RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22928, Ruokatuotteista boostia - kehittämisen välineitä mikro- ja pk-yrityksille

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D

Puhelinnumero: +358 40 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teija Rautiainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusryhmäpäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teija.rautiainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400872759

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ruokatuotteista boostia – kehittämisen välineitä mikro- ja pk-yrityksille hanke tukee ruokapalvelualan yritysten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja innovointia niin, että palvelut vastaavat entistä paremmin kuluttajien odotuksiin, niitä tuotetaan vastuullisesti ja yrityksen liiketoimintaa lisäten.

Ruoka- ja ravitsemispalvelujen merkitys Etelä-Savon ruoka-alalle on suuri, ala työllistää, käyttää alueen raaka-aineita ja jalosteita sekä houkuttaa matkailijoita palvelujen pariin. Matkailu- ja ravitsemisalan yritykset ovat pääosin mikroyrityksiä ja toiminnassaan hyvin joustavia – Covid19 -pandemian aikana tehtiin digiloikka – digitaaliset myyntikanavat otettiin käyttöön ja palveluista tuotteistettiin verkkototeutuksia. Pienten yritysten resurssit tuote- ja palveluvalikoiman uudistamiseen, asiakastarpeiden huomiointiin tai ruokatrendien seurantaan ovat kuitenkin rajalliset. Aina ei kehittämistarvetta edes tunnisteta tai sitä ei osata tai ennätetä viedä systemaattisesti eteenpäin. Kokeilevan kehittämisen toimintamallista ja palvelumuotoilun työkalupakista on saatu hyviä kokemuksia aiemmin. Ongelmaksi nousi kuitenkin menetelmien työläys yrittäjille. Tilalle tarvitaan kevyemmin toteutettava toimintatapa, joka tukee kehittämistyön systematisointia.

Matkailu- ja ravitsemisalan palveluja ei tuoteta tyhjiössä. Yritysten on pystyttävä asemoimaan oma yrityksensä osana alueen palvelutarjontaa ja kilpailutilannetta. Asemointi auttaa tunnistamaan omat vahvuudet ja erottautumaan niiden avulla. European Region of Gastronomy, Saimaa 2024 juhlavuosi korostaa tarvetta yritysten ja niiden palvelujen profiloinnille.

Ruokatuotteista boostia hankkeen tavoitteena on
• lisätä ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottavien yritysten johdon ja henkilöstön palvelujen systemaattista kehittämisosaamista
• tuottaa lisätietoa alueen mara-alan yrityksille miten oma palvelutarjonta asemoituu osaksi Etelä-Savon ruokapalvelujen tarjontaa

Ruokatuotteiden ja –palveluiden kehittämistä tukemalla edistetään alan toipumista pandemian vaikutuksista, ja lisätään omalta osaltaan alueen veto- ja elinvoimaa. Hankkeen toimintatavat, yhteiskehittämisen menetelmät sekä eri toimijoiden kohtauttaminen edistävät toisilta oppimista.

Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet ovat:

1) Hanke suunnittelee, testaa ja arvioi yhdessä hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa mikro- ja pk-yritysten toimintaan sopivaa kehittämisprosessia ja siihen liittyvää apuvälinettä, esimerkiksi vaihteittain etenevää kysymys/check-listaa. Vuorovaikutteinen työskentely pohjautuu yritysten tunnistamiin kehittämiskohteisiin, ja siihen sisältyy itsenäisiä tehtäviä yrittäjille ja yritysten henkilöstölle, vertaisoppimisen työpajoja, verkkotapaamisia ja hankeasiantuntijoiden tekemiä yrityskäyntejä. Työskentely on vuorovaikutteista ja perustuu yrityksessä tunnistettuun kehittämiskohteeseen.

Kehittämisprosessi kostuu alustavan suunnitelmaan mukaan viidestä osasta: 1) nykytilan analysointi 2) kehittämiskohteen tunnistaminen, valinta ja rajaus, 3) vaihtoehtoisten ratkaisujen ideointi, kriittisten pisteiden tunnistaminen ja arviointi ja 4) ratkaisuvaihtoehdon valinta ja 5) testaus/toteutus, palautteen kerääminen ja jatkokehittäminen.

2) Hanke kokoaa ja luokittelee Etelä-Savon maakunnan ruokapalvelutarjontaa. Luokittelu tukee yritysten kykyä asemoida ja profiloida oma tuote- ja palvelutarjontansa osaksi lähialueen/maakunnan palveluja. Luokittelu ja kuvaukset edesauttavat kehittämisprosessin suunnittelua ja tukevat koko maakunnan ruokapalvelujen markkinointia ja viestintää.

3) Hanke viestii ja tiedottaa jo hankkeen aikana toiminnasta, havainnoista ja alustavista tuloksista. Hanke viestii aktiivisesti kohderyhmälle kehittämisprosessin toimintamallista.

Hankkeen tuloksena syntyy testattu ruoka- ja ravitsemispalvelujen käyttöön sopiva kehittämisprosessin malli ja sen tukiaineisto (esim. kysymyslomakkeisto), joka on levitettävissä alueella ja laajemminkin. Lisäksi hankkeen tuloksena saadaan kuvaus Etelä-Savon ruoka-alan yritysten ruokatuotteista ja –palveluista (profiili), joka tukee yritysten kehittämistyötä ja palvelujen markkinointia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Eteläsavolaiset ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottavat mikro- ja pk-yritykset ja yritysverkostot (yrittäjät, johto, henkilöstö)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Matkailu-ja ravitsmisalan kehittäjäorganisaatiot,
Ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottaville mikro- ja pk-yrityksille palveluja tarjoavat tahot (esim. markkinointi, ohjelmapalvelut)
Matkailu- ja ravitsemisalan koulutusorganisaatiot (opettajat, opiskelijat, tki)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 126 443

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 124 937

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 158 054

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 156 172

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Kangasniemi, Rantasalmi, Mikkeli, Pieksämäki, Enonkoski, Sulkava, Puumala, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mäntyharju, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 36

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n, Palvelualojen ammattiliiton ja Tilastokeskuksen aineistot ovat pohjana sukupuolinäkökulmasta on tehdylle analyysille. Lisäksi on käytetty Tasa-arvontiedon keskus Minnan verkkosivujen artikkeleja. Hankkeessa otetaan huomioon naisten ja miesten erot eri elämänalueilla, koulutuksessa ja työelämässä. Työmarkkinat Suomessa ovat eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Eriytyminen näkyy työskentelyssä eri sektoreilla. Naiset työskentelevät miehiä useammin kunnallisella sektorilla ja naisenemmistöissä työpaikoissa. Eriytyminen kaventaa miesten ja naisten valintamahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla, kasvattaa palkkaeroja ja ylläpitää sukupuolistereotypioita. Tasa-arvobarometrin mukaan naiset kokevat, että miehillä on parempi asema työpaikoilla. Vuonna 2020 naisten ansiot olivat koko työmarkkinoilla keskimäärin 84 prosenttia miesten ansioista. Naisten urakehityksen mahdollisuuksiin vaikuttaa perheiden sisäinen työnjako, perhevapaiden epätasainen jakautuminen sekä sukupuolittuneet käsitykset miesten ja naisten roolista ja kyvyistä työmarkkinoilla. (Tilastokeskus 2021.) Naiset työllistyvät useammin osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin kuin miehet. Vuonna 2021 kaikista työsuhteista 17 % oli määräaikaisia. Näissä työsuhteissa naisia oli 19 % ja miehiä 14 %. Eriytyminen sukupuolen mukaan näkyy myös yrittäjyydessä. Suomen yrittäjistä noin kolmannes on naisia. Naiset perustavat yrityksen tai työllistävät itsensä yrittäjinä perinteisille naisten aloille. Työnantajanaisten yritykset ovat pieniä, 73 % yrityksistä työllistää alle 5 henkilöä. Työnantajamiesten yrityksillä vastaava luku on (Suomen naisyrittäjät 2023.) Ero näkyy myös yrittäjien taloudessa. Yrittäjänaiset sijoittuvat miehiä harvemmin ylimpään viidennekseen ja miehiä useammin alimpaan viidennekseen, kun tarkastellaan yrittäjien tuloluokkia. Matkailu- ja ravitsemisala on voimakkaasti naisvaltainen. Vuonna 2019 mara-alan työllisistä 67,8 % oli naisia. (PAM 2017.) Osa-aikaiset työsuhteet ovat tyypillisiä matkailu- ja ravitsemisalalla, ja niiden määrä kääntyi uudelleen kasvuun vuonna 2019. Yksityisille palvelualoille on tyypillistä vastentahtoinen osa-aikatyö, kun kokoaikaista työtä ei ole edes tarjolla. Vuokratyösuhteet ovat yleisimpiä majoitus- ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja vähittäiskaupassa. (PAM 2021.)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuoli näkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa (suunnittelu, toteutus ja arviointi). Hanke kohdistuu majoitus- ja ravitsemisalalle, joka työllistää paljon naisia ja jossa on vähemmän naisyrittäjiä. Hankkeeseen rekrytoidaan mukaan nais- ja miesvetoisia yrityksiä. Hankkeen toteutuksen aikana toimenpiteisiin ja tapahtumiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasapuolisesti naisia ja miehiä. Hankkeen toimenpiteet sopivat kummallekin sukupuolelle. Hankkeen viestinnässä ja materiaaleissa vältetään sukupuolistereotypioita. Tavoitteena on tuoda esiin tasapuolisesti sekä naisia että miehiä mara-alan yrittäjinä, esihenkilöinä ja henkilöstönä sekä aktiivisina toimialan kehittäjinä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	3
Vastuullisuuden ja vastuullisten toimintatapojen merkitystä käydään läpi suunnitellussa kehitystyökalussa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	2
Hanke lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ruoka- ja ravintolapalvelujen yrittäjien/henkilöstön keskuudessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	8
Materiaalien järkevä käyttö ja jätteiden vähentäminen/ ehkäiseminen liittyy liiketoiminnan kannattavuuteen ja on asia, joka otetaan kehitystyökalun suunnittelussa huomioon.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	5
Hankkeen aikana sivutaan vastuulliseen toimintaan liitttyviä teemoja, joista energian käyttö on yksi.. Energian käyttö ja lähteellä on vaikutusta yritysten talouteen ja kannattavuuteen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	10
Hanke tukee mikro- ja pk-yrittäjien liiketoiminnan kehittämistä kannattavasti ja kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	7
Fyysisten palvelujen ohelle (kuten ruokatuotteet) kehittämisen kohteena voivat olla myös aineettomat palvelut. Hanke nostaa esiin myös aineettomia tuotteita ja palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka	3	5
Hankkeen aikana voi nousta esille yritysten keskinäiseen yhteistyöhön liittyviä kehittämistarpeita, jotka vaikuttavat myös logistiikan ja liikkumisen ratkaisuihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	3	5
Kehittämisosaamisen lisääntyminen vahvistaa yrittäjien mahdollisuuksia liiketoiminnan edistämiseen ja tätä kautta vahvistaa yrittäjän ja henkilöstön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	0	0

Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0

Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	2	5
Vastuullisuuden ulottuvuuksiin liittyvät asiat ova mukana hankkeen sisällössä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ruokatuotteista boostia- hankkeessa lisättiin ruoka- ja ravitsemispalveluyritysten kehittämisosaamista. Sen kohderyhmänä oli ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottavat mikro- ja pk-yritykset ja kohdealue Etelä-Savo.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottavien yritysten johdon ja henkilöstön osaamista oman palvelutarjontansa arviointiin, kehittämiskohteiden löytämiseen ja kehittämisprosessin toteuttamiseen. Konkreettisena tuloksena hankkeessa syntyi systemaattinen kehittämismalli ”Kehittämisen kahvakuula”, jonka sisältö materiaaleineen koottiin avoimelle nettisivulle kehittamisenkahvakuula.xamk.fi. Teoriapohjana mallissa on käytetty Lean-filosofian jatkuvan kehittämisen mallia (PDCA), Lean-ajattelua ja palvelumuotoilua soveltuvin osin.

Käytännönläheisyyttä malliin toi yritysten kanssa työskentely hankkeen aikana. Ruokatuotteista boostia -hankkeessa oli mukana 12 pilottiyritystä, jotka saivat valita yhden kehittämistehtävän omasta liiketoiminnastaan. Näitä kehittämistehtäviä työstettiin hankkeen aikana yhdessä yrittäjien kanssa, ja niiden pohjalta koottiin mallissa olevat työkalut. Kehittämisen kahvakuula sisältää työkalujen lisäksi käytännönläheisiä ideoita ja vinkkejä sekä case-esimerkkejä.

Lisäksi hankkeessa luokiteltiin Etelä-Savon ruokapalvelutarjontaa ja tehtiin yrityksille suunnattu profilointityökalu ”6 x kyllä”. Etelä-Savon ruokapalveluyritysten profilointi auttaa yrityksiä tunnistamaan palvelujen erottautumistekijöitä ja auttaa markkinoinnissa. Yrityksille tehtiin kuuden eri teeman alle väittämät, joihin vastaamalla yritykset saavat kattavan kuvan oman yrityksensä tilanteesta sekä ideoita siitä, miten yritystä voisi kehittää.

Profiloinnin teemoiksi valittiin paikallisuus, vastuullisuus, asiakaslähtöisyys, kannattavuus sekä elämyksellisyys Etelä-Savon ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kuudenneksi teemaksi lisättiin viestinnällisyys, sillä siinä havaittiin selkeä kehittämisen kohde. Profiloinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, mitä asioita yritykset tuovat palvelutarjonnastaan esille, miten ruokatarjonnasta viestitään ja vastaako se paikan päällä toimintaa niin paikallisen kuin matkailija-asiakkaan näkökulmasta.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke