Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22925

Hankkeen nimi: KETTERÄ - Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2023 ja päättyy 30.9.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 0294465000

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petra Vainio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petra.vainio(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447080146

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittäminen edellyttävät näihin liittyvien tarpeiden säännöllistä seurantaa ja ennakointia. Työelämän muutos ja viime vuosien kriisit ovat vaatineet yrityksiltä muutoskyvykkyyttä. Ennen muutosta ja myllerryksen keskelläkin on tärkeää pysähtyä säännöllisesti pohtimaan ja arvioimaan, millaisia työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien seurannan ja kehittämisen työkaluja yrityksillä on jo käytössä, miten nämä työkalut vastaavat yrityksen työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeisiin sekä millaista tietoa nämä työkalut tarjoavat työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien johtamisen tueksi – myös muutostilanteissa. Lisäksi työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittäminen vaatii yhteistyötä. Esimerkiksi Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yrityksiä on tärkeä ohjata löytämään yhteistyön paikkoja ja eri mahdollisuuksia alueella toimivan LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.

Hankkeen kohderyhmänä on Etelä-Karjalan alueen mikro- ja pk-yritykset. Hankkeen tarkoituksena on analysoida Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yritysten työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurajohtamisen työkalujen nykytilaa ja ennakoida tulevaisuuden työkalutarpeita, jotta yritykset hyödyntävät jatkossa niille sopivimpia työkaluja työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittämiseksi ja tiedolla johtamiseksi. Lisäksi hankkeen avulla etsitään mikro- ja pk-yritysten ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyön paikkoja. Alkukyselyn tai mahdollisten alkutilannetyöpajojen avulla tehdään Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yritysten työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeista nykytila-analyysia, jota esitellään Youtube-videon muodossa. Vertaistuellisten työpajojen kautta yritykset ohjautuvat arvioimaan ja ennakoimaan työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeita vastaavia työkaluja sekä laatimaan työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittämiselle tavoitteita. Työpajojen tuloksia ja kokemuksia esitellään webinaarissa. Lisäksi yritykset voivat halutessaan tehdä mikro-oppimisen kursseja osaamisensa kehittämiseksi.

Hanke on maakunnallisesti ajankohtainen, sillä Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa korostuvat työllisyys, osaaminen ja hyvinvointi. Työhyvinvoinnin ja osaamisen tukemista ja edistämistä tarvitaan työllisyysasteen säilyttämiseksi ja kohottamiseksi. Vuorostaan Etelä-Karjalan selviytymissuunnitelman tavoitteina on muun muassa koronapandemiasta toipuminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen esimerkiksi osaavan työvoiman kautta. Lisäksi hankkeella vastataan REACT-EU –ohjelman osoittamaan tarpeeseen tukea yritysten muutoskyvykkyyttä, sillä viime vuosien erilaiset kriisit ovat osoittaneet tarpeen reagoida ketterästi toimintaympäristön muutostilanteissa. Hanke on valmisteltu hyödyntäen LAB-ammattikorkeakoulun monipuolista hyvinvoinnin ja liiketoiminnan osaamista. Hankkeen valmistelussa on myös kuultu Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yrityksiä. Hanke edistää osaltaan kohderyhmän hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä ja sen kehittämisessä. Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo (esimerkiksi kaikkien sukupuolten edustus työpajoissa) ja kestävän kehityksen periaatteet (esimerkiksi sähköisten kyselyjen käyttö).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on Etelä-Karjalan alueella sijaitsevien mikro- ja pk-yritysten johto ja henkilöstö.

Hanke-esittelyn jälkeen ja hankehakemusta täydennettäessä seuraavat kolme yritystä ovat ilmoittaneet kirjallisesti sähköpostilla olevansa kiinnostuneita lähtemään mukaan: IT-Lähituki Backman-Hyrkäs Oy (ICT-ratkaisut, Simpele), Kiti Talous ja Isännöinti (eli Karjalan Tili- ja isännöintikeskus Oy; tilitoimisto- ja isännöintipalvelut, Lappeenranta) ja Servitium Oy (kyselytutkimuspalvelut, Lappeenranta). Lisäksi kahden muun yrityksen (yksi konsultointiyritys ja yksi kiinteistövälitysyritys) kanssa jatketaan keskustelua hankehakemuksen täydentämisen jälkeen. Muutoin yritysten rekrytointia jatketaan hankkeen käynnistyessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeen ulkopuoliset yritykset ja muut toimijat, joille hanke viestii ja tuottaa julkaisujen kautta tietoa hyödynnettäväksi oman yrityksen työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien työkalujen kehittämiseksi. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä on yritysten johdon ja henkilöstön toimintaympäristön toimijat eli asiakkaat, yrityskumppanit, läheiset ja ystävät. Työ, työhyvinvointi, osaaminen ja työura ovat yhteydessä yrityksen toimintaympäristöön ja kunkin yrityksessä työskentelevän henkilökohtaiseen elämään. Esimerkiksi uudenlaisissa tai epävarmoissa tilanteissa on tärkeää huolehtia työhyvinvoinnista ja osaamisesta, sillä ne heijastuvat yksilön ympäröivään toimintaympäristöön.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 67 693

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 979

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 84 616

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 51 224

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Luumäki, Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Lemi, Parikkala, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 52

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankevalmistelussa on etsitty tietoa muutoskyvykkyyteen ja työhyvinvointiin liittyvistä sukupuolten välisistä eroista asiantuntijatyössä, mutta tietoa on niukasti tarjolla. Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan kaikki sukupuolet yhtenevästi. Esimerkiksi kohderyhmään etsitään yrityksiä, joissa on eri sukupuolen edustajia. Hankkeen toiminnan alussa tehdään tarkemmin analyysia sukupuolinäkökulmasta, kun tutustutaan kohderyhmänä oleviin yrityksiin (esimerkiksi niiden sukupuolijakauma) ja sovitaan toimenpiteet yrityksen kanssa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan kaikki sukupuolet yhtenevästi. Esimerkiksi kohderyhmään etsitään yrityksiä, joissa on eri sukupuolen edustajia. Hankkeen mahdolliseen ohjausryhmään kutsutaan kaikkien sukupuolten edustajia. Hankkeen alussa tehtävässä alkukyselyssä (nykytila-analyysi) kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvoon esimerkiksi laatimalla kaikille sukupuolille soveltuvia kysymyksiä. Hankkeen aikana järjestettävissä työpajoissa huomioidaan kysymysten ja osallistavien menetelmien soveltuminen kaikille sukupuolille. Hankkeessa tuotettavassa Youtube-videossa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo käyttämällä esimerkiksi neutraalia väritystä. Hankkeen webinaarissa tai vastaavassa päätöstapahtumassa sukupuolten tasa-arvo esimerkiksi kutsumalla kaikkien sukupuolten edustajia puhumaan webinaariin ja käyttämällä neutraalia väritystä. Hankkeen toiminnan näkökulmana on tasa-arvoinen kohtelu sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai koulutustausta riippumatta. Myös hankkeen kohderyhmää kannustetaan tasa-arvoiseen kohteluun. Hankkeen toimenpiteissä esiin tullutta tasa-arvoon liittyvää tietoa voidaan hyödyntää johtamisosaamisessa siten, että yritysten johto osaa huomioida eri sukupuolten erilaiset työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteillä selvitetään Etelä-Karjalan yritysten työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien nykytilaa ja ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita sekä ohjataan yrityksiä tunnistamaan ja hyödyntämään yhteistyön paikkoja ammattikorkeakoulun kanssa. Näin pystytään jatkossakin kohdentamaan oikeanlaisia tukitoimenpiteitä Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yrityksille. Siten tuetaan Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yritysten työkykyisyyttä, osaamista ja työvoiman säilymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Hankkeen toimenpiteillä saadaan esiin yritysten aidot työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeet, jolloin lisätään tarvelähtöistä johtamista ja yrityksen muutoskyvykkyyttä. Muutoskyvykäs yritys tuottaa ketterämpiä ja innovatiivisempia palveluja Etelä-Karjalan alueelle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke tähtää työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittämiseen sekä johtamisosaamisen lisääntymiseen ja tiedon hyödyntämiseen osana johtamista. Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittämistarpeiden säännöllisen selvittämisen avulla edistetään yrityksen henkilöstön osallisuutta kyseisten teemojen kehittämisestä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toiminnan näkökulmana on tasa-arvoinen kohtelu sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai koulutustausta riippumatta. Myös hankkeen kohderyhmää kannustetaan tasa-arvoiseen kohteluun. Hankkeen toimenpiteissä esiin tullutta tasa- arvoon liittyvää tietoa voidaan hyödyntää johtamisosaamisessa siten, että yritysten johto osaa huomioida eri sukupuolten erilaiset työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittämistarpeita selvittämällä varmistetaan yksilön tarpeita huomioiva johtaminen, mikä on tärkeää yksilön työhyvinvoinnille, työkyvylle ja työssä pysymiselle. Yksilöllisten tarpeiden huomioimisella mahdollistetaan myös erilaisuuden huomioiminen (esimerkiksi erilaisissa tilanteissa olevat työntekijät, kuten eri-ikäiset, osatyökykyiset, maahanmuuttajataustaiset) työyhteisön johtamisessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli analysoida Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yritysten työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurajohtamisen työkalujen nykytilaa ja ennakoida tulevaisuuden työkalutarpeita, jotta yritykset hyödyntävät jatkossa niille sopivimpia työkaluja työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittämiseksi ja tiedolla johtamiseksi. Hankkeen avulla etsittiin myös mikro- ja pk-yritysten ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyön paikkoja.

