Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22931

Hankkeen nimi: Portti työelämään - hallitusti työhön kiinni tuetun keikkatyön kautta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.2.2023 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1618557-2

Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4

Puhelinnumero: 044 062 4050

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Kumlander

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.kumlander(at)siltavalmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505299675

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoite on vaikeimmassa asemassa olevien henkilöiden työllistymisen tukeminen ja työllistäminen Pirkanmaalla. Hankkeessa kehitetään työllistämismalli, jossa tavoitellaan tuettua työllistymistä keikkatyön ollessa matalan kynnyksen alkupiste työnhakijan työelämäpolulla.

Hankkeen kohderyhmää ovat mm. rikostaustaiset työttömät työnhakijat sekä työvoiman ulkopuolella olevat maahan muuttaneet 3. maiden kansalaiset. Kohderyhmä tarvitsee uudenlaisia tapoja päästäkseen hallitusti työhön kiinni - hankeessa kehitetään yksilöllisiä, tuettuja työelämäpolkuja, jossa vertaistuki nostetaan keskeiselle sijalle. Jotta työnhakijoiden omat voimavarat, osaaminen ja työelämän vaatimukset kohtaavat oikea-aikaisesti, em. kohderyhmät tarvitsevat yhä vahvempaa ja yksilöllisempää tukea onnistuneen työllistymisen ja työssä pysymisen turvaamiseksi.

KESKEISET TOIMENPITEET

Rikostaustaisille asiakkaille ja maahan muuttaneille kehitetään hankkeessa työllistämismalli, jossa urapolkua lähdetään rakentamaan keikkatyön kautta. Vahva tuki ei katkea keikkatyön aikana: tehdyn työsuorituksen jälkeen työntekijä, työnantaja ja valmentaja pitävät arviointikeskustelun. Palautteen perusteella työntekijän osaamista voidaan kartoittaa ja lisätä työvaltaisesti työpajatoimintaa hyödyntäen, jos se on tarpeenmukaista.

Työnhakua tehdään innovatiivisilla tavoilla perinteisten keinojen ohella vastaten juuri siihen tarpeeseen, joka on osaajapulan johdosta akuutti tietyillä aloilla. Tässä hankkeessa osaajapula-alana on erityisesti ravintola-ala, jonka veto- ja pitovoimaa olisi tavoite parantaa yhdessä yrityskumppanien ja työelämän kanssa käydyn vuoropuhelun kautta.

Keskeistä hankkeessa on työelämäyhteyden kehittäminen ja vahvistaminen Silta-Valmennuksen ammatillisten työpajojen kanssa; vuoropuhelussa työelämän aitojen tarpeiden kanssa työpajalla kehitetään intensiivistä ja yksilöllistä valmennusta, jonka kautta osallistujien työelämävalmiuksia ja ammatillista osaamista parannetaan nopealla tahdilla vastaamaan työelämän tarpeita. Oikeanlaisen osaamisen kerryttäminen ja vahvistaminen työpajalla lisää työnhakijan työllistymismahdollisuuksia.

ARVIOIDUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET

Hankkeeseen osallistuu yhteensä vähintään 26 asiakasta, joista 13 on rikostaustaisia ja 13 maahan muuttaneita. 13 osallistujaa (50 %) työllistyy suoraan hankkeen toimenpiteiden johdosta, 5 ohjautuu koulutuspolulle. Muille hankkeen asiakkaille tehdään realistinen, työllistymistä tukeva jatkosuunnitelma.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat työttömät henkilöt, joilla voi olla monenlaisia työllistymisen hidasteita tai esteitä. Kohderyhmässä on mm. sellaisia maahan muuttaneita ja rikostaustaisia henkilöitä, joille on ajankohtaista edetä kohti työtä ja jotka tarvitsevat siihen päästäkseen ja siellä pysyäkseen vahvaa tukea.

Hankkeeseen osallistuu yhteensä vähintään 26 asiakasta, joista 13 on rikostaustaisia ja 13 maahan muuttaneita. 13 osallistujaa (50 %) työllistyy suoraan hankkeen toimenpiteiden johdosta, 5 ohjautuu koulutuspolulle. Muille hankkeen asiakkaille tehdään realistinen, työllistymistä tukeva jatkosuunnitelma.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritykset - erityisesti ravintola- ja catering-alan yritykset - joilla on kiinnostusta ja tarvetta kehittää keikkatyön mahdollisuuksia alan osaajapulan lieventämiseksi sekä valmennustyötä tekevien organisaatioiden (ml. toteuttaja) valmentajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 63 776

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 49 223

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 63 776

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 49 223

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 26

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rikostaustaiset naiset ovat vielä miehiäkin heikommassa liittyen koulutus- ja työllisyyspolkujen puuttumiseen sekä monialaiseen psykososiaaliseen huono-osaisuuteen (Joukamaa et al, 2010). Maahanmuuttajataustaisten naisten osalta työelämään pääsyä saattavat estää omaan kulttuuriin liittyvät naisen asemaa heikentävät arvojärjestelmät ja toisaalta kantaväestön mahdolliset ennakkoluulot.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Päihde- ja rikostaustaisten asiakkaiden kuntoutuksessa sukupuolella on erittäin suuri merkitys. Hankkeen tuottamassa palvelussa asiakkaiden tarvitsema tuki rakennetaan yksilöllisesti ja sukupuolisensitiivisesti siten, että siinä huomioidaan mm. mahdollisen laaja-alaisen traumatisoitumisen heijastuminen asiakkaan toimintaan sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat. Hankkeessa pyritään toimintatapaan, jossa asiakkaan sukupuolta ei lähtökohtaisesti oleteta vaan asiakkaan ääntä ja itseilmaisua kuullaan prosessin kaikissa vaiheissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen ensisijainen tavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan yleisen yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen tarjoamalla heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille matalakynnyksistä mahdollisuutta harjoitella työelämässä mukana oloa ja siinä tarvittavia taitoja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeen asiakkaat oppivat ravintola-alan työtehtävissä ekologisesti tuotettujen raaka-aineiden käyttöä, hävikin vähentämistä sekä jätemateriaalin ekologista hävittämistä ja kierrätystä. Saatu tieto välittyy myös asiakkaiden lähipiiriin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan ilmastokysymykset materiaali- ja liikkumisvalinnoissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Ravintola-alan tehtävien myötä hankkeeseen osallistuvat asiakkaat saavat tietoa ekologisesti tuotettujen raaka-aineiden käytön merkityksestä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeessa tehdään valinnat arvioiden materiaali- ja jätevaikutukset, pyrkien pienentämään jätteen määrää. Osana ravintola-alan työelämävalmiuksen harjaannuttamista osallistujille tarjotaan tietoa kierrätyksestä ja jätteen vähentämisestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hankkeen ydintavoitteena on yhä useamman henkilön pääsy mukaan työmarkkinoille, jolloin pitkän tähtäimen vaikutuksena yhä useampi sosiaaliturvaetuuksien tai harmaan talouden varassa elävä henkilö siirtyy yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa rakennetaan toimintamalli, jonka avulla yhä useampi heikossa työmarkkina-asemassa oleva voi päästä mukaan työelämään.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Asiakkaiden ja työntekijöiden liikkumisessa huomioidaan ympäristö- ja talousnäkökulmat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeen pääasiallinen tavoite on lisätä osallistujien hyvinvointia ja toimintakykyä. Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat suoraan osallistujien hyvinvointiin, mutta myös välillisesti heidän perheidensä, lähiomaisten ja muun lähipiirin hyvinvointiin. Hankkeen pitkän aikavälin tuloksena ylisukupolvinen huono-osaisuus vähenee.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa edistetään heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään. Siten hanke lisää yhteiskuntaan integroitumista ja maahanmuuttajien osalta kotoutumista räätälöidyn tuen kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on edistää kohderyhmienn inhimillistä oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun ja osallisuuteen kaikilla yhteiskunnan ja kulttuurisen toiminnan osa-alueilla. Näiden ns. aliedustettujen ryhmien integroitumista tuetaan tässä hankkeessa valmennuksen kautta, kun osallistujien perustaidot kehittyvät.
Kulttuuriympäristö 2 3
Kuntoutukseen osallistuvien hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikutetaan hyödyntämällä erilaisia toimintaympäristöjä Silta-Valmennusyhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden toimintojen piiristä. Tavoitteena on, että osallistujat voisivat löytää uudenlaisia osallistumisen tapoja ja kokea myös itsensä aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuuriympäristössään.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeessa otetaan huomioon ympäristöosaaminen ja osana arjen taitojen harjaannuttamista opitaan myös käytännön tapoja, joilla voi vaikuttaa ympäristöön. Ravintola-alan tehtävissä perehdytään hävikin vähentämiseen sekä jätteiden oikeaan lajitteluun ja kierrätykseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tukea kolmansista maista tulevien ja rikostaustaisten työllistymistä erityisesti keikkatyön avulla. Hankkeessa asetetut tavoitteet liittyivät yksilölliseen ohjaukseen perustuvan valmennusmallin ja työllistymisvalmiuksia tukevan vertaistukiryhmätoiminnan kehittämiseen sekä tiiviiden yhteyksien rakentamiseen työllistämismahdollisuuksia tarjoaviin yrityksiin. Näiden tavoitteiden avulla hankkeessa kehitettiin kokonaisvaltainen työllistymismalli, joka sisälsi yksilöllisen ohjauksen, vertaistukiryhmät ja yritysyhteistyön. Hankkeessa pyrittiin erityisesti huomioimaan haasteet, kuten stressi, ahdistuneisuus, päihdeongelmat, nepsyhaasteet, digitaalinen osaamattomuus ja kielitaidon puute.

Yksilölliseen ohjaukseen perustuva valmennusmalli tarjosi tukea asiakkaille työllistymisen eri vaiheissa ja oli suunniteltu jatkumaan myös työsuhteen alkuvaiheen jälkeen. Vertaistukiryhmätoiminta kohdistettiin erityisesti maahanmuuttajille ja rikostaustaisille. Yhteistyö yritysten kanssa ja erilaiset rekrytointitapahtumat olivat hankkeen keskeisiä toimintamuotoja, jotka mahdollistivat asiakkaiden onnistuneen työllistymisen.

Hankkeessa laadittiin myös runsaasti materiaalia, kuten saavutettavia työnhakua tukevia lomakkeita, ja tämä materiaali koottiin ja jaettiin Työnhaun työkirjaan Silta-Valmennusyhdistyksen Digitarjotin-alustalla. Lisäksi kehitettiin työllistymismalli, joka perustui tiiviiseen yhteistyöhön työnhakijan, valmentajan ja työnantajan välillä. Malli pyrki tukemaan asiakkaiden työllistymistä pitkäkestoisesti ja tarjosi tukea myös työnantajan näkökulmasta.

Hankkeessa kehitettiin valmennusmalli sekä kokonaisvaltainen työllistymismalli vastaamaan moninaisiin haasteisiin. Hankkeeseen osallistui 54 asiakasta, joista 4 työllistyi, yksi oppisopimuksella. Lisäksi kaksi asiakasta pääsi työkokeiluun ja yksi teki keikkatöitä ja valmisteli oman yrityksen perustamista. Kolme aloitti opinnot hanke-aikana. Hankkeessa yksilövalmennuksessa jatkaneiden kanssa tehtiin jatkosuunnitelmia tulevaisuudelle.

Hankkeessa tehtyjen havaintojen ja löydösten perusteella syntynyt valmennusmateriaali ja -malli jaettiin laajemmin käyttöön. Hankkeessa korostui yhteistyö eri toimijoiden, viranomaisten ja oppilaitosten kanssa työllistymisen edistämiseksi