaatioiden näkyvyyttä ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta sekä tekee yhteistyötä EU:n sisällä muiden sosiaalisten innovaatioiden toimijoiden ja osaamiskeskusten kanssa.
Sosiaaliselle innovaatiotoiminnalle on yhä enemmän kysyntää Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Tuoreiden yritysbarometrien mukaan (esim. PK-yritysbarometri 2021, Suomen Yrittäjät, Finnvera, TEM) yhä useampia yrityksiä ja yrittäjiksi haluavia motivoi yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen. Nuorten keskuudessa trendi näyttää voimistuvan. Suomessa yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus edistää sosiaalista innovointia yhteiskunnallisissa yrityksissä, sekä niiden, järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden kumppanuuksissa.
Sosiaalista innovaatiotoimintaa on vauhdittanut osaltaan myös rahoitusmarkkinoiden kehitys. Pääomasijoitustoiminnasta on tullut viimeisen 10 vuoden aikana tärkeä innovatiivisten yritysten rahoituslähde. Vuonna 2021 pääomasijoitusrahoitusten arvo oli peräti 1,2 miljardia euroa. Maailmanlaajuisesti on syntynyt myös sellaista pääomasijoittajien markkinaa ja rahastoja, jotka haluavat olla mukana mahdollistamassa sosiaalisten innovaatioiden syntymistä ja skaalaamista. Näistä on maailmalla paljon esimerkkejä, Suomessa vielä vähän.
Monessa maassa on tunnistettu myös tarve hyvin varhaisen vaiheen tukeen sosiaalisessa innovoinnissa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa mm. säätiöiden rahoituksen avulla mentorit voivat antaa tukea sosiaalisille innovaattoreille varsinaisiin rahoitushakuihin osallistumiseen ja ideoiden jatkokehittelyyn. Vastaavantyyppisiä sosiaalisen innovaatiotoiminnan tukirakenteita tarvittaisiin myös Suomessa.
Suomessa SIB:t (Social Impact Bond) ovat vaikuttavuusinvestointimalli, jolla voidaan osaltaan rahoittaa ja tukea sosiaalisen innovaation levittämistä, vaikka niiden lähtökohdat eivät sinänsä ole sosiaalisessa innovaatiotoiminnassa. Näyttää kuitenkin siltä, että SIB:t ovat osaltaan edistäneet sosiaalista innovointia.
Sosiaalisen innovaatiotoiminnan keskeisiä tunnusmerkkejä ovat poikkisektoraalisuus, loppukäyttäjien ja erilaisten sidos- ja viiteryhmien osallisuus sekä avoimuus. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu edellyttää lähes poikkeuksetta monialaista yhteistyötä. Usein myös julkisen sektorin osallisuus sosiaalisessa innovaatiotoiminnassa on välttämätöntä. Sosiaalisen innovaation käyttöönotto saattaa edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia, jolloin on tärkeää, että julkisen sektorin edustajat osallistuvat sosiaalisen innovaation kehittämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Julkisen sektorin rooli sosiaalisessa innovaatiotoiminnassa korostuu Suomen kaltaisissa maissa, joissa julkisella toimijalla on iso rooli monien ihmisten elämän kannalta keskeisten palveluiden järjestäjänä. Valtioiden ja julkishallinnon roolia innovaatiotoiminnassa korostaa myös OECD tuoreissa linjauksissaan (2021). Sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä ja levittämisessä kansalaisyhteiskunnan toimijat – järjestöt, yleishyödylliset säätiöt ja järjestäytymättömät kansalaisliikehdinnät – ovat usein välttämättömiä. Taustalla on sosiaalisen innovoinnin luonne, jossa painottuu ihmislähtöisyys ja ihmisten osallisuus kehittämisessä.
Hankkeen tavoitteet kytkeytyvät TEM:n / Demos Helsingin raportissa 2022 (https://rakennerahastot.fi/-/enemman-hyvaa- innovaatioista-) ehdotettuun sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen toimintamalliin, jonka muodostavat kolme osa-aluetta: Tieto, osaaminen, vaikuttaminen.
“Tieto” tavoitteen mukaisesti lisätään tietoisuutta vaikuttavista sosiaalisista innovaatioista lisäämällä niiden näkyvyyttä ja tarjoamalla alustan näkyvyyden kasvattamiselle sekä tarjoamalla sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen menetelmiä ja työkaluja.
“Osaaminen” osa-alueen tavoitteena on lisätä toimijoiden kyvykkyyttä yhteisössä sekä yhteisen suunnan rakentamisessa tarjoamalla toimijoille koulutusta ja foorumin vuoropuhelulle. Tavoitteena on kartoittaa keskeiset sosiaalisten innovaatioiden alueelliset toimijat ja linkittää heidät osaksi kansallista rakennetta sekä vahvistaa jo olemassa yhteistyötä ja dialogia nykyisten verkostojen kanssa.
“Vaikuttaminen” – ymmärrys kehittämistyön tulosten kuvaamisen ja näkyväksi tekemisen tärkeydestä kasvaa ja se ymmärretään implementoinnin ja ratkaisujen hyödyntämisen näkökulmasta keskeiseksi. Lisäksi tieto laadukkaista ja toimivista sosiaalisista innovaatioista leviää kansallisesti, mikä tukee niiden käyttöönottoa uusissa toimintaympäristöissä.
Toimenpiteet:
Toimenpide 1: Pilotoidaan Sosiaalisten innovaatioiden päivä (tapahtuma) kehittäjille ja rahoittajille hybriditapahtumana. Hankkeen tuloksena on alustava konsepti päivästä ja rahoittajien välisestä yhteistyöstä.
Toimenpide 2: Nostetaan esiin tietoa yleisesti sosiaalisista innovaatioista sekä laadukkaista ja toimivista käytännöistä.
Toimenpide 3: Luodaan arviointikehikko ja kriteerit sosiaalisten innovaatioiden validointiin.
Toimenpide 4: Kansainvälinen yhteistyö muiden EU:n alueen sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskustoimintaa kehittävien toimijoiden kanssa.
Toimenpide 5: Kartoitetaan ja kootaan sosiaalisten innovaatioiden ympärillä toimivat alueelliset ja kansalliset toimijat ja verkostot.
Toimenpide 6: Käynnistetään kansallinen yhteistyö ja vuoropuhelu tunnistettujen sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemitoimijoiden kanssa.
Toimenpide 7: Luodaan toteutussuunnitelma sosiaalisten innovaatioiden verkkofoorumille.
Toimenpide 8: Viestitään sosiaalisten innovaatioiden kuvaamisen ja näkyväksi tekemisen tärkeydestä ja tarjotaan koulutusta ja tukea sosiaalisten innovaatioiden laadukkaaseen kehittämiseen ja kuvaamiseen.
Toimenpide 9: Nostetaan esiin tietoa laadukkaista ja toimivista sosiaalisista innovaatioista viestinnällisin keinoin.
Tulokset ja vaikutukset:
Hankkeen aikana toteutettujen toimenpiteiden pohjalta valmistellaan sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen konsepti sekä toteutussuunnitelma sen pilotoinnille ja käynnistämiselle. Pitkän aikavälin vaikutuksia on eri innovaatiotoimijoiden välisen yhteistyön ja moniammatillisten palvelujen kehittämiseen sekä niiden toimintaan liittyvän osaamisen lisääntyminen. Lisäksi hanke tukee sosiaalista osallisuutta vahvistavien yhteisöllisten ja asukaslähtöisiä toimintatapojen ja palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Hanke edistää sosiaalisia innovaatioita, jotka vaikuttavat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, joiden sosiaalinen osallisuus on uhattu. Hanke luo pohjaa pysyvälle kansalliselle ja EU-tasoiselle yhteistyölle sosiaalisten innovaatioiden kontekstissa.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemin eri toimijat: innovaatioiden kehittäjät (mm. kansalaisjärjestöissä ja muissa toimialoihin liittyvissä järjestöissä, säätiöissä, kunnissa, yrityksissä ja korkeakouluissa) sekä kokemusasiantuntijat ja kehittäjäasiakkaat, innovaatioiden kehittäjien osaamista ja tietopohjaa tukevat koulutuksen tarjoajat ja tiedon tuottajat (mm. Sitra ja ammattikorkeakoulut), verkostojen koordinoijat ja tietoportaalien ylläpitäjät sekä rahoittajat (mm. ELY-keskukset ja STEA) ja päätöksentekijät.
Sosiaalisilla innovaatioilla tähdätään yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, vaikkapa työelämän ulkopuolella olevien tai osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen tai heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden lisäämiseen. Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat toimijat ja henkilöt, jotka hyötyvät sosiaalisten innovaatioiden kehittämisestä sekä nykyistä paremmasta löydettävyydestä, leviämisestä ja käyttöönotosta. Tällaisia ovat esimerkiksi työelämän ulkopuolella olevat, osatyökykyiset, erityisessä syrjäytymisvaarassa olevat päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, vammaiset henkilöt, pitkäaikaissairaat, lastensuojelun nuoret, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat tai perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 389 988
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 313 283
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 389 988
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 313 283
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 70
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Mahdollisuuksien mukaan nostetaan esiin ekososiaalisia innovaatioita osallisuutta edistävänä toimintana. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hanke ei suoraan vähennä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä sekä kiinnitetään huomiota lentämisen vähentämiseen. Kokoukset järjestetään matkustamisen vähentämisen kannalta optimaalisesti. Kokouksia ja tilaisuuksia pidetään etäyhteyksin. Tilaisuuksissa tarjoillaan vegaaniruokaa, ja ainakin kasvis- ja ilmastoystävällistä ruokaa, jos vegaanitarjoilu ei ole mahdollinen. Kertakäyttöastioita vältetään. Käytetään kierrätettäviä kertakäyttöastioita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen eikä toimintaa kohdenneta luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| THL:ssä tilastoidaan ja seurataan kiinteistöpäästöjä. Senaatti-kiinteistöjen linjauksia energiatehokkuudesta noudatetaan ja hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään. Senaatti-kiinteistöjen uudisrakentamistuotanto on aina A-luokkaa. Senaatti-kiinteistöissä myös edistetään tilatehokkuutta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. Hankkeessa toimitaan suojelutavoitteiden mukaisesti. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Hankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja ja vältetään systemaattisesti kertakäyttömateriaaleja (astiat, pullotettu vesi yms.), Hankkeessa suositaan kilpailutusten mahdollistamissa puitteissa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja palveluja esim. kotimainen luomu- ja lähiruoka. Hankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja, samalla vältetään turhia paperitulosteita. THL:ssä on jätteidenkäsittelyohje, jonka tarkoituksena on vähentää toiminnassa syntyvän jätteen määrää, lisätä hyötyjätteen kierrätystä ja ohjeistaa vaarallisten jätteiden turvallisessa käsittelyssä. THL:ssä toimii myös jätetyöryhmä, joka käsittelee jätteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| THL:n toimitiloissa käytetään sähkön hankinta ja avoin toimitus -puitejärjestelyä, jossa on huomioitu ympäristöseikat kilpailutuksen useassa eri vaiheessa. Tarjoajien on selvitettävä tekemiään ympäristönhoitotoimenpiteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 0 |
| Hanke suosii hankintaohjeiden ja kilpailulainsäädännön mahdollistamissa puitteissa paikallisia tuotteita ja palveluita. Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmän toimivuus edistää yhteisöjen toimintaa ja lisää taloudellista toimeliaisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 0 |
| Hankkeessa tuetaan ja kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita. Hanke tukee kehittämistoiminnassa syntyvien ratkaisujen kuvaamista systemaattisesti niin, että niitä voidaan ottaa käyttöön myös muissa ympäristöissä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 0 |
| Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä valtionhallinnon matkustussäännön mukaisesti. Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. THL:ssä tilastoidaan ja seurataan lentomatkojen määrää. Hankkeessa suositaan puhelin- ja videokokouksien käyttöä, ja vähennetään matkustamista ja työmatkapäiviä THL:n tarjoamien etäkokousvalmiuksien puitteissa. THL seuraa työmatkaliikennettä vuosittaisilla kyselyillä. Työmatka-autoilua pyritään vähentämään. THL on myös mukana kesäisin ja talvisin kilometrikisassa, joka kannustaa työmatkapyöräilyyn. Tilaisuuksien osanottajien määrää seurataan ja suositaan virtuaalitilaisuuksia. Kokouspaikat valitaan mahdollisimman helposti saavutettaviin paikkoihin ellei ole muuta syytä kokoustaa muualla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 4 |
| Välittömän kohderyhmän osalta hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa työhyvinvoinnin edistämistä. Tätä tavoitellaan systemaattisella ja selkeillä työ- ja raportointitavoilla ja pyrkimyksenä järkiperäistää työntekijöiden työtehtäviä mahdollisimman vaikuttaviksi. Hankkeella vähennetään päällekkäistä työtä esim. tukemalla hyvien käytäntöjen leviämistä ja sitä kautta tuetaan myös innovaatiotoimijoiden työhyvinvointia kansallisella tasolla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Thl.fi-verkkopalvelussa on aihesivusto sukupuolten tasa-arvosta, ml. tietoa osallisuuteen ja syrjäytymiseen liittyvistä tekijöistä ja ilmiöiden sukupuolittuneisuudesta. Hankkeen nimeämissä ohjaus- ja työryhmissä, seminaarien/ tilaisuuksien puhujavalinnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kokoonpanoissa haetaan 60/40 suhdetta. Hankkeen mahdollisissa raporteissa ja julkaisuissa viitataan lähteisiin henkilön koko nimellä, jotta sukupuoli tulee näkyväksi myös lähdemateriaalien käytössä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Innokylän verkkoviestinnässä ja materiaaleissa otetaan huomioon saavutettavuusdirektiivin vaatimukset. Palvelu on esteettömyyssuositusten mukaista tasoa AA. Palvelussa on esimerkiksi riittävät kontrastit. Innokylän sivuilla julkaistaan vain saavutettavassa muodossa olevia hanketoiminnan dokumentteja. Hankkeen kokouksissa ja tilaisuuksissa otetaan huomioon esteettömyys. Järjestettävien tilaisuuksien esteettömyystiedot ovat osa tilaisuuden kuvausta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmän toimivuus edistävät yhteisöjen toimintaa ja sitä kautta paikallisen kulttuuriympäristön vahvistumista. Kulttuurisesti kestävää kehitystä tuetaan välillisesti kehittämishankkeiden kautta edistämällä eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta työelämässä ja yhteiskunnassa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen ei kuulu hankkeen toimenpiteisiin. | ||
Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankkeen tavoitteena oli hahmotella Suomeen sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskusta. Osaamiskeskus vahvistaa sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemiä kokoamalla kehittäjäverkostoja ja vahvistamalla niiden välistä vuorovaikutusta sekä lisäämällä tietoa sosiaalisista innovaatioista ja edistämällä niiden näkyvyyttä. Hanke tuki osallisuutta vahvistavien ja käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa, ja kohdentui välillisesti heikoimmassa asemassa oleviin.
ESR-hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Osatoteuttajia olivat SOSTE, Kuntoutussäätiö, Suomen Kuntaliitto, Diak, LUT-yliopisto ja Silta-Valmennusyhdistys. Kansallisen ulottuvuuden lisäksi hanketyötä tehtiin eurooppalaisten ja EU-verkostojen kanssa. Kansainvälinen työ tuki erityisesti osaamiskeskuksen jatkokehittämistä ja rahoitusmahdollisuuksia hankevaiheen jälkeen. Pysyvä eurooppalainen yhteistyö on erityisen tärkeää sosiaalisten innovaatioiden edistämisessä.
Osaamiskeskuksen mallia oli aiemmin luonnosteltu Demos Helsingin raportissa (2022) ja tässä hankkeessa siirryttiin varsinaisen toiminnan kokeiluihin. Valmistelu- ja pilotointihankkeen tuloksena syntyi osaamiskeskuksen konsepti ja ajatus sen tarjoamasta asiantuntemuksesta sekä toimintaperiaatteista. Hanke jakautui yhdeksään eri toimenpiteeseen.
TP 1: Suunniteltiin ja toteutettiin Suomen ensimmäinen Sosiaalisten innovaatioiden päivä innovaatiokehittäjille ja rahoittajille.
TP 2: Nostettiin esiin tietoa sosiaalisista innovaatioista sekä pilotoitiin niiden toimivuutta hankkeessa kehitetyllä arviointityökalulla.
TP 3: Luotiin työkalu ja kriteerit sosiaalisten innovaatioiden arviointiin.
TP 4: Tehtiin kansainvälistä yhteistyötä EU-alueen innovaatiokehittäjien kanssa ja tutustuttiin muiden maiden osaamiskeskuksiin.
TP 5: Tehtiin kansallinen toimijakartoitus sosiaalisten innovaatioiden ympärillä.
TP 6: Kehitettiin sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen toimintakonsepti hankeverkoston ja ekosysteemivuoropuhelun tuloksena.
TP 7: Luotiin konsepti ja toteutussuunnitelma sosiaalisten innovaatioiden vuorovaikutusalustalle.
TP 8: Suunniteltiin ja toteutettiin viisi alueellista kehittämistyöpajaa.
TP 9: Tuettiin sosiaalisten innovaatioiden näkyvyyttä Innokylä-palvelun, verkkoviestinnän ja some-kampanjoiden avulla.
Hankkeen sisällölliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin. Hanketoteuttajien osaaminen vahvistui. Sosiaalisten innovaatioiden ympärille syntyi kansallinen kehittäjäverkosto, joka on kiinnostunut lisäämään asiantuntemustaan ilmiön äärellä jatkossakin. Sosiaalisten innovaatioiden käsite ja luonne ovat hankkeen aikana jäsentyneet ja niitä tukevan yhteistoiminnan tapa kirkastunut.
Lisätietoa hankkeesta ja siinä tuotetuista materiaaleista löytyy pysyvästi verkkosivulta www.thl.fi/sio sekä THL:n ylläpitämästä Innokylä-palvelusta.