Hankkeen alussa analysoitiin viiden mukana olleen eteläkarjalaisen mikro- ja pk-yrityksen työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurajohtamisen nykytilaa (TP1). Osallistujayritykset toimivat eri toimialoilla ja eri puolilla Etelä-Karjalaa, ja niistä saatiin mukaan eri sukupuolten edustajia. Analyysiaineistona oli mukana olleille yrityksille toteutettu kysely (yli 10 hengen yritykset, johdolle ja henkilöstölle omansa) ja alkutilannetyöpajat (alle 10 hengen yrityksille, johdolle ja henkilöstölle omansa). Analyysissa keskiössä oli mukana olleiden yritysten työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeet, tavoitteet, seurantavälineet ja –tavat ja seurannasta kertyvän tiedon hyödyntäminen johtamisessa. Lisäksi analyysissa keskityttiin tulevaisuuden työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeiden ennakointiin ja yhteistyön paikkoihin LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Alkutilanneanalyysi osoitti, että osalla yrityksistä oli käytössä joitakin työhyvinvoinnin ja osaamisen seurannan välineitä, mutta osa ei lainkaan seurannut työhyvinvointia ja osaamista systemaattisesti. Työurajohtaminen koettiin vieraaksi käsitteeksi, ja työurien seurantaa ei ollut tehty yrityksissä. Myös LAB-ammattikorkeakoulu ja yhteistyön paikat sen kanssa olivat mukana olleille yrityksille tuntemattomia. Hanke opetti, että hankeidea eli yritysten työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeiden seuranta on ajankohtainen ja tarpeellinen teema, sillä erityisesti johto pohtii kyllä näitä asioita, mutta näkökulma voi jäädä yksiulotteiseksi ja toteutus muun, kiireellisemmäksi koetun toiminnan jalkoihin. Yritykset tarvitsevat tähän kehitystyöhän ohjausta, tukea ja kannustusta. Lisäksi yritykset tarvitsevat lisätietoa siitä, miten LAB voi tukea yritysten kehittämistyötä.

Alkutilanneanalyysin tulosten pohjalta järjestettiin työpajatoimintaa yritysten johdolle ja lisäksi yritysten henkilöstön edustajille järjestettiin tulosten purkuun liittyvä työpaja (TP2). Johdon työpajatoiminnassa purettiin alkutilanneanalyysin tuloksia, opeteltiin laatimaan tarvelähtöisiä tavoitteita työhyvinvoinnille, osaamiselle ja työurille, harjoiteltiin tavoitteisiin sopivien seurantavälineiden ja -tapojen asettamista ja pohdittiin, mitä tietoa seurannasta kertyy ja miten sitä hyödynnetään osana johtamista. Työpajoissa korostettiin myös yhteisen keskustelun ja kehittämisen tarvetta eli koko henkilöstön kytkeytymistä kehittämiseen. Yhden työpajakerran aikana keskityttiin myös tulevaisuuden työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeiden ennakointiin. Tämä työpajakerta opetti, että tulevaisuuden ennakointi on mielenkiintoista mutta haasteellista erityisesti pienemmille yrityksille, joissa huomio keskittyy usein lyhyemmän aikavälin tuloksellisuuteen. Työpajatoiminnan aikana osoittautui, että yritysten johto heräsi ajattelemaan ja huomioimaan työhyvinvointia, osaamista ja työuria aiempaa enemmän. Myös kokonaiskuva kirkastui – esimerkiksi osaaminen alettiin nähdä laaja-alaisemmin. Koska hankkeen toiminta-aika oli lyhyt ja kyseiseen aikaan osui vielä kesä, käytännön toimia yritykset eivät ehtineet tehdä vielä suuresti, mutta pieniä muutoksia yritykset kuvailivat kyllä. Koska johdolla on merkittävä rooli työhyvinvoinnin mahdollistajana ja mahdollisten muutosten jalkauttajana yhdessä muun työyhteisön kanssa, järjestettiin elokuussa 2023 ylimääräinen työpaja teemana ”johdon jaksamisen tukeminen”. Sama teema nostettiin myös hankkeen loppuseminaarin pääpuheenvuoroksi, sillä yritykset toivoivat ajatuksia herättävää puhujaa tästä teemasta. Loppuseminaarissa sekä hankkeen aikana kirjoitettujen julkaisujen ja laadittujen Youtube-videoiden avulla levitettiin tietoa hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista (TP3). Kaikessa hankkeen viestinnässä painotettiin osallistujayritysten näkökulmia ja havaintoja, jotta tuotokset antaisivat mahdollisimman paljon myös muille kohderyhmään kuuluville. Julkaisut ovat saatavissa hankkeen verkkosivuilta: https://lab.fi/kettera , joten hankkeen opit ja kopit ovat vapaasti hyödynnettävissä myös hankkeen päätyttyä.