Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22936

Hankkeen nimi: Länsi-Suomen Ohjaamot yhdessä - selvitys Ohjaamoiden viestinnän kehittämiseksi ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2023 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 0294696000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Helander Katja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.helander(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503497073

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen toteuttajana toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu ja yhteistyökumppaneina Porin, Tampereen ja Turun Ohjaamot. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Ohjaamot Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Hankkeen tavoitteena on kerätä nuorilta, heidän huoltajiltaan, Ohjaamoilta ja niiden sidosryhmiltä palautetta Ohjaamoiden yhteisen viestinnän ja nuorten osallisuuden kehittämiseksi sekä analysoida palaute ja tehdä analyysin pohjalta suunnitelma Ohjaamoiden yhteisen toiminnan kehittämiseksi. Viestintää kehitetään sekä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi että selkokielellä.

Ohjaamoiden yhteistä viestintää ja nuorten osallisuutta on tarpeen kehittää, sillä samaan aikaan, kun nuorten palveluntarve on kasvussa, Ohjaamoiden kävijämäärät ovat laskeneet. Niissä kolmessa maakunnassa, joihin tämä hanke kohdentuu, Ohjaamoiden kävijämäärät ovat laskeneet viidenneksellä. Ohjaamoiden käytettävissä oleviin resursseihin ei ole odotettavissa kasvua, joten yhteistyö on hyvä keino Ohjaamoiden tavoitettavuuden ja nuorten osallisuuden edistämiseksi.

Hankkeen aikana selvitetään viestinnän ja nuorten osallisuuden nykytilaa Ohjaamoissa teettämällä kyselyt kolmen maakunnan 8 Ohjaamolle, niiden sidosryhmille ja nuorten huoltajille sekä kartoittamalla nuorten mielipiteitä toiminnallisin tapahtumin 3 paikkakunnalla. Lisäksi ulkopuolinen viestintäasiantuntija analysoi Ohjaamoiden viestinnän nykytilaa ja antaa suosituksensa kehittämistoimenpiteiksi. Kyselyiden, kartoitusten ja viestintäasiantuntijan analyysin tulokset ja kehittämissuositukset kootaan hankkeen loppujulkaisuksi. Julkaisun tuloksia hyödynnetään länsisuomalaisten Ohjaamoiden yhteisen toiminnan kehittämisessä.

Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksena on, että Länsi-Suomessa asuvat nuoret osaavat hakea tukea Ohjaamoista sitä tarvitessaan ja sidosryhmät tuntevat Ohjaamoiden palvelut ja osaavat ohjata asiakkaansa niiden pariin. Lisäksi nuorten ääni huomioidaan keskeisesti Ohjaamoiden palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tässä hankkeessa ei ole henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat Ohjaamot Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa sekä näiden keskeiset sidosryhmät, n. 16 – 29 -vuotiaat nuoret sekä näiden huoltajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Tampereen, Porin, Etelä-Pirkanmaan, Salon, Turun, Rauman

Kunnat: Salo, Rauma, Urjala, Turku, Tampere, Pori, Valkeakoski, Akaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
KEHA-keskuksen, eli ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen, syyskuussa 2022 tekemän valtakunnallisen Ohjaamojen Nuorten palaute -kyselyn mukaan Ohjaamojen asiakkaista 48 % on miehiä, 47 % naisia ja 5 % on joko muunsukupuolisia tai eivät halunneet vastata kysymykseen. Hankehakemusta valmisteltaessa ei ole kuitenkaan tehty varsinaista toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kyllä, etenkin nuorille ja heidän huoltajilleen suunnatuissa kyselyissä tavoitteena on kerätä vastauksia tasaisesti eri sukupuolilta, jotta molempien sukupuolien ääni nousee vastauksista esiin. Tavoitteena on kerätä vastauksia myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvilta, sillä Nuorisobarometrin 2020 mukaan muutama näihin vähemmistöihin kuuluvista koki kohdanneensa syrjintää tai ennakkoluuloja asioidessaan Ohjaamossa. Ohjaamoissa, ja niiden sidosryhmissä, työskentelevistä valtaosa on arvion mukaan naisia, joten vastauksissa painottunee naisten näkemys kehittämisteemoista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeessa vältetään tarpeetonta paperijätettä ja erilaisten dokumenttien tulostamista. Tuotettavat aineistot (loppuraportti, toiminnallisten tapahtumien mainokset) ovat ensisijaisesti sähköisessä muodossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hanke parantaa Ohjaamoiden toimintaedellytyksiä ja näin ollen välillisesti nuorten koulutus- ja työelämäosallisuutta. Tällöin syrjäytyminen vähenee ja alueen elinvoimaisuus vahvistuu.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Ohjaamoiden palveluiden kehittäminen on nimenomaan aineettomien palveluiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Projektipäällikön ja yhteistyökumppanien palaverit järjestetään etänä, jolloin matkustamistarve vähenee. Neljästä kyselystä kolme toteutetaan pääosin sähköisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 8
Hanke vahvistaa Ohjaamoiden toimintamahdollisuuksia kehittämällä välillisesti nuorten hyvinvointia edistämällä heidän koulutukseen osallistumistaan ja työllistymistään sekä ehkäisemällä syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Kehitettäessä nuorten osallisuutta Ohjaamojen palveluissa huomioidaan myös miesten ja naisten välinen tasa-arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Nuorisobarometrin 2020 mukaan nuoret ovat pääosin tyytyväisiä Ohjaamojen palveluihin, tosin tyytymättömimpiä palveluihin olivat ei-suomea äidinkielenään puhuvat, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat, pitkäaikaissairaat ja vammaiset. Ohjaamoiden viestinnän ja nuorten osallisuuden kehittämisessä huomioidaan eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus pääväestöön nähden.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Länsi-Suomen Ohjaamot yhdessä - selvitys Ohjaamoiden viestinnän kehittämiseksi ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi (Lyhenteenä Länsi-Suomen Ohjaamot Yhdessä) - hankkeen tavoitteena oli kerätä nuorilta, heidän huoltajiltaan, Ohjaamoilta ja niiden sidosryhmiltä palautetta Ohjaamoiden yhteisen viestinnän ja nuorten osallisuuden kehittämiseksi sekä analysoida palaute ja tehdä analyysin pohjalta suunnitelma Ohjaamoiden yhteisen toiminnan kehittämiseksi. Hanke toteutettiin koska Ohjaamoiden yhteistä viestintää ja nuorten osallisuutta on tarpeen kehittää, sillä samaan aikaan, kun nuorten palveluntarve on kasvussa, Ohjaamoiden kävijämäärät ovat laskeneet. Ei ole syytä olettaa että viestintään saadaan lisäresurssia, joten olemassaolevaa resurssia tulisi käyttää tehokkaammin sekä Ohjaamoiden välistä viestintäyhtesityötä tiivistää.

Hankkeessa toteutettiin käytännössä neljä kokonaisuutta:
1) Haastattelut nuorille, Ohjaamoille, nuorten vanhemmille sekä Ohjaamojen yhteistyökumppaneille.
2) Ohjaamoiden työryhmän perustaminen hankkeen tukemiseksi
3) Ulkoisen viestintäasiantuntijan palkkaaminen tutustumaan Ohjaamojen viestintään ja antamaan kehitysehdotuksensa
4) Näiden perusteella tehtävä loppuraportti, sisältäen tulosten analysoinnin sekä niiden perusteella kehitysehdotukset Ohjaamoille sekä tämän esittely Ohjaamoille.

Hanke oli nopeatahtinen ja kesti 1.3.2023-31.12.2023 eli kymmenen kuukautta. Ohjaamoiden työryhmä perustettiin toisen vuosineljänneksen aikana. Samana aikana aloitettiin myös neuvottelut viestintäasiantuntijan kanssa sekä valmisteltiin haastattelut. Kolmannella vuosikvartaalilla toteutettiin haastattelut kaikille kohderyhmille. Viimeisen vuosikvartaalin aikana saatiin viestintäasiantuntijalta raportti ja kirjoitettiin hankkeen loppujulkaisu 'Ohjaamojen viestinnän kehittäminen - nuorten neuvonta- ja ohjauspisteiden viestintä ja tunnettuus.' ( Rasila, L., & Harju, H. (2023). Ohjaamojen viestinnän kehittäminen - nuorten neuvonta- ja ohjauspisteiden viestintä ja tunnettuus. (Diak Työelämä 34). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-430-5 )

Hankkeen aikana haastateltiin kolmessa maakunnassa (Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa) Ohjaamoiden työntekijöitä, 9-luokkalaisten vanhempia, alueiden nuoria (15-29-vuotiaita) sekä Ohjaamojen yhteistyökumppaneiden edustajia. Tällä tavalla varmistettiin se, että saatiin mahdollisimman laajalta määrältä kohderyhmiä mielipiteitä ja näkemystä siihen, miten viestintää ja nuorten osallisuutta tulisi toteuttaa. Ohjaamoiden mielipide oli tärkeä antamaan tietoa käytännön työstä sekä nykytilanteesta, kun taas nuorten kuunteleminen kehitettäessä nuorten viestintää on absoluuttisen tärkeää ja sen tulisi olla itsestäänselvyys. Vanhempia sekä yhteistyökumppaneita taas oli tärkeä kuulla jotta saataisiin selville keinot, millä tavoittaa näiden sidosryhmien kautta nuoria, ja millainen viestintä olisi heille mieluista. Kolmelle suurimmalle Ohjaamolle alueilla (Porin, Turun ja Tampereen Ohjaamot) haastattelut tehtiin ryhmähaastatteluina paikan päällä projektipäällikön ja ulkoisen viestintäasiantuntijan toimesta. Nuorille haastattelut tehtiin paikan päällä Ohjaamoiden kanssa yhdessä sovituissa tapahtumissa, joihin Ohjaamot olivat jo valmiiksi osallistumassa tai mukana järjestämässä tapahtumaa. Nämä olivat Näin Pori Harrastaa-messut, Turun Yliopiston Avajaiskarnevaalit sekä 'Kiihdytyskaista kestävään arkeen'-esittelytapahtuma Tampereella. Vanhemmille, pienemmille Ohjaamoille sekä yhteistyökumppaneille haastattelut toimitettiin verkossa. Haastattelurungot pidettiin mahdollisimman yhtenäisinä (ottaen huomioon kohderyhmäkohtaiset erot) vertailun mahdollistamiseksi.

Ohjaamojen työryhmä, johon kuului hankkeen projektipäällikkö sekä edustaja Porin, Turun ja Tampereen Ohjaamoista toimi yhteistyössä tapahtumiin osallistumisen sekä Ohjaamohaastattelujen koordinoinnin suhteen, tuki projektipäällikköä nuorten haastatteluissa tapahtumien aikana, toimitti viestintämateriaalia ja taustamateriaalia, sekä kävi läpi hankkeen haastattelurunkoja sekä antoi palautetta loppurapiortista ja muuten tarvittaessa. Ryhmä kokoontui neljästi verkossa, ja viestitteli sekä puhelimitse että sähköpostitse tapaamisten välillä.

Ulkoinen viestintäasiantuntija (kilpailutuksen jälkeen valittiin mainostoimisto Roihu inc.) taas tutustui Ohjaamoiden viestinnän nykytilanteeseen ja teki niiden perusteella raportin, joka sisälsi kehitysehdotuksia Ohjaamojen viestintään. Raportti liitettiin osaksi hankkeen loppujulkaisua. Viestintäasiantuntija tutustui Ohjaamoiden viestinnän nykytilanteeseen osallistumalla Ohjaamojen ryhmähaastatteluihin sekä tutustumalla olemassa olevaan viestintämateriaaliin, sosiaalisen median julkaisuihin, verkkosivuihin ynnä muuhun.

Loppujulkaisun kirjoitti projektipäällikkö sekä hankkeessa työskennellyt arvioinnin asiantuntija. Se sisältää analyysin kyselyiden sekä haastatteluiden tuloksista, Ohjaamoiden mielipiteistä ja toiveista sekä kehitysehdotukset, millä viestintää voidaan kehittää. Suunnitelmia on sekä yksittäisten Ohjaamojen, alueellisen- ja kansallisen yhteistyön näkökulmasta, kuin myös eri kohderyhmille suuntautuen, keskittyen kuitenkin Ohjaamojen tärkeimpään kohderyhmään, nuoriin. Hankkeen tulokset esitettiin Ohjaamoille Marraskuun Ohjaamoiden Kyselytunnilla, johon pääsivät osallistumaan työntekijät kaikista Suomen Ohjaamoista